Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 7 tulosta

Elina
heinä 3, 2010, 17.19
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Energia-aineenvaihdunta
Vastaukset: 47
Luettu: 55116

Energia-aineenvaihdunta

GL on kumulatiivinen, eli jokaisen ruoka-aineen GL:t lasketaan yhteen ja siitä saadaan aterian GL. Eli se ei ole keskiarvo aterian ruuista.
Niinpä. Näin ollen muilla aterian osasilla on nimenomaan vaikutusta silloin, jos mukana on korkean GI:n tuotteita, mutta korkean GI:n tuotteella ei tällöin ole yhtä radikaalia insuliinia nostattavaa vaikutusta kuin yksinänsä syötynä. Tietenkin jos ateria koostuu pääsääntöisesti korkean GI:n tuotteesta, on GL myös suurempi.
Elina
kesä 30, 2010, 11.23
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Energia-aineenvaihdunta
Vastaukset: 47
Luettu: 55116

Energia-aineenvaihdunta

Tästähän on ihan kohtuullisesti näyttöä esimerkiksi suomalaisissakin tutkimuksissa, että jos hiilareitten energiamäärä pidetään samana, mutta niiden tyyppiä muutetaan, niin tällä on selkeä vaikutus esimerkiksi insuliininieritykseen ja painonmuutokseen (ts. painonhallinnan kannalta ei ole sama että missä muodossa sen kilokalorin syö).
Niin, tuolla on merkitystä, jos syödään esimerkiksi vain korkean glykeemisen indeksin tuotetta yksinään (esimerkiksi sokeriset limut). Kokonaisen aterian glykeemiseen taakkaan vaikuttavat myös muut aterian osaset, joten korkean glykeemisen indeksin tuote ei yleensä vaikuta seka-ateriassa syötynä radikaalisti insuliinivastetta lisäävästi.
Elina
huhti 11, 2008, 23.19
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Energia-aineenvaihdunta
Vastaukset: 47
Luettu: 55116

No, se toimii sitten sinulla. Ja hyvä niin :)

Eiväthän ravitsemussuosituksetkaan ole henkilökohtaisia suosituksia, vaan väestötason suosituksia. Kuntoliikkujallakin harrastusten vaatimukset määrittävät sen, mihin suuntaan makroravinnemäärät rukataan. Esimerkiksi karppausvälimalli ns. hyväkarppaaminen on aika lailla ravitsemussuositusten ihanteiden mukainen ravintokoostumukseltaan (40/30/30; painotus täysjyväviljoissa, kasviksissa, marjoissa, hedelmissä, vähärasvaisissa proteiinilähteissä, kasvirasvoissa).
Elina
huhti 11, 2008, 22.23
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Energia-aineenvaihdunta
Vastaukset: 47
Luettu: 55116

Normikuntoilijalle saattaa olla (minä tosin juoksen kahden tunnin lenkit laskennallisesti tuolla alueella, eikä jaksamisessa ole sinänsä ongelmia - tyhmää se kyllä on, koska keho kuitenkin kuormittuu enemmän, mutta omapahan on kehoni :D ), kisavauhdissa kilpaurheilijalle kyllä. Lisäksi, mitä tulee spurtteihin, niin niitä ei kyllä ilman hiilarivarastoja tehdä - esimerkiksi pyöräilykisoissa spurteilla on oma tärkeä roolinsa. Täten olisikin aika hulluutta urheilijan harjoitella sellaisella ruokavaliolla, joka ei kisatilanteissa toimi.

Niinpä kaikenlaisia tutkimuksia karppausruokavalioista voidaan tehdä ja moni niistä todistaakin, että n. viikon kestäneen hiipuneen jaksamisen jälkeen keho kyllä adaptoituu ja sietää harjoittelua ihan hyvin, ja jos harrastaa kevyehköä liikuntaa eivätkä tähtäimet ole kovinkaan korkealla tai aikaisempi ravintopohja tukee alakarppausta paremmin (ie. on alakarpannut koko elämänsä), niin mikäs siinä.

Urheilijan taas ei kannata uhrata suorituskykyään tämmöiselle alttarille :D
Elina
huhti 11, 2008, 19.59
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Energia-aineenvaihdunta
Vastaukset: 47
Luettu: 55116

Jep, mutta siis tuossa tapauksessahan kyse on henkilöstä, jonka on täytynyt syödä rasvapainotteisesti koko ikänsä. Ja silloinkin on kysymysmerkki, miten käy sen rankkatehoisemman harjoittelun (pitänee koettaa hakea tästä jotain tutkimuksia).

Jos joku kestävyysurheilija nyt päättäisi vaihtaa ruokavalionsa rasvapainotteiseksi, niin eipä siinä kauheasti maailman huippua hätyyteltäisi. Tätähän on tutkittu ja matalatehoinen liikunta onnistuu, mutta se "competitive edge" häipyy.

Mutta jos ei ole maailman huippuja eikä tavoitekaan ole siellä, niin ihan samahan se on mitä syö, kunhan jaksaa.
Elina
huhti 11, 2008, 16.18
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Energia-aineenvaihdunta
Vastaukset: 47
Luettu: 55116

Mielenkiintoinen kysymys. Jos ollaan vaikkapa VLC-dieetillä (~ paastoa vastaava tila) viikko, tyhjenevät glykogeenivarastot ja tätä kautta myös nestettä häipyy, jolloin pudotus voi viikossa olla jotain 4-6 kilon luokkaa. Mutta minen kyllä osaa sanoa, kuluvatko lihasten glykogeenivarastot lihastyöhön pelkästään vai jakaako keho myös lihaksissa olevat glykogeenivarastot paastotilassa tasaisemmin eri tarvitsijoilleen. EDIT: jäin vissiin ajatuksissani jotenkin tyystin jumiin noihin lihasten glykogeenivarastoihin. Eli vastauksena Sivarille: eivät. Maksan glykogeenivarastot muunnetaan tarpeen mukaan glukoosiksi elimistön tarpeisiin.

Noissa karppijutuissa kyllä häiritsee aina tavattomasti se, että unohdetaan sanoa, notta rankempi liikunta ei kyllä tule tuommoisilla ruokavalioilla onnistumaan. Poikkeuksia tietysti on, mutta silloin kyseessä ovat henkilöt, jotka jo ennen karppaustaan ovat syöneet rasvapainotteisesti ja keho on adaptoitunut sietämään pitkäkestoista liikuntaa rasvapainotteisella ruokavaliolla (ts. rasva-aineenvaihdunta on tehostunut).
Elina
marras 28, 2006, 07.31
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Energia-aineenvaihdunta
Vastaukset: 47
Luettu: 55116

Jos hiilihydraatteja saadaan riittävästi, proteiinit säästyvät rakennusaineiksi keholle (ns. protein-sparing) ja rasvoja ei ole tarvetta polttaa energiaksi ("fat sparing"). Vaikka hiilihydraatit eivät itsessään muuttuisikaan ratkaisevasti varastorasvaksi, niin kehon mieltymys hiilihydraatteihin energianlähteenä aiheuttaa sen, että niiden ylenmääräinen saanti voi käsittääkseni lihottaa välillisesti eli lähinnä sitä kautta, että rasvojen käyttö energiaksi on laiskempaa.