Ihan hyvä pointti. ETF on vain tapa paketoida asiaa. Tärkeintä on tietenkin mitä ostaa.

Tai sitten heti ensimmäisen tilaisuuden tullen sitouttaa lapsi säästämiseen siten, että niihin rahastoihin menee myös omia (tai "omia") rahoja. Varmin tapa saada ne menemään ne vessasta alas on varmaan pitämällä ne ensin 18 vuotta salassa, jonka jälkeen ne dumppaa kerralla käyttöön.

Sanoisin, että päätätpä mitä tahansa näiden neuvojen perusteella, niin päädyt todennäköisesti instrumenttiin joka on ihan tarpeeksi hyvä. Se on siis niin hyvä, että jos myöhemmin päätät vaihtaa rahavirtaa toiseen, ei kuitenkaan joudu myymään sitä vanhaa, vaan se saa roikkua mukana. Muutokset on siis mahdollista tehdä hitaasta purjehtimistyyliin laittamalla uutta rahaa, eikä tarvi tehdä mitään koko salkun paniikkirealisointeja.

Koska opiskeluhalut korreloivat hyvin vahvasti siihen, onko omaa rahaa pelissä, suosittelisin aloittamaan mahdollisemman pian. Kunhan et osta mitään kauheaa pankin 2% hallinnointipalkkiollista rahastoa, voi ne alkupään sijoitukset sitten tosiaan roikkua mukana vaikka myöhemmin muutat mielesi ja siirryt käyttämään esim ETF:iä rahastojen sijaan, päätät muuttaa hajautusta jne. Eli ei kannata liikaa pelätä ostavansa alussa "väärää" asiaa. 20 vuoden päästä on aika yhdentekevää laitoitko ekan vuoden ajan 50 e/kk Seligsonin Eurooppa-rahastoon vai Nordnetin Suomi Superrahastoon. Jos sen sijaan lykkää aloittamissa seitsemällä vuodella koska ei osaa päättää, niin se alkaa jo vähän näkyäkin.

EDIT: Sen verran, että itselläni ei ole kokemuksia lapselle säästämisestä. Käsittääkseni salkun voi kuitenkin luoda lapsen nimeen. Mitään ideaa pitääkö/kannattaako suorittaa jotain toimenpiteitä verotussyistä jne niin en tiedä. On esim. mahdollista, että olisi fiksumpaa säästä omaan salkkuun ja sitten lahjoittaa pikkuhiljaa lapselle jossain vaiheessa, mutta pitäen hallintaoikeuden itsellään pienentääkseen lahjavero, mutta sitten taas säästää lapsen myyntivoittoverossa. Tähän osaa varmaan joku muu ottaa paremmin kantaa. Henkilökohtaisesti en jaksaisi säätää vaan laittaisin ne rahat jotka on tarkoitettu lapselle lapsen nimiin.

Tuo Superrahasto on varmaan hyvä. Nordnetissä on myös kuluton ETF-kuukausisäästäminen jonka saa muistaakseni tehtyä jo 50 e/kk summilla. Tällä saa vähän maantieteellistä hajautusta, sillä en ainakaan itse näe hirveästi järkeä suosia Suomea rahastosijoituksissa. Toinen vaihtoehto on esim. Seligsonin rahastot. Niitä ostetaan maksamalle tietylle tilille rahaa, joten sen voi automatisoida omassa nettipankissa. Ostot muistaakseni alkaen 10 e/kerta. Näissäkin saa maantieteellisen hajautuksen.

Voi olla ideaa mennä osakepainoitteisesti kun sijoitusaika on näin pitkä, mutta jokainen määrittää tietenkin oman riskitason itse.

Tuollaisen vastaavanhan voi periaatteessa konstruoida itsekin. Jos on odetettavaa, että osakemarkkinat voivat laskea enintään 50%, voi sijoituksena turvata 80 prosenttisesti neljälle vuodelle laittamalla 57% rahoista Norwegianin tilille 0.75% korolla ja loput rahoista osakkeisiin. Tuolla tavalla saa pitää koko osaketuoton jos osakemarkkinat kehittyy hyvin ja riskittömän tuoton saa aina paikkaamaan mahdollisia osakkeiden laskuja. Jos tuo 50% tai 80% tuntuu väärältä ja haluaa enemmän tai vähemmän riskiä niin muuttaa vain tuota lukua 57%*.

En tietenkään osaa sanoa onko tuo Jarin pääomaturvattu sijoitus hyvä, mut oma peukalosääntö on, että jos pankki sitä myy niin se on huono.

-----------------------------------------

* Kiinnostuneille niin kaava on

x=(N-a)/((1+p)^n-a),

missä N on turvattu taso (esim. N=0.80), a on oletettu maksimilasku osakemarkkinoilla (esim. a=0.5), p on riskittömän sijoituksen korkoprosentti (esim. p=0.0075), n on vuosien lukumäärä (esim. n=4), ja x on osuus joka pitää sijoittaa riskittömästi (esim. x=0.56611). Meidän esimerkissä x=(0.8-0.5)/(1.0075^4-0.5)=0.57.

Hyvänä ohjenuorana on myös sijoittaa vain siihen mitä itse ymmärtää. Jos et ymmärrä miten se salkunhoitaja meinaa saadaa ne ylituotot jolla kattaa korkeat kustannukset ja tuo sullekin vähän lisää nannaa, niin sitten siihen ei kannata sijoittaa. Tämä on tietenkin hieman tuon konseptin venyttämistä.

Seligsonilta löytyy hyviä indeksirahastoja. Jos haluaa seurata indeksejä ETF:iä ostamalla niin Nordnetin kautta saa. Osinkoja kannattaa verotussyistä vältellä, joten itse suosin vain sellaisia rahastoja jotka eivät maksa osinkoja ulos. ETF:issä pitää myös valita fyysisten ja synteettisten välillä. Itse suosin fyysisiä, sillä en usko osaavani kvantifioida synteettisten tuotteiden vastpuoliriskiä vaikka periaatteessa ymmärränkin miten se muodostuu.

Ok, jos noi rahat ovat tavallaan "ylimääräisiä", voi osakkeita hankkia jos siltä tuntuu. Pitää aina olla valmis et osankeisiin sijoitetut rahat voivat menettää hetkellisest 50-70% arvostaan hyvinkin nopeassa aikataulussa. Ei siis voi miettiä tarvitsevansa niitä esim viiden vuoden päästä. Tämä pätee tietenkin hajautetulle salkulle. Yksittäinen osakehan voi helposti menettää koko arvonsa.

Rahastossa ei kannata tuijottaa toteutunutta kehitystä, sillä se ei kerro sijoituksen onnostumisesta juuri mitään. Tarkista mitkä ovat kulut. Kaikki yli prosentin olevat ovat jo aivan järkyttävän suuria. Passiivisia osakerahastoja saa alle puolen prosentin palkkioilla. ETF:iä hankkimalla pääse varmaan halvimmalla, mutta ne voi olla aloittelijalle hankalia. Seligsonin osakerahastot voisivat olla yks järkevä vaihtoehto kulujen puolesta.

Vaikka prosentin kulu ei tunnu isolta, syö se helposti noin 20% keskimääräisestä vuosittaisesta tuotosta, sillä sitä peritään koko summasta, ei tuotosta. Pidemmällä aikavälilla korkoa korolle ilmiö vahvistaa tätä vielä huomattavasti. Muista, että nykyisessä rahastosta maksat saman hallinnointipalkkion myös tuosta käteisosuudesta, joka tuottaa hyvällä tuurilla nollaa.

Suorat osakeostot vaativat tietenkin sen, että osaa valita osakkeet järkevästi. Jos tuntuu että on enemmän aikaa ja haluja opiskella, on se ihan validi vaihtoehto. Vaatii tosin enemmän huoltoa ja verokikkailua (esim. tappioiden realisoimista). Muista laskea tässäkin kaupankäyntikulut, sillä ihan pieniä määriä ei kannata hankkia.

Kuten sanoin, mitään yleispäteviä neuvoja ei voi antaa. Jos olet päätynyt nykyiseen rahastoon siksi, että pankki on sitä suositellut, on se mahdollisesti huono. Tarkista siis ihan ensiksi tämän kulut. Jos tuntuu että tähän hätään ei vielä ole taitoja suoraan osakeostoihin, niin mieti jotain matalakuluista indeksirahastoa. Se on helppo, etkä viiden vuoden päästä huomaa omistavasi haisevan kasan tårta på tårta. Jos intoa tulee myöhemmim lisää, voi nämä säilyttää salkun ytimenä ja täydentää niitä suorilla osakeostoilla jos haluaa.

Muista pitää sen verran käteistä elämäntilanteeseen nähden, että ei tarvitse myydä osakkeista pienten vastoinkäymisien takia. Yleensä saat sen paremman tuoton mitä vähemmän käyt kauppaa. Opiskele myös oman kiinnostuksen rajoissa asioita. Kaikkia rahoja ei esim. ehkä kannata laittaa suomalaisiin osakkeisiin (miksi?). Hybä lähtökohta voi olla Marko Erolan "Paras sijoitus". Voin kaivaa nettilinkkejäkin jos kiinnostaa.

EDIT: Unohtu se tärkein. Jos joutuu kysymään muilta kannattaako johonkin sijoittaa, on vastaus todennäköidesti "ei" (sen sijaan on jopa suotavaa kysyä muilta miten joku asia toimii). Eli ÄLÄ SIJOITA SELLAISEEN MITÄ ET YMMÄRRÄ. Tämän korollaarina on tietenkin, että ei välttämättä kannata sijoittaa johonkin vain sen takia et joku random törppö Potkussa sano et se varmaan on hyvä. Jos tekee päätökset itse ja harkiten nostaa se myös todennäköisyyksiä että pää pysyy kylmänä jos tapahtuu jotain eikä esim. tee paniikkimyyntejä, tai tee tarpeetonta kauppaa uuden kuuman vinkin perässä.

Ainiin, ja virheitä tekee kaikki. Niitä ei kannata murehtia jälkikäteen, mutta niiden tekemistä voi yrittää välttää etukäteen. Älä kuitenkaan siis pelkää virheitä niin paljon, että et koskaan sijoita mihinkään.

Itse tajusin siis, että kyseessä ei ole mikään eka summa, vaan ylimääräinen "pikavoitto" mikä pitäisi sijoittaa, sillä viestissä puhuttiin muista jo olemassa olevista sijoituksista. Tästä voi päätellä, että sijoitusvalintoja on jo aikaisemmin jollain perusteella tehty.

Täällä varmasti autetaan jos oma vastaus meni liian korkealentoiseksi, mutta suoraan tuohon kysymykseen kukaan ei pysty vastaamaan, joten yritin vastauksellani saada miettimään niitä oikeita kysymyksiä. Sijoittamisen pitää aina lähteä siitä mitä yrittää itse henkilökohtaisesti saavuttaa ja siihen kannattaako rahat ylipäätänsä sijoittaa osakkeisiin (suoraan tai rahaston kautta) on riippuvainen muusta varallisuudesta, tulltasosta, työtilanteesta, lähitulevaisuuden suunnitelmista jne.

Jos on jotain tarkentavia kysymyksiä niin täällä tosiaan varmaan voidaan niihin vastata.

Tarkennan vielä vastaustani MikeM:lle, että mieti siis ensin mitä haluat saavuttaa ja vasta sitten miten teet sen. Pienellä rahalla ei saa hyvin hajautettua salkkua suorilla ostoilla, mutta jos niitä käytetään vain salkun täydentämiseen ja/tai tasapainottamiseen, niin vähän pienemmätkin ostot voivat olla ok. Kulut ovat kuitenkin silloin suhteessa suuremmat. Lisäksi kaikki osakkeet eivät ole kulujen puolesta samanarvoisia. Suomalaisia osakkeita voi saada ostettua aika halvalla, kun taas Japanilaisia tai Afrikkalaisia voi olla kalliimpia hankkia. Varsinkin isoa osinkoa maksavat osakkeet ovat myös verotuksen kannalta todella huonoja, joten tämäkin pitää huomioida kulueränä. Voi vaikuttaa pieneltä jutulta, mutta syö korkoa korolle efektiä huomattavasti.

MikkeM kirjoitti:Saatan saada hieman ns ylimääräistä rahaa (tonnin - kaksi) , kumpi on järkevämpää sijoittaa osakkeisiin vai rahastoon ?

Sijoitan joka kk rahastoon( sis osakkeita n 90% ja korkoinstrumentteja+käteinen n 10%) pienehkön summan ja kyseinen rahasto on kasvanut erittäin mukavasti, vai sijoittaa suoraan osakkeisiin ?

Kysymys sijoitanko osakkeisiin vai rahastoon on vähän kuin kysymys pitäisikö ostaa PC vai Hewlett-Packard.

Ensimmäinen kysymys on, mitä tarvitset. Haluatko 90% osakkeita vai 100% osakkeita (vai kenties 50% osakkeita). Selvitä ensin mitä haluat ostaa. Tämän jälkeen mietitään miten nämä hankitaan kustannustehokkaimmin, eli kannattaako osakkeet + muut ostaa suoraan vai rahastojen kautta. Tämä selviää laskemalla suoraan ostamisen kulut verrattuna rahastojen kuluihin. Mieti ensin mitä haluat hankkia ja vasta sen jälkeen miten haluat hankkia. "Suorat osakkeet vs. rahasto" on "mitä vs. miten"-kysymys, joten siinä ei ole mitään järkeä (vrt. "ostanko kaljaa vai maksanko luottokortilla").

Mitä sijoitussuunnitelmasi sanoo?

Ile kirjoitti:Hyvä toi laskelma. Vivun voima on kyllä kova.

Tämähän toimii niin äärettömän hyvin juuri sen takia, että omaa pääomaa on 0%, eli vivutus periaatteessa ääretön. Verratuuna vielä siihen Nordnettiin, jos nyt oletetaan 50% oman pääoman tarve, niin pystyisi lainaamaan 377 euroa ekana kuukautena, 377 euroa lisää tokana kuukautena jne. Oleellisesti kaikki korkoa korolle kasvu jää pois ja riskit on kuitenkin paljon kovemmat.

Nyt kysymys tietenkin kuuluu, miksi kukaan istuu velattoman asunnon päällä näillä koroilla? Lisäksi saa tietenkin koko ajan sen laskennallisen asuntotuoton, eli siitä ei joudu tinkimään, toisin kuin jos asunnon myisi ja laittaisi sen 100 000 euroa osakkeisiin säästäkseen lainan koroissa. Jos tätä mahdollisuutta käyttää hyväkseen muuttaa se vaakakupin rankasti omistusasumisen puolelle verrattuna vuokralla asumiseen.

Point kirjoitti:Tämän lisäksi, jos vielä ottaisi vipua nordnetin superluotoa saisi parhaimmillaan 0,99 % korolla. Tietenkin tämä vaatii pääomaa ja hyvin hajautettua salkkua hyvänlainoitusarvon omaaviin instrumentteihin tai arvopapereita.

Mutta eikö silloin vakuutena ole ne ostattavat osakkeet? Tämä korottaa riskiä merkittävästi, sillä jos huonosti käy niin ne voi joutua pakkomyyntiin. Lisäksi mainitsit myös sen oman pääoman tarpeen koska vakuusarvo ei kai ole kuin joku luokkaa 50%?

Ile kirjoitti:Pikainen vastaus: ns. asuntojousto on kai tuon tapainen tuote. Asuntolainan verovähennyskelpoisuutta näillä ei kai voi olla, enkä tiedä tarkkaan korkotasoa.

Verovähennyskelpoisuus on muutenkin poistumassa. Marginaali voi tietenkin olla korkeampi, mutta en kyllä tajua miksi. Jos myyn velattoman asunnon, laitan 50% myyntisummasta samanhintasen uuden asunnon käsirahaan ja maksan loput lainalla, niin saan varmaan "normaalin" marginaalin. Miksi marginaali olisi eri jos otan 50% lainan nykyistä asuntoa vastaan? Identtinen tilanne, mutta eri asunto.

Ja jos joku miettii miksi vaahtoan tästä, niin alla nopea laskutoimitus.

Vaihtoehto A: Sijoitan 377 e/kk osakkeisiin. 25 vuoden päästä minulla on 221 722 euroa (oletetaan 5% nettotuotto). Tuottoa on 108 622 euroa.

Vaihtoehto B: Nostan 100 000 euron lainan asuntoa vastaan 1% korolla ja sijoitan koko summan osakkeisiin. Lainanhoitokulut ovat 377 e/kk. 25 vuoden päästä laina on maksettu pois ja osakkeiden arvo on 338 635 euroa. Korkoa olen maksanut 13 061 euroa, joten tuottoa on 225 574 euroa.

Ero kahden vaihtoehdon välillä on siis 25 vuoden päästä 116 952 euroa. Suoraan jakamalla siis yli 4 600 euroa vuodessa.

Joo, korot voi nousta, mutta niin ne voi nousta normaalissa asuntolainassakin. Eli mitään ylimääräistä riskiä ei ole. Päinvastoin voit halutessasi myydä osakkeita sopivassa kohtaan ja lyhentää lainaa jos haluat vähentää velkapainoisuutta. Jos tuo 5% tuotto olisi säännöllistä, voisi lainan jopa lyhentää tuotolla ja jäisi vielä vähän taskurahaa. Tässä ei tietenkään oli mitään järkeä, mutta suuruusluokka on siis tosiaan se, että saat periaatteessa sen sadan tonnin lainan "ilmaiseksi".

Laskurit

Sijoitus: https://www.seligson.fi/suomi/sijoitust ... skuri.html
Laina: http://www.asuntolainalaskuri.com/index.php#lax

Pienellä googletuksella en löytänyt tähän vastausta. Eli voiko Suomessa ottaa lainaa velatonta asuntoa vastaan? En puhu mistään "käänteisestä asuntolainasta", missä pankki maksaa kuukausittaista summaa sinulle, vaan ihan normaalista asuntolainan "uusimisesta"?

Tuohan on ihan jättiläismäinen tuoton mahdollisuus sijoittajalle, ja pankille se on jopa pienempiriskisempi kuin normaali asuntolaina, joten miksi näitä ei tehdä koko ajan?

Tarkoitin, että rahasto maksaa arvopapereiden säilytyksestä. Rahasto-osuuksien säilytyksestä ei kai tarvi maksaa missään.

Bonukset tuskin kattaa kuluerotusta. Lisäksi niillä voi kai maksaa muutakin. Isoja kuluja ei siis kannata maksaa sillä rationalisoinnilla.