Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 47 tulosta

Jussi Ekholm
touko 31, 2019, 20.15
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Japanilaisten miekkojen suhteen ei periaatteessa tarvitse varsinaisesti valtuutusta mihinkään.

Tiedän itse Suomessa taitavan sepän joka tekee japanilaisia lyhyitä teriä, ja Euroopassa on monia muitakin taidokkaita seppiä. Näissä asioissa mennään sitten tuonne semantiikan puolelle, eikä japanilaisten miekkojen keräilijät koe niitä "oikeiksi" japanilaisiksi miekoiksi. Nykyseppien kohdalla kun siihen vaadittaisiin perinteisen kaavan kisälli-tyylin vuosien opettelu Japanissa ja miekanteko koe, mikä on japanilaisilla sepilläkin. Pierre Nadeau on yksi harvoista ulkomaalaisista, jotka ovat olleet vuosia opissa Japanissa, valitettavasti hänelläkin jäi kesken hommat kun palaili Kanadaan.

Ymmärtääkseni Keith Austin on yhä tähän päivään ainoa länsimaalainen, joka on suorittanut sepän opinnot Japanissa. Tässä Paul Martinin video kyseisestä miehestä.


Viime vuonna törmäsin ruotsalais-japanilaiseen miekkaseppään, Yasha Yukawa: https://www.japantimes.co.jp/community/2018/05/16/our-lives/sword-expression-absolute/#.Wv0hSktCSE0

Restauroinnissa tuo kiillotuspuoli on niin kiistanalainen aihe, etten oikein halua koskea siihen pitkällä tikullakaan. Maailmalla ja Japanissakin on ihmisiä, jotka kiillottelee miekkoja hyvin vähällä kokemuksella. Sitten taas on monia kohtuullisia kiillottajia ympäri maailmaa, joilla ei kuitenkaan ole "todistuksia", nuo kiillottajan opinnot Japanissa kun on aika brutaalit, samaan tapaan kun tuo sepän kisälli meininki. Andrew Ickeringill Australiasta on harvoja länsimaalaisia, jotka ovat viime vuonna suorittaneet virallisen kaavan mukaan kiillottajan opinnot, hän oli 6 vuotta Sasaki-sensein tallissa. https://touken-togishi.com/qualifications/

Tuohon sovitteiden restaurointiin on ehkäpä hiukan avoimempi suhtautuminen, ja tiedän meiltä Euroopastakin muutamia lahjakkaita sovitteiden tai haarniskojen restauroijia. Nämä on niin pienet piirit Japanin ulkopuolella, että aika paljon samat kaverit pyörii eri paikoissa.

Noiden arviointeja antamisessa on äärimmäisen suuri merkitys sillä kuka sen antaa. Periaatteessa NBTHK:n, NTHK:n ja NTHK-NPO:n myöntämät paperit on yleisesti ne joilla koetaan olevan arvoa ja NTHK:iden papereillakin on selvästi alempi arvostus kuin NBTHK:lla. Tämän lisäksi on tietysti japanilaisia alan ihmisiä, joiden sana koetaan erityisen painavaksi. Esimerkiksi itselleni on Euroopassa muutamia henkilöitä joiden mielipide olisi minulle henkilökohtaisesti tärkeä, mutta sillä ei ole varmastikaan samaa painoarvoa muille. Eli kuka tahansa voi antaa arviointeja miekoista, se kun on periaatteessa vaan oma henkilökohtainen mielipide. Sen painoarvo riippuu sitten täysin henkilöstä, joka sen antaa.
Jussi Ekholm
touko 1, 2019, 16.04
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Olen Andyn kanssa samaa mieltä, että eihän nuo loppupeleissä ole kauheita hintoja ainutlaatuisista historiallisista kulttuuriaarteista.

Satuin tekemään omaa tutkimusta Japanin kulttuuriministeriön tietokannoissa, ja törmäsin sitten kiinnostaviin tietoihin. Tuon yhden yksikön kai voisi suomentaa kulttuuriasioiden virastoksi, mikä hoitaa tuota kulttuuriesinepuolta Japanissa. No olettaisin, että koska se on valtion virasto, niin hankintojen ym. pitää olla näkyvää. Satuinpahan törmäämään viraston 10 vuoden hankintoihin ajalta Heisei 20 - Heisei 29. Siellähän oli pääasiassa kaikenlaisia kulttuuriesineitä, mutta keräsin vaan itse miekat ylös.

2009

Jūyō Bunkazai - Kagemitsu Tachi (dated 1322) - 70M Yen - This sword passed Tokubetsu Jūyō in session 2 (1973) and I believe this was appointed as Bunkazai in 1979.

Jūyō Bijutsuhin - Ko-Bizen Tomonari Tachi - 30M Yen

2010

Jūyō Bunkazai - Tegai Kanenaga Tachi - 57M Yen

Jūyō Bunkazai - Hoki Yasutsuna Tachi - 74M Yen

2013

Jūyō Bunkazai - Aoe Moritsugu Tachi & Koshirae - 56M Yen - This sword was by the information from Nihontō Kōza in Uesugi family and had the name Hannya no Tachi.

2014

Jūyō Bunkazai - Norishige Tachi - 66M Yen

2015

Jūyō Bunkazai - Hankei Katana - 53M Yen

2016

Jūyō Bunkazai - Masatsune Tachi - 81M Yen

Jūyō Bunkazai - Kanro Toshinaga Ken (dated 1360) - 32M Yen

Jūyō Bunkazai - Nanki Shigekuni Katana - 67M Yen

Jūyō Bunkazai - Awataguchi Yoshimitsu Tanto - 83M Yen - Meito Hakata Tōshirō

2017

Jūyō Bunkazai - Moriie Tachi (dated 1279) - 68M Yen

Jūyō Bunkazai - Motoshige Wakizashi - 40M Yen

Ilmeisesti Japanin historian kalleimmaksi miekkaostokseksi on muodostumassa Sanchomon/Yamatorigen (miekka on yksi Japanin kansallisaarteista ja kuuluisimmista miekoista) takaisin Okayamaan osto. Kauppahinta on kai pyörimässä jossain 500M jenin paikkeilla eli noin 5 miljoonaa euroa. Siihen on ollut jos jonkinmoista joukkorahoitusta ja tapahtumaakin Japanissa. Itsekin osallistuin yhteen kickstarter-projektiin, joka ei tosin mennyt läpi. Kai sitä voisi hullumpaankin rahaa laittaa. :D
Jussi Ekholm
huhti 22, 2019, 00.58
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Harvinaista herkkua nettikaupassa. Hiljattain tämä miekkakauppa listasi Jūyō Bijutsuhin miekan sivustolleen. Tuo arvo tarkoittaa siis tärkeää taide-esinettä, ja näitä myönnettiin 1933 - 1950 aikavälillä 1004 miekalle, jonka jälkeen uusi kategoria Jūyō Bunkazai,tärkeä kulttuuriesine tuli tämän tilalle. Kuitenkin Bijutsuhin miekat, jotka eivät nousseet Bunkazaiksi säilyttivät edellisen arvonsa.

https://katananokura.jp/SHOP/1903-K01.html

Miekan on tehnyt Ko-Bizen seppä Yoshitsugu, joka eli Kamakura-kaudella ja teki miekkoja 1200-luvun loppupuoliskolla. Miekka on ollut alunperin tachi, ja lyhennettäessä sitä signeeraus on käännetty ympäri toiselle puolen ja säilytetty sillä tavoin. Tätä kutsutaan nimellä orikaeshi-mei.

Tämä miekka on myynnissä 20,000,000 jenin hinnalla, joka nykykurssilla olisi suunnilleen 160,000 euroa. On erittäin harvinaista nähdä näitä Bijutsuhin miekkoja myynnissä netissä. Yleensä tämän luokan miekat vaihtavat omistajia "suljettujen ovien takana". Esimerkiksi kun kävin Iida Koendolla poikkeamassa ja pällistelemässä niin siellä oli Bijutsuhin miekka myynnissä, mutta he eivät olleet listanneet sitä nettiin lainkaan. Ja usein kun näitä on netissä myynnissä ei ole hintaa listattuna vaan oikeiden ostajien pitää kysyä. Melkein poikkeuksetta tälläiselle perustallaajalle merkitsemätön hinta tarkoittaa aina liian kallista. Olen nyt saanut omiin listoihin 11 näitä Bijutsuhin miekkoja, jotka ovat olleet myös netissä myynnissä. Edellinen ennen tätä oli Iida Koendolla ollut Hōjōji-koulukunnan Naginata-naoshi, joka oli alkuvuodesta myynnissä, mutta ilmeisesti löysi ostajan kun katosi netistä.
Jussi Ekholm
maalis 17, 2019, 21.40
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Miekka on aito japanilainen miekka, olin ensin vähän epäilevänen että se olisi Muramasa, mutta kun kaivoin omia lähteitäni niin tuo kyseinen miekka on myyty Andy Quirtin kautta (nihonto.us). Tuo kyseinen tanto oli myynnissä tosi halvalla 3,500$, eli käytännön järjellä ajatellen jos kauppias joka on myynyt vuosikymmeniä japanilaisia miekkoja myy jotain spesiaalia noin halvalla, siinä on jotain vikaa... Se myytiin kai 2017. Muutenkin tuo historialegenda on jotenkin kyseenalainen, kun miekka kerran oli Quirtillä listattuna netissä, ja edellinen omistaja oli toisenkin jenkkiläisen miekkakauppiaan hyvä ystävä. Nykyinen omistaja on sitten teetättänyt tähän koshiraen myöhemmin.

Tässä tuo kyseinen miekka: http://www.nihonto.us/MURAMASA%20TANTO%20-%20NIDAI.htm

Mielestäni tuo paperi miekalle on NTHK Shinteisho 審定書, joka olin alin järjestön myöntämä arviointi. Kuitenkin minun oli vaikea uskoa että NTHK myöntäisi vain Shinteishon Muramasalle eikä Kanteishoa (NTHK:n ja NBTHK:n paperointi on erityylinen). Paperissa näkyvässä oshigatassa (hiilijäljennöksessä) näkyy miekan nakago ja se on kyllä muodoltaan sopiva Sengo-koulukuntaan, johon Muramasa kuului. Ja ilmeisesti luettuani foorumeita tuossa kyseisessä miekassa oli jotain ongelmaa terässä, joka sitten tiputti sen varmaan Shinteisho kategoriaan.

Artikkelissa on paljon legendaa, ei nuo Muramasan miekat maksa mitään miljoonia, äärimmäisen harva japanilainen miekka maksaa. "Perus" Muramasat ovat tupanneet menemään euroissa keskitason 5-numeroisissa hinnoissa hiljattain. Ja ilmeisesti Japanissa Muramasan paremmat miekat pyörivät 10M jenin hujakoilla. Nuo kaikki kolme mitkä linkitän ovat minusta kaikki vähän ylihintaisia, mutta keräilyssä kaikki on niin suhteellista.

Aoin huutokaupassa Hozon mumei katana nousi 6,3M jeniin: http://www.sword-auction.jp/ja/content/as15625-%E5%88%80%EF%BC%9A%E7%84%A1%E9%8A%98%E6%9D%91%E6%AD%A3-katana-mumeimuramasa
Fred Weissbergillä on Jūyō 24 signeerattu tanto parhaillaan myynnissä 85,000$: https://www.nihonto.com/nidai-muramasa-tanto/
Toyuukailla on ollut jo useamman vuoden Tokubetsu Hozon Muramasan signeerattu tanto myynnissä, nyt hinta on pudonnut 5M jeniin: http://toyuukai.com/2016/12/%e6%9d%91%e6%ad%a3/

Jotenkin kaikenmaailman keksityt tarinat ym. höpöhöpö-jutut miekkojen suhteen pistää jotenkin ärsyttämään... Nämä on hienoja esineitä, joita tulisi arvostaa sellaisena kuin ne ovat ilman ylimääräistä keksittyä. Kaipa näitä on jo itse tullut myös niin vuosikaudet harrastettua, että oma suhtautuminen on käytännöllinen ja faktoihin perustuva.
Jussi Ekholm
maalis 16, 2019, 11.07
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Onpahan taas vierähtänyt aikaa enkä ole keksinyt mitään fiksua lisättävää tänne. No ajattelin kun laitoin tämän listan toiselle foorumille jakoon muutama kuukausi sitten niin ehkä jotakuta täälläkin saattaa kiinnostaa.

Olen listannut netissä myynnissä olevia ja olleita miekkoja (suunnilleen ennen vuotta 1450). Listassa on suunnilleen 1750 miekkaa, ja suora linkki 1600 kohteeseen. Kauppiaat on kyllä poistelleet noita myytyjä tavaroita netistä, eli ihan kaikki ei toimi. Tuo rajaus on aika tiukka, koska tuo on ajanjakso, joka kiinnostaa eniten itseäni. Pikaisen tutkimuksen mukaan keskimäärin alle 10% japanilaisten hyvien kauppiaiden liikuttamasta tavarasta menee tähän kategoriaan.

Tämä on tehty Wordilla ja on otsikoitu seuraaviin tasoihin, 1. Provinssi, 2. Koulukunta, 3. Seppä. Kaikille sepille ei kuitenkaan ole ollut järkeä tehdä omaa listausta, kun on vain pari miekkaa listassa. Esim Sōshū Masamune, ja esim. monet Ko-Bizen ja Aoe sepät.

Formaatti on seuraavanlainen

Seppä/koulukunta - Miekkatyyppi (mei vai mumei) - Koshirae jos on
Pituus - Hinta - Aitoustodistus ja sen taso - Kauppias joka on myynyt
Suora linkki miekkaan

Tavaroiden järjestys pitäisi olla seuraavanlainen odachi -> tachi -> katana -> naginata -> naoshi -> wakizashi -> tanto -> others

Toivottavasti jotakuta kiinnostaa tämä, ja kaikkea tähän liittyvää saa kysyä ja vastailen mielelläni. :)
Jussi Ekholm
loka 6, 2018, 23.04
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Andy kirjoitti:
loka 6, 2018, 09.49
Ruvettiin kaverien kanssa miettimään, mikä tämän jättimiekan tarkoitus on? Pituutta lähes neljä metriä. Joku uskonnollinen esine vai ihan vaan sepän taidonnäyte?

Niinkuin hyvin usein Facebookissa, alkuperäinen postaaja ei ole tehnyt taustatyötään kovinkaan tarkkaan... Kyseisessä kuvassa oleva miekka ei ole tuo Norimitsun tekemä miekka.

Kuvassa on Miya Masayoshin vuonna 1843 tekemä miekka. Hän asui Echigo-provinssin Takadassa, paikka on mainittu signeerauksessa, kuten myös vuosi Tenpō 14. Muuten miekan signeeraus on todella pitkä, enkä saa luettua sitä tuosta vaan. Miekka on Yahikon pyhätössä (historiallisen Echigon alueella), ja se on mahdollisesti omistettu sinne. Useimmiten nämä kaikkein suurimmat miekat on kai omistettu pyhätöille ym. vastaavaa.

Terän pituus: 224 cm
Nakago: 93 cm
Koko pituus: n. 317 cm

Tuo Japanin suurin miekka, joka on Bizen sepän Norimitsun tekemä on signeerattu ja päivätty vuodelle 1447. Norimitsu oli Osafunen seppiä, ja ymmärtääkseni miekka on Kibitsun pyhätössä Okayamassa (historiallisen Bizen provinssin alueella). Ohessa kaksi kuvaa tuosta Norimitsun tekemästä miekasta.

Terän pituus: 226,7 cm
Nakago: 151 cm
Koko pituus: 377 cm
Sori: 5 cm
Motohaba: 5,9 cm
Terän paksuus: 2,3 cm
Paino: 14,5 kg

Nämä jättimiekat eivät ole ainakaan minun mielestäni käyttöä varten, omasta mielestäni noiden käytettävien miekkojen terän pituus huitelee maksimissaan siellä 120 - 140 cm paikkeilla. Eli samaa kokoa kuin eurooppalaisissa miekoissa. Kokonaispituus maksimissaan noin 2 metrin luokkaa, mieluummin alle sen, luokkaa 150 - 170 cm. Nuo ovat jo oikeasti todella isoja miekkoja niin Euroopassa kuin Japanissakin. Tuollaisissa yli 2 metrin miekoissa ei vaan ole paljon käytännöllisyyttä, kun voi käyttää varsiaseita, jotka ovat noissa pituuksissa selvästi käytännöllisempiä. Uskon, että nämä valtavat miekat on tehty pyhätöille ym. seremoniallisista ja uskonnollisista syistä. Nuo kohtuukokoiset (alle 2m kokonaismitalta) näkivät sitten myös käyttöä Nanbokuchō ja Muromachi-kausilla. Noiden suurten miekkojen "kulta-aika" ajoittuu suunnilleen Nanbokuchō-kauden puolivälistä Muromachi-kauden alkupuoleen, eli voisi sanoa karkeasti 1350 - 1500. Tietysti joitain miekkoja on tehty jo ennen tuota, ja joitain myös tuon jälkeen.

Useammassakin pyhätöille omistetussa suuressa miekassa, joka on "kohtuukokoinen" (terä n. 90 - 140 cm) on havaittavissa todennäköisesti taistelussa tulleita lovia terässä.

Olen itse nähnyt yhden näistä jättimäisistä 太郎丸 Tarōmarun, siinäpä tuo terä on vaan 179,2 cm ja nakago 81,3 cm, eli eihän se ole kuin sen n. 260 cm...
IMG_20181006_215702.jpg
Kuva
Jussi Ekholm
heinä 11, 2018, 19.43
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Heitänpäs tähän ilmoille tällaisen kysymyksen, että mitä kautta meidän taistelulajiharrastajat yleensä hommailee miekkojaan?

Tämä sattui vaan tulemaan mieleeni, kun viime kuussa olin Hollannissa Samurai Art Expossa: https://samuraiartexpo.com/ ja siellä olisi ollut monelle lajiharrastajalle ihan mainio tilaisuus saada halvalla hyvä treenimiekka, kun japanilaiset kauppiaat olivat tuoneet tavaran jo EU:n sisään niin ei olisi tarvinnut maksaa alveja edes miekoista. Minusta oli hienoa että esim. Giheiya oli napannut mukaan useampia edullisia moderneja miekkoja N.3000€ luokassa. Ulkomuistista heittäen pituudet oli suunnilleen 70-75 cm välillä eli noin 2 shaku 3 sun - 2 shaku 5 sun. Olisi ollut makea mahdollisuus lajiharrastajalle päästä valikoimaan josko oikea miekka olisi löytynyt tuota kautta.

Kokonaisuudessaan tapahtuma oli minusta erinomainen, vaikka kävijämäärä jäi kaikinpuolin erittäin vaisuksi. Tämä tuppaa vaan olemaan niin älyttömän pienen piirin harrastus ihan Euroopan tasollakin. Hyvänä puolena tuossa on että törmää samoihin tuttuihin naamoihin ympäri Eurooppaa. :D Tällaisen tapahtuman vaikeutena on minusta se, että uusien harrastajien saattaa olla hankalaa päästä mukaan. Ja se oli asia, josta itse annoin vähän palautetta järjestäjien suuntaan. Me keräilijät, jotka ollaan jo vuosikausia oltu harrastuksen parissa, ymmärrämme pelkistä nimilapuista tavaroiden historiaa, kun taas se ei sano aloitteleville harrastajille välttämättä mitään. Itselleni parasta oli höpötellä tuttujen ja tuntemattomien kanssa, sitä kun saa harvoin turista yhtä hullujen kanssa näistä asioista. Oli ilo nähdä että 5 japanilaista kauppiasta tulivat Eurooppaan ja toivat paljon hienoa tavaraa mukanaan. Ja kuulin myöhemmin pikkulintujen vähän laulavan, että kallistakin tavaraa oli mennyt kaupaksi, vaikka vähäinen väkimäärä oli varmasti pettymys sekä eurooppalaisille että Euroopan ulkopuolisille myyjille.

Tapahtuma oli jaettu kahteen osaan. Etualalla olivat myyjät ja takatilassa luennot ja huipputason tavaraa näyttelyssä. Juurikin näiden näyttelyesineiden täysi potentiaali jäi vähän hyödyntämättä varmasti satunnaiskävijän (jos sellaisia sattui paikalle) kohdalla. Olihan aika makeaa nähdä esimerkiksi 4 Ichimonjia kerralla samassa vitriinissä Euroopassa. Signeerattu Yoshimune (Tokubetsu Jūyō), Ko-Ichimonji (Jūyō), Fukuoka Ichimonji (Jūyō) ja Yoshioka Ichimonji (Jūyo). Tähän yhteyteen olisi ollut ihan kiva vaikka joku A4 koon lappu, jossa olisi selitetty Ichimonji-koulukunnan historiaa. En viitsi erikseen eritellä jokaista näyttelyvitriiniä ja mitä mistäkin löytyi kun se ei varmasti ole kauhean kiinnostavaa, mutta aivan mahtava kattaus tavaraa oli näytillä. Ja myyjillä oli myös muutamia aivan huippuluokan miekkoja myynnissä. Hintataso oli yleisesti mielestäni aika korkea, ja rehellisesti sanottuna itse en olisi noilla hinnoilla ostanut mitään (poislukien nuo Giheiyan miekat). Oli kiva kysellä ja katsella muutamia miekkoja, mutta alan olla niin kranttu että vaikka oli varmasti ainakin toista sataa miekkaa myynnissä niin minua oikeasti kiinnostavat olivat ihan sormilla laskettavissa. En nyt lue noita aivan huippumiekkoja tähän, kun ne ovat ulottumattomissa. Näin äkkiä mutu-meinigillä heittäen miekat olivat pääasiassa hintaluokassa 7000 - 20000€.

Tuleepahan vähän myöhässä eikä mikään varsinainen raportti, mutta ajattelin nyt sentään jotain kirjoittaa. Itse en ottanut yhtään kuvia (ei ole yleensä tapanani), mutta italialaiset tekivät hienon raportin ja linkin takaa löytyy 300+ kuvaa kiinnostuneille: http://www.intk-token.it/samurai-art-expo-2018/
Jussi Ekholm
maalis 30, 2018, 13.30
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Suurin syy tuolle lyhentämiselle on ollut muutokset taistelutyylissä ja miekkojen kantotavassa. Ja tuota lyhentelyä on tapahtunut paljon Muromachi kauden lopussa ja Edo-kauden alussa. Voisi heittää että suunnilleen 1500-1700 välillä noita pidempiä aikaisempia tacheja lyhenneltiin. On esimerkiksi yleiset termit ainakin kolmelle eri ajanjakson lyhennykselle (Tenshō-suriage, Keichō-suriage, Kanbun-suriage). Täytyy vaan tunnustaa, ettei minulla ainakaan ole pahemmin tietämystä olisiko joku miekka lyhennetty 1500 vai 1600-luvun puolella. Tuo tachi kun roikkui vyöstä samaan tapaan kuin eurooppalainen pitkämiekka tai sapelit, kun taas katanaa kannetaan vyön läpi työnnettynä. Tässä on se eroavaisuus, että tuollaisen roikkuvan pitkän miekan saa vedettyä ulos paljon helpommin kuin vyön läpi työnnetyn.

Noiden vanhojen tachien terän pituus tuppasi olemaan keskimäärin jossain n. 77-80 cm paikkeilla ja oli myös jonkin verran yli 90 cm teriä. Sitten kovien kahinoiden aikaan Muromachi-kaudella sisällissotien vallitessa vyön läpi kannettavat katanat tuppasivat olemaan lyhyemmillään noin 60-65 cm, josta Edo-kauden keskivaiheille ne pitenivät taas hiukan päälle 70 cm. Kuitenkin on taas otettava huomioon että eri aikakausina on tehty kaikenlaisia miekkoja. Esimerkiksi tuo minulla oleva signeerattu tachi on Nanbokuchō-kaudelta, jolloin tehtiin paljon yli 90cm miekkoja ja stereotyyppinä oli isot leveät miekat. Tämä on kuitenkin hyvinkin siro ja vaan hiukan yli 67 cm pitkä. Samaten esim. noilta aikakausilta jolloin n. 60 cm mittaiset miekat olivat suosittuja löytyy myös yli 80 cm mittaisia teriä.

Mitä tulee noihin lyhennettyjen miekkojen pituuteen niin yläraja on useimmiten 2 shaku 3 sun 5 bu eli n. 71,2 cm. Minä kun kerään itse itselleni omaa tietokantaa myynnissä olevista/olleista itseä kiinnostavista miekoista koulukunnittain (suunnilleen ennen 1460), niin tälläisiä asioita on helpohko tarkistella kun tietokanta ei ole pelkästään huippumiekkoja. Yleisin lyhennyspituus tuppaa olemaan 68-71 cm välillä. Eli japanilaisin yksiköin 2 shaku 2 sun 5 bu - 2 shaku 3 sun 5 bu.

Pari esimerkkiä
Ko-Mihara - 30 lyhennettyä pitkää miekkaa. 6 yli ja 24 alle 71,2cm, 18 alle 70 cm
Aoe - 31 lyhennettyä pitkää miekkaa. 5 yli ja 26 alle 71,2cm, 16 alle 70 cm
Ko-Uda - 25 lyhennettyä pitkää miekkaa. 1 yli ja 24 alle 71,2cm, 19 alle 70 cm
Shikkake - 29 lyhennettyä pitkää miekkaa. 7 yli ja 22 alle 71,2cm, 19 alle 70 cm

Noita japanilaisia miekkalajeja harrastavat osaa varmasti paremmin kertoa miekankäytön suhteen asioista. Uskoisin itse, että koska japanilaiset ihmiset olivat tuohon aikaan hyvin pienikokoisia niin tuollainen 68-71 cm pituinen terä oli heille sopivin vyön läpi työnnettynä kannettavaksi ja täten sopivin myöhäisen Muromachi-kauden ja Edo-kauden trendeihin. Lisäksi noiden pitkien "sotamiekkojen" käyttöä koitettiin rajata eliitin toimesta, noita miekan pituusasetuksia oli muistaakseni useampiakin vuosien varrella. En nyt äkkiseltään muista missä kirjassa on mitäkin niin ainoa minkä muistan ulkoa on, että 1645 katanan maksimipituudeksi asetettiin 2 shaku 9 sun (n. 87,5 cm). Tuo rajasi käytännössä sota-ajoilta jäljelle jääneet suuret "sotamiekat" pois käytöstä.
Jussi Ekholm
maalis 29, 2018, 20.20
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Juu valitettavasti en usko että se onnistuisi maallikolta, eikä todennäköisesti välttämättä edes kokeneilta harrastajiltakaan. Nuo erot kun tuppaavat olemaan todella pieniä. Usein länsimaisten keräilijöiden ajatusmaailma vaatii ehkä "absoluuttisia" vastauksia, kun taas ymmärtääkseni japanilainen ajatusmaailma sallii tässä enemmän pelivaraa. Ja aina edes japanilaiset asiantuntijatkaan eivät ole asioista samaa mieltä.

Tuo miekkojen lyhentäminen esimerkiksi muuttaa radikaalisti miekan muotoa alkuperäisestä, ja samalla mahdollinen signeeraus katoaa (ellei sitä säilytetä tarkoituksella). Esimerkiksi tuolla Berliinin tapaamisessa nuo 4 meidän katseltavina olevaa huippumiekkaa olivat kaikki lyhennettyjä (suriage). Kun taas takahuoneesta tuotu Nobukunin takoma tachi oli alkuperäisessä mitassaan ja signeerattu. Minulle itselleni on keräilijänä erittäin tärkeää, että miekka on alkuperäisessä mitassaan, tai ainakin lähellä sitä. Tästä syystä ottaisin paljon mieluummin huonokuntoisemman alkuperäisen mittaisen miekan, kuin tuollaisen lyhennetyn huippumiekan. Niin sanotut taidemiekkakeräilijät näkevät varmasti useimmiten asian toisinpäin ja miekan kunto on äärettömän tärkeä.

Tässä ketjussa Naked linkitti aikaisemmin tuon kuvan miekkojen muodon muutoksesta. Se on aikalailla se stereotyyppinen malli, ja antaa ohjenuoran lähestymiseen. Paljon poikkeuksia kuitenkin löytyy. Esimerkkinä tuolla Tokion kansallismuseon näyttelyssä oli viime vuonna esillä pitkä ja tosi leveä melko suora tachi. Olin kaukaa aivan varma, että tämä on ehdottomasti Nanbokuchō-kauden miekka (koska se sopi aivan niiden stereotyyppiin). Läheltä sitten näin että olin aivan väärässä, sillä miekka oli Heian-kauden lopulta (stereotyypin mukaan hyvin kaarevia ja kärkeä kohti reilusti kapenevia). Eipä mennyt taaskaan kovin nappiin oma arvaus ja olin vähän puulla päähän lyöty.

Lisäksi japanilaisten miekkojen ongelmana on, että kuten aiemminkin kävi ilmi tachi ja katana ovat muodoltaan melkolailla samanlaisia. Sitten kun myöhäisempinä aikakausina on otettu mallia aikaisemmista miekoista niin miekat saattavat olla muodoltaan täysin samanlaiset, vaikka olisi esimerkiksi 400 vuotta välissä. Eurooppalaisissa miekoissa ainakin omasta mielestäni tämä aikakausittain jako on hivenen helpompaa muodon mukaan (https://myarmoury.com/feature_oakeshott2.html). Kaipa noita aikakauden ulkopuolella esiintyviä miekkatyyppejä näkyi myös Euroopassa. Harvemmin kuitenkaan enää esim. rapiirien valtakaudella kukaan varmaankaan heilui varhaiskeskiajan miekkojen kanssa?

Lisäksi eurooppalaisten miekkojen luokittelua helpottaa se että miekat oli niitattuja, joten ponnet ja väistimet pysyivät pääasiassa paikoillaan historiallisissa miekoissa. Tietysti niitäkin voitiin vaihtaa ja teriä kierrättää muutenkin. Japanilaisissa miekoissa kuitenkin sovitteita vaihdettiin paljon ajan kuluessa, ja koska sovitteet on yleisesti tehty helposti vaurioituvista materiaaleista puusta, silkistä jne. on erittäin harvinaista löytää ennen Edo-kautta olevia kokonaisia sovitteita (koshirae). Tuolla Tokion kansallismuseossa sattui viime vuonna olevan sopivasti erikoisnäyttely sotilaseliitin varustuksesta Heian - Edo aikavälillä, ja siellä tuli nähtyä muutamia äärimmäisen hyvin säilyneitä varhaisia koshiraeita, jotka minulla muuten on kirjoissa.

Miekkojen sovitteet eivät useimmiten liity lainkaan itse terien alkuperään. Tämä saattaa olla hankala asia esim. muita miekkoja keräileville. Esimerkiksi 1300-luvulla tehty tachi on voinut olla kymmenissä eri sovitteissa elinkaarensa aikana. Aikanaan on tietysti ollut tachi-koshirae, joka on tehty sille ensimmäisiksi sovitteiksi. Varsinkin Edo-kaudella noita miekkojen sovitteita vaihdeltiin kulloisen ajankohdan tyylinkin mukaan. Kun ei ollut sodankäyntiä, niin oli aikaa koreiluun ja pröystäilyyn.

Tuo sovitepuoli, kokonaiset koshiraet, tsubat ym. ovat aivan oma maailmansa. Voin koittaa kirjoitella siitäkin jotain omaa juttua. Se ei ole minun omaa ominta alaani, mutta kyllä siitäkin on vuosien varrella tarttunut mukaan yhtä ja toista, sekä tietysti minulla on uskomattoman hyviä kirjoja aiheesta. Noitakin on valtavasti eri tyylejä ja tarvitsee tosiaan ihan oman kirjoituksen koko koshiraet, sekä esim tsubat, ja muut sovitteet

Ja tässä yksi asia, jota ei välttämättä kauhean usein mainita. Halvemmille miekoille saatetaan miekkakauppiaiden toimesta lyödä kasaan sovitteet. Useimpia ostajia varmasti houkuttaa enemmän kun miekalla on myös säilytyshuotran kumppaniksi koshirae (täydet sovitteet). Eli miekan sovitteita tarkastellessa tulisi katsoa kuinka hyvin ne sopivat miekkaan. Kuten jo aikaisemmin todettiin japanilainen miekka nyt on pääosin suhtkoht samanlainen, niin ei ole älyttömän vaikeaa sovitella tuppia ja kahvoja miekasta toiseen.

Ei tässä oikein tullut mitään konkreettista sanottua. Voin loppuun heittää tälläisen lausahduksen, jonka olen kuullut useampaan kertaan. Vapaasti käännettynä jotakuinkin näin. Miekan muoto määrää aikakauden, taittokuvio tradition ja karkaisulinja koulukunnan/sepän.
Jussi Ekholm
maalis 27, 2018, 19.01
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Totuus on, että eihän ne oikeastaan kokonaisuutena eroa mitenkään. Näyttävät ja tuntuvat aivan samoilta kuin muutkin miekat. Nuo erot on pikemminkin pieniä yksityiskohtia.

Tässä pari esimerkkiä kaikkien 5 perinteisen tradition eroista. Näissä on tietysti otettava huomioon myös koulukuntakohtaiset erot. Tässä on yksi englanninkielinen "yksinkertainen" opas noiden eroavaisuuksiin: http://www.shibuiswords.com/Gokaden.htm Kun noita kuvia katsoo niin varmasti huomaa, että nuo erovaisuudet on todella pieniä kun katsoo kokonaiskuvaa. Selvimpänä voi kiinnittää huomiota taittokuvion (hada) ja karkaisulinjan (hamon) eroavaisuuksiin. Loppu niiden jälkeen alkaa sitten olla jo melkoista "hifistelyä", mutta aika uskomatonta mitä kaikkea nuo expertit huomaa.

Ja käytännössä nämä 5 traditiota soveltuvat vaan vanhojen miekkojen arviointiin (ennen 1600-lukua). Sitten kun Edo-kausi tuli niin miekkojen tarve romahti ja tyylit sekoittuivat. Miekkasepät vähenivät ja liikkuivat eri paikkoihin, liikkumista tapahtui tosin jo paljon sotaisan Muromachi-kauden aikaan. Uudemmille miekoille on sitten omat koulukuntansa, kun niitä ei voi oikein sovittaa näihin. Ja vanhoissa miekoissakin on tyylejä ja koulukuntia, jotka ovat tämän luokittelun ulkopuolella tai sekoituksia eri koulukunnista, näistä käytetään nimitystä wakimono. Vaikkakin kirjojen mukaan n. 80% koulukunnista voidaan kytkeä joihinkin näistä viidestä traditiosta.

Yamato (Sue-Hōshō) c.1300-luku loppu: http://www.aoijapan.com/img/sword/2008/08406-2.jpg
Yamato (Shikkake) c.1300-luku: http://www.tokka.biz/sword/shikkake10/6.jpg
Yamato (Shikkake) c.1300-luku: http://www.tokka.biz/sword/shikkakejyuto/7.jpg
Yamato (Senjuin Yukimitsu) c.1245 http://www.nipponto.co.jp/upload/p4/3163_04.jpg

Yamashiro (Rai Kuniyuki) c.1250: https://yuhindo.com/rai-kuniyuki-2/presentation.picture/presentation-rai-kuniyuki@1m.jpg
Yamashiro (Rai Kuniyuki) c.1250: https://www.taibundo.com/upload/save_image/05211501_555d74aca11b1.jpg
Yamashiro (Rai Kunitoshi) c.1280: https://www.taibundo.com/upload/save_image/05161424_591a8d04ec606.jpg
Yamashiro (Awataguchi Yoshimitsu) c.1270: https://yuhindo.com/awataguchi-yoshimitsu/presentation.picture/presentation-awataguchi-yoshimitsu@1m.jpg

Bizen (Osafune Nagashige) c.1330: https://yuhindo.com/osafune-nagashige/presentation.picture/presentation-osafune-nagashige@1m.jpg
Bizen (Yosioka Ichimonji Sukeyoshi) c.1290: https://www.taibundo.com/upload/save_image/06221108_5769f33b6b912.jpg
Bizen (Hatakeda Moriie) c.1260: https://yuhindo.com/hatakeda-moriie/presentation.picture/presentation-hatakeda-moriie@1m.jpg
Bizen (Osafune Morimitsu) 1395: https://www.taibundo.com/upload/save_image/04121139_570c5fcd59306.jpg

Sōshū (Yukimitsu) c.1300: http://www.nipponto.co.jp/upload/p3/3106_07.jpg
Sōshū (Hiromitsu) c.1370: https://yuhindo.com/soshu-hiromitsu/presentation.picture/presentation-soshu-hiromitsu@1m.jpg
Sōshū (Hirotsugu) c.1490: http://taiseido.biz/_src/sc6688/5.jpg
Sōshū (Tsunahiro) c.1570: http://www.aoijapan.com/img/sword/2016/16312-2.jpg

Mino (Shizu) c.1350: http://www.nipponto.co.jp/upload/img65/2068_03.jpg
Mino (Kinjū) c.1360: http://www.nipponto.co.jp/upload/img98/2984_05.jpg
Mino (Kanemoto) c.1520: https://www.seiyudo.com/assets/galleries/915/ka-030312-950a.jpg
Mino (Kanemoto) c.1520: https://www.taibundo.com/upload/save_image/03131958_53218f5dc7e39.jpg
Jussi Ekholm
maalis 24, 2018, 23.31
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Tosiaankin tuo Yamashiro-traditio on historiallisen provinssin mukaan. Yamashiro on yksi vanhimmista traditioista japanilaisen miekan valmistuksessa. Usein nämä sepät tekivät miekkoja eliitille, ja olivat korkeassa arvostuksessa. Kioto oli Yamashiro-provinssin keskus, ja se oli historiallisen Japanin pääkaupunki vähän yli 1000 vuotta.

