Seitsemisen vuotta jatkunut yksipuolinen syöminen aiheutti teinipojalle sokeuden, heikentyneen kuulon ja luiden haurastumisen. Tapauksesta on julkaistu tutkimus Annals of Internal Medicine -tiedejulkaisussa.

Poika oli ala-asteen jälkeen elänyt käytännössä pelkästään ranskanperunoilla, sipseillä ja valkoisella leivällä. Satunnaisesti hän oli syönyt myös leikkeleitä ja makkaraa. Vihanneksiin tai hedelmiin hän ei ollut koskenutkaan.

Ensi kerran hän päätyi lääkäriin 14-vuotiaana, jolloin hänellä diagnosoitiin B12-vitamiinin puute. Lääkäri määräsi vitamiinilisää ja antoi ravitsemusneuvoja. Poika ei neuvoja noudattanut. Kun hän oli 17-vuotias, hänet tuotiin Bristoliin silmäsairaalaan hoidettavaksi, koska hänen näkönsä oli käytännössä mennyttä.

– Tämä on vakavin roskaruoan aiheuttama sokeutuminen, minkä olen tavannut, poikaa hoitanut lääkäri Denize Atan kommentoi Daily Mailille.

”Järkyttävää”
Atanin mukaan poika oli menettänyt näkönsä pikku hiljaa ja hänellä on jäljellä enää ääreisnäkö. Hän voi siis liikkua, mutta esimerkiksi auton ajaminen on mahdotonta ja lukeminen, television katselu ja ihmisten kasvojen tunnistaminen on hyvin hankalaa. Näön menetys on niin merkittävä, että poika on diagnosoitu sokeaksi.

Atanin ja kumppanien vastaanotolle tullessaan poika oli normaalipainoinen mutta aliravittu. Hänellä todettiin jälleen B12-vitamiinin puute ja myös muita vakavia puutostiloja kuten kuparin, seleenin ja D-vitamiinin puute.

– Hän oli menettänyt kivennäisaineita luistaan, mikä on todella järkyttävää tämän ikäisellä pojalla, Atan sanoi BBC:n mukaan.

Lääkäreille poika oli selittänyt, