Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 9 tulosta
- syys 11, 2010, 20.32
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
Vaivat
Mulla on taas oikea epäkäs/olkapää ihan tulehduksissa. Kipu säteilee ranteeseen ja kyynärpäähän, myös pahimmillaan kallonpohjaan asti. No, särkylääkettä, kylmää, lepoa (vaikken oo mitään kyllä tehnytkään...).
- touko 21, 2007, 22.23
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
Niin, vaivoista puheen ollen On oikea jalka saanut kyllä parin kuukauden sisään kyytiä. Etureiden revähdyksestä viiltohaavaan Nilkka on vieläkin sen verran heikkoliikeratainen, että toivottavasti jalka toipuu ennalleen haavan parannuttua. Vähän kyllä jännittää, kun vasemmasta nilkasta on viimekesäisen venähdyksen jäljiltä liikerata ainakin toistaiseksi jäänyt vajaaksi (ei haittaa muuten kuin pu tuissa - ennen sain kantapään normaalisti lattiaan, nyt ei mene millään; parempi tosin kuin aiemmin). Olisi kyllä aika aunuksesta, jos molemmat jalat menettäisivät liikkuvuuttaan oman hölmöilyn seurauksena.
Ei kannata vissiin loukkaantua.
Ei kannata vissiin loukkaantua.
- heinä 26, 2006, 19.30
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
Vaivapäivitystä Juu, polvet ovat vaivailleet hiukan rankkojen leirien jälkeen (tosin polvien vaivoilu ei ole samanlaista, vaan kipukohdat ovat eri). Uusimpana ja kaikkein eniten harjoittelua häirinneenä vaivana on nyt kaksi viikkoa sitten venähtänyt nilkka, joka on edelleen vähän turvonnut ja jäykkä. Ensimmäinen kerta tosin tätä plaatua. Ainakin on tullut panostettua lihashuoltoon enemmän.
- touko 11, 2006, 09.36
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
- touko 11, 2006, 00.31
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
Viimeisen kahden kk:n aikana olen telonut vasenta peukaloa (ensin matsissa ja sitten kaaduin pyörällä ja se vääntyi vähän lisää) - koukistaessa tuntuu vähän kipua ja tärähtäessä tms. sattuu; oikea pakara on ylikireä (yhdessä jiben gong -harjoitteessa siihen sattuu helposti kipeästi, ellei ole verrytellyt ja venytellyt hyvin huolellisesti); oikea olkapää on ollut Puolan reissun loppuvaiheilta asti kipeä (tuntui "jäätyneeltä" joskus tuossa perjantaina, oli hirveän kipeä niin etten meinannut pystyä pukemaan paitoja päälle ja on nyt yhä hiukan kireä) ja sillon tuossa joskus kolmisen (?) viikkoa sitten rusahti oikean polven sisäsivu, jonka takia pidin Puolassa joka treeneissä polvitukea (vaivaa vielä vähän pikkuisen, muttei oikeastaan estä mitään muuta kuin tietynlaisten pyyhkäisyjen harjoittelua). Alaselkä on aina aamuisin jäykkä ja vähän kipiä (juuri tällä hetkellä tosin iskiashermoa vihloo koko ajan istuessa, mutta minulla on iskiashermo aina ajoittain kiukutellut joka tapauksessa), mutta luulen, että syynä on sänky, koska Puolan leirillä Urlessa nukuttiin melko kovalla sängyllä ja yhtenäkään päivänä ei ollut minkäänlaisia selkävaivoja, vaikka treenattiinkin ihan mukavasti.
Siinäpä ne. Ei mittän vakavaa kuitenkaan, siitä olen hyvin iloinen
Siinäpä ne. Ei mittän vakavaa kuitenkaan, siitä olen hyvin iloinen
- maalis 21, 2006, 00.31
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
Tuli muuten noista Tabbyn bokkenjutuista mieleen, että sainhan kyllä päähäni joskus choikkariaikoina kepistä Tehtiin jotain keppiharjoitusta parin kanssa ja sieltä tuli ohjaajilta lisäohjetta ja kuuntelin sitten sitä ja pari päättikin pamauttaa siinä kohtaa. Teki kyllä kovasti mieli pamauttaa takaisin - sattuihan se ja melko iso kuhmukin tuli. Onneksi osui kuitenkin sellaiseen kohtaan ettei pahempaa saatu aikaan. Tosin olen kyllä itsekin toheloinut kepillä toiselta silmäkulman auki
Mutta henkisesti hankalampia on varmaan olleet noi kitkuttavat, pidempiaikaiset vaivat eli siis iskias ja penikkatauti. Ne turhauttavat kyllä. Äkilliset vaivat taas ovat helpompia sikäli, että ne kestävät ns. rajatumman ajan. Tosin en kyllä mitään aivotärähdystä haluaisi...