Tässä olisi listattuna Yamashiro-provinssin koulukunnat.

Sanjō ja Gojō - Heian-kausi n. 980-1060
Awataguchi - Kamakura-kausi n. 1190-1270
Ayanokōji - Kamakura-kausi n. 1260-1300
Rai - Kamakura-kausi n. 1260-1360
Hasebe - Nanbokuchō-kausi n. 1330-1430
Nobukuni - Nanbokuchō-kausi n. 1330-1460
Heianjō - Muromachi-kausi n. 1400-1550

Hyvin vahvat Yamashiro-kytkökset on myös
Nakajima Rai eri provinssissa n. 1330-1460
Echizen Rai (Chiyozuru) eri provinssissa n. 1360-1600
Enju (Higo-provinssissa) n. 1310-1600 (Enju seppiä on sitten myös taas Shinshintōista eteenpäin ainakin toiseen maailmansotaan ja vähän jälkeen n.1790-1950) Nämä nykyiset Kumamoton sepät taitaa käyttää Kikuchia nimessään, Kikuchi oli juurikin Enju-koulukunnan perustamispaikka Higo-provinssissa. En tosiaan seuraile niin tarkkaan näitä moderneja seppiä valitettavasti.
Jussi Ekholm
maalis 20, 2018, 17.21
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Onpahan vierähtänyt liian kauan kun on tullut tänne päiviteltyä mitään.

Nyt viikonloppuna oli NBTHK-EB:n kokoontuminen Berliinin Samurai-museolla. Nyt tuon museon nähneenä täytyy sanoa että on se kyllä melkoisen järisyttävä. Kannattaa ehdottomasti poiketa jos käy Berliinissä. Meitä taisi olla paikalla jotain 60 henkeä yhteensä ympäri Eurooppaa, tuli nähtyä sekä tuttuja että uusia kasvoja, ja oli loistavaa tavata muutamia nettituttuja ensi kertaa.

Nyt Peter Janssenin (museon omistaja) itse tavanneena voin todeta että ainakin oma mielikuvani on että on mukava ja vaatimaton vanhempi herrasmies. En nyt hirveästi höpötellyt hänen kanssaan, joten ei mikään kiveen kirjoitettu mielikuva, mutta tämän tapaamisen perusteella arvostan kovasti.

Tapahtuma oli siis NBTHK-EB:n ja briteistä tuli myös Token Society of GB:n jäseniä paikalle, taisi olla muutamia Armor societyn jäseniä myös paikalla. Paul Bowman oli onneksi vetämässä meille Englanniksi pientä luentoa Yamashirosta ennenkuin katseltiin miekkoja. Omalla saksan taidolla kun nuo infot olisi jääneet melkoisen vajavaiseksi. Kun kuuntelin saksankielisiä osuuksia, niin olin ainakin suurinpiirtein kartalla mistä puhutaan, mutta eipä siitä kauheasti olisi saanut irti.

Tämä kun oli spesiaalitilaisuus järjestöllemme, niin meille oli katseltavaksi varattu 4 aivan huipputason miekkaa.

Rai Kunitoshi - Jūyō
Rai Kunitoshi (sayagaki Ryōkai) - Jūyō
Rai Kunimitsu - Tokubetsu Jūyō
Unji - Jūyō

Aihepiirinä oli Yamashiro-traditio ja Unji oli otettu mukaan esimerkiksi miten Yamashiro-vaikutteet näkyivät myös tässä miekassa. Kaksi miekkaa oli Rai Kunitoshilta, toisen sayagakin mukaan arvio olisi ollut Ryokai. Rai Kunimitsun miekka oli kuuleman mukaan yksi Euroopan parhaita miekkoja, ja kieltämättä se oli aivan uskomaton. Mutta itse en ole niin "taidemiekkakeräilijä" että se olisi ollut oma suosikkini museossa. Järki sanoo että se on paras miekka, mutta sydän sanoo että Nagashigen tachi, signeerattu ja päivätty 1338 oli minulle se ykkösmiekka. Unji oli myös kaunis miekka, se sai yllättävän vähän huomiota ihmisiltä. Itse kävin miekat läpi 4 kertaa, Unjilla poikkesin kai 6 kertaa, kun loppuvaiheessa kukaan ei jonottanut sitä katsomaan. Sitten jostain takahuoneesta ilmestyi kaikessa hiljaisuudessa yksi miekka lisää riviin, sain itsekin vielä katseltua sitä kädessä ennen tapaamisen päättymistä. Se oli signeerattu tachi ja minulle jäi hiukan epäselväksi oliko tämä 1. vai 2. sukupolven Yamashiro Nobukuni (Tokubetsu Jūyō). Upea miekka tämäkin oli. Kokonaisuudessaan tuli sitten hypisteltyä viittä aivan upeaa miekkaa. Tuossa vitriinissä oli myöskin Tokubetsu Jūyō miekka, osoitettu Bizen Kageyasulle.

Itse keskitin päähuomioni miekkoihin tietysti kun se oma pääkiinnostukseni, mutta kyllä tuo haarniskapuoli oli ihan mieletön. Kuvista sen näkee, en osaa niistä pahemmin mitään kertoa kun en tiedä paljon mitään. Koshiraet olivat melko nätisti näytillä parissa vitriinissä, niitäkin oli paljon erilaisia vielä näiden lisäksi ympäri museota. Tsubia oli varmasti sadoittain vitriineissä ja ne oli järjestelty koulukunnittain. Löytyi muitakin sovitteita ym. ym.

Enpä taida osata äkkiseltään kertoa muuta, sopii heittää kaikenlaisia kysymyksiä jos kiinnostaa. Pistän vähän kuvia tähän mukaan, nämä vaan puhelimella räpsittyjä että laatu on mitä on.


Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Jussi Ekholm
heinä 3, 2017, 17.24
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Täytyy koittaa taas pienen tauon jälkeen keksiä jotain kiinnostavaa kirjoitettavaa tänne. Nyt kun tuli hiukan paremmin taas nähtyä mitä isot pojat Japanissa (ja muutamat myös Euroopassa) keräilevät niin jotenkin oma keräily tuntuu aivan mitättömältä. Täytyy vaan yrittää omien resurssien mukaan saada mahdollisimman paljon itseä miellyttävä kokoelma aikaan, eikä miettiä turhaan mitä muut tekee. Niinhän se aina keräilyssä menee. Tiputus huipulta omalle tasolle on vaan aika rankka.

Minun piti alunperin kirjoitella jotain pikku pätkää Japanin historian arvostetuimmista sepistä ja huippumiekoista, mutta pohdittuani päädyin siihen tulokseen että niistä löytyy aivan valtavasti tietoa sekä kirjoista että netistä. Näiden miekkojen tutkiminen ja näkeminen on erittäin tärkeää, että saa nähdä mitä Japanin parhaat ja arvostetuimmat sepät ovat aikanaan tehneet. Kuitenkin keräilymielessä ne ovat suurimman osan saavuttamattomissa.

Hyvää voi joskus saada halvallakin, kunhan tietää mitä on ostamassa, mutta todella arvokkaat tavarat eivät useimmiten ole halpoja. Tätä ei nyt kannata ottaa väärin. Olen todellakin sitä mieltä että on mahdollista löytää hyvä ostos esim. 500€:lla. Kuitenkin se miekka on hintaansa nähden hyvä miekka, muttei se pysty kilpailemaan näiden historiallisesti arvokkaiden miekkojen kanssa. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon millaisessa kontekstissa puhutaan miekasta. Esimerkiksi minä saatan sanoa parin tonnin miekkaa hyväksi, mutta saatan sanoa esim. 20,000 € miekkaa huonoksi jūyōksi. Se ei todellakaan tarkoita että 20,000€ miekka olisi huono, vaan että se on huono verrakkaisryhmänsä sisällä. Ja mikäli sitä vertaisi tähän parin tonnin hyvään miekkaan, niiden keskinäisen arvon ero olisi suuri.

Lisäksi mitä kalliimpiin miekkoihin mennään, sen suurempaan merkitykseen attribuutiot nousevat signeeraamattomissa miekoissa. Tästä voin ottaa vähän esimerkkiä. Rai ja Enju koulukunnilla on monia yhteisiä piirteitä. Rai koulukunta on todella arvostettu ja Enju on arvostettu. Mikäli miekalla on Rai attribuutio papereissa, kukaan ei yleensä ala arvioimaan miekkaa "alaspäin" Enjuksi. Kun taas usein Enju attribuutiosta saatetaan mainita että miekka on mahdollisesti Rai. Tämä ei ole mikään absoluuttinen hintatae, sillä löytyy Enju-miekkoja, jotka ovat arvokkaampia kuin monet Rai-miekat. Kuitenkin yleisesti Rai-miekat ovat keskimäärin kalliimpia koulukunnan suuren arvostuksen vuoksi. On kuitenkin mainittava, että kumpikaan koulukunta ei todellakaan ole edullinen.

Olen huomannut että väliin kansainvälisillä foorumeilla porukka on haastamassa noita asiantuntijapaneelien attribuutioita, mutta itse en ainakaan koe olevani sillä tasolla että voisin sanoa asiantuntijoiden olevan väärässä. Tietysti hekin väliin korjaavat omia arviointejaan, sillä esimerkiksi miekan attribuutio saattaa vaihtua miekan saadessa korkeamman luokan paperit, tai uudelleenlähetyksessä samoille papereille. Esimerkiksi Tokubetsu Hozon Rai-miekka saattaa jūyō-shinsassa saada arvioinnin Enjuksi jne.

Valitettavasti tuo ei ole ominta aluettani kun aletaan puhua kymmenien ja satojen tuhansien arvoisista miekoista. Se on niin kaukana omasta keräilystäni. Ne ovat aivan eri tason keräilijöille, ja nuo huipputason miekkojen keräilijät ovat hiukan eri luokkaa kuin me perustallaajat.
Jussi Ekholm
huhti 11, 2017, 16.45
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Kannattaa tosiaan Japanista mahdollisesti ostaessa kysyä kauppiaalta tietääkö hän että EMS kuskaa onnistuneesti taas miekkoja Japanista Suomeen. Tuossa oli parin vuoden katko että EMS ei suostunut kuljettamaan miekkoja tänne (muutama tekninen syy). Nyt sen puolen pitäisi olla taas kunnossa ja EMS pelittää jälleen. Kuriirifirmat kun eivät myöskään oikein innokkaita ole kuljettamaan miekkoja Japanista ja hinnat ovat sitten aivan pilvissä.

Minä olen itse saanut useimmiten miekat maahan taide-esineinä. Silloin niistä menee vaan 10% alv. Tuossa on auttanut kovin että miekalle on paperit japaniksi, sekä myyjän todistukset englanniksi. Nykyään kun tuo nettitullaus-palvelu on niin kätevä ja olen aina laittanut kaikki tiedot ja ylimääräistäkin sinne niin ei ole kun kerran tarvinnut vääntää tullin kanssa ja sekin oli intialaisesta tikarista. En ole tosiaan itse tuonut mukana koskaan EU:n ulkopuolelta itse miekkoja matkatavarana.

Tuo on kuitenkin melkoisen tuntuva ero tavallisen ihmisen lompakossa tuo 10% vs. 24% varsinkin silloin kun tavara on alun alkujaankin arvokas. Tarkistelin niin ainakin minulla on tullut läpi tällä antiikkien koodilla: 9706000000 ja 10% alvilla antiikkimiekat kunhan olen toimittanut kaiken tarvittavan lisätiedon. Tuo toinen koodi on koristemiekkojen koodi joilla olen tuonut sitten noita moderneja replikamiekkoja maahan, mutta niistä menee tosiaan 24% alv.
Jussi Ekholm
maalis 1, 2017, 21.18
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 107
Luettu: 27458

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Tervetuloa lauteille Esko! Hienoa saada venäläisen aseistuksen asiantuntemusta tänne Potkuun.

Voit vaikka laittaa yksityisviestiä tuohon tantoon liittyen jos on esim. jotain tiettyä mitä on haussa. Minä voin sitten välittää viestiä meidän suomalaisille keräilijöille että sellainen olisi haussa. Ja sitten jos ei Suomesta satu löytymään niin voidaan katsella josko maailmalta löytyisi jotain sopivaa.