Mutta henkisesti hankalampia on varmaan olleet noi kitkuttavat, pidempiaikaiset vaivat eli siis iskias ja penikkatauti. Ne turhauttavat kyllä. Äkilliset vaivat taas ovat helpompia sikäli, että ne kestävät ns. rajatumman ajan. Tosin en kyllä mitään aivotärähdystä haluaisi...
- tammi 24, 2006, 12.04
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
Tuli mieleen uusia vanhoja vammoja Tajunnanmenetyksiä on yksi liikunnan puolelta (ei muutenkaan kuin kaksi, toinen tuli alhaisesta verensokerista) - 16- tai 17-vuotiaana laskettelemassa Rukalla ja nuorempi poika laski rinteessä vauhdilla päin. Sukset sinkoili joka puolelle ja taju lähti hetkeksi. Muistan vaan, kun heräsin siitä ja täti (joka on sairaanhoitaja) availi takkia ja koitti varmistaa että hengitin
Ja iskiashan on tosiaan vaivaillut silloin tällöin. Pahimpana se oli ehken tuossa 5 vuotta sitten, jolloin ei yölläkään oikein saanut kunnolla nukuttua. Joskus oli myös olkapäässä lihastulehdus ja hermopinne, jonka ansiosta kättä ei voinut nostaa sivulle (paidan pukeminen oli mielenkiintoinen urakka ) - ärtyi muistaakseni punttisalilla.
Parin viime kuukauden aikana on sitten selkä suuttunut (selkälihaskramppi treeneissä) ja vasen polvi kiukutellut silloin tällöin (siihen tuli vahinkopotkua ja se on nyt puolisentoista viikkoa sattunut mm. juostessa).
Ja iskiashan on tosiaan vaivaillut silloin tällöin. Pahimpana se oli ehken tuossa 5 vuotta sitten, jolloin ei yölläkään oikein saanut kunnolla nukuttua. Joskus oli myös olkapäässä lihastulehdus ja hermopinne, jonka ansiosta kättä ei voinut nostaa sivulle (paidan pukeminen oli mielenkiintoinen urakka ) - ärtyi muistaakseni punttisalilla.
Parin viime kuukauden aikana on sitten selkä suuttunut (selkälihaskramppi treeneissä) ja vasen polvi kiukutellut silloin tällöin (siihen tuli vahinkopotkua ja se on nyt puolisentoista viikkoa sattunut mm. juostessa).
- syys 30, 2005, 12.32
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
- syys 21, 2005, 15.15
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54012
Mulla ei ole kyllä koskaan murtunut mikään (ainakaan todistetusti - kts. eka tarina), vaikka puustakin olen penskana pudonnut . Ja veljen kanssa on aina tapeltu, että kaipa sitä on karaistunut...Mutta seuraavat vaivat on olleet (ne on kyllä hävettävän pieniä... ):
Joskus kun olin ehkä 10, niin oltiin hiihtämässä tosi pitkää lenkkiä (jotain 20 km) isän ja veljen kanssa (meillä oli eväätkin mukana!). Lunta oli paljon ja hanget korkeat ja kun eteen tuli tie, joka oli jäässä, oli pudotus sieltä hangen päältä melko iso. Noh, yritin varovasti laskea alas, mutta sukset menivätkin liian lujaa sen jään päältä ja istahdin kovaa suoraan siihen jäälle. Luulen, että häntäluu murtui, koska koulussa oli tuskaa istua sen jälkeen kovalla puutuolilla... Oli vielä melko kauankin kipeä.
Joskus vuonna -98 pelattiin choikkarin alkulämmittelyissä jalkapalloa ja jotenkin astuin tatamilla jalan ulkosyrjälle, napsahti ja heitin voltin eteenpäin. Sattui ihan tajuttomasti ja minut raahattiin sitten (taisivatpa muuten olla Tapsu ja Wick3dclown siinä kantomiehinä ) pukkariin ja jääkylmää vettä jalalle. Yön aikana jalka sitten turposi ihan muodottomaksi ja meni tummanvioletiksi ja seuraavana päivänä röntgeniin - eipä niissä kuvissa mitään näkynyt, joten linkkasin sitten vaan kuukauden verran ja se meni siinä. Yhdet kengät mahtuivat jalkaan...ja keskustaan kun meni normaalisti 10 minsaa kävellessä, niin sitten meni n. 45 minsaa...
Tuossapa ne isoimmat. Kerran on sattunut choikkaritreeneissä forkkariin sen verran mojova isku, että käsi turpoili aina sopivan tilaisuuden tullen ja kipeytyi pariksi päivää. Eipä ole se nyt kyllä tosin enää vaivannut muutamaan vuoteen. Niin, ja joskus junnuna judotreeneissä isovarvas osui parin kanssa vastakkain (nivelestä vaan taakse ja takaisin) ja taas meni kävelykyky pariksi viikkoa...olin tosin kyllä judokisoissakin sillä jalalla; se vaan teipattiin tukevasti ja olin sitten pelkällä puolustuskannalla...
Nykyään sitten ainut varsinainen vaiva on tuo silloin tällöin vieraileva penikkatauti. Ensimmäisen kerran siitä sain nauttia joku reilu kymmenisen vuotta sitten, mutta oikeastaan tosi pahana se oli vasta pari vuotta sitten ekaa kertaa. Ja tänä keväänä oli kyllä aika inhaa. Mutta kyllä sekin taas tästä lähtee, kun sen lähdettää.
Joskus kun olin ehkä 10, niin oltiin hiihtämässä tosi pitkää lenkkiä (jotain 20 km) isän ja veljen kanssa (meillä oli eväätkin mukana!). Lunta oli paljon ja hanget korkeat ja kun eteen tuli tie, joka oli jäässä, oli pudotus sieltä hangen päältä melko iso. Noh, yritin varovasti laskea alas, mutta sukset menivätkin liian lujaa sen jään päältä ja istahdin kovaa suoraan siihen jäälle. Luulen, että häntäluu murtui, koska koulussa oli tuskaa istua sen jälkeen kovalla puutuolilla... Oli vielä melko kauankin kipeä.
Joskus vuonna -98 pelattiin choikkarin alkulämmittelyissä jalkapalloa ja jotenkin astuin tatamilla jalan ulkosyrjälle, napsahti ja heitin voltin eteenpäin. Sattui ihan tajuttomasti ja minut raahattiin sitten (taisivatpa muuten olla Tapsu ja Wick3dclown siinä kantomiehinä ) pukkariin ja jääkylmää vettä jalalle. Yön aikana jalka sitten turposi ihan muodottomaksi ja meni tummanvioletiksi ja seuraavana päivänä röntgeniin - eipä niissä kuvissa mitään näkynyt, joten linkkasin sitten vaan kuukauden verran ja se meni siinä. Yhdet kengät mahtuivat jalkaan...ja keskustaan kun meni normaalisti 10 minsaa kävellessä, niin sitten meni n. 45 minsaa...
Tuossapa ne isoimmat. Kerran on sattunut choikkaritreeneissä forkkariin sen verran mojova isku, että käsi turpoili aina sopivan tilaisuuden tullen ja kipeytyi pariksi päivää. Eipä ole se nyt kyllä tosin enää vaivannut muutamaan vuoteen. Niin, ja joskus junnuna judotreeneissä isovarvas osui parin kanssa vastakkain (nivelestä vaan taakse ja takaisin) ja taas meni kävelykyky pariksi viikkoa...olin tosin kyllä judokisoissakin sillä jalalla; se vaan teipattiin tukevasti ja olin sitten pelkällä puolustuskannalla...
Nykyään sitten ainut varsinainen vaiva on tuo silloin tällöin vieraileva penikkatauti. Ensimmäisen kerran siitä sain nauttia joku reilu kymmenisen vuotta sitten, mutta oikeastaan tosi pahana se oli vasta pari vuotta sitten ekaa kertaa. Ja tänä keväänä oli kyllä aika inhaa. Mutta kyllä sekin taas tästä lähtee, kun sen lähdettää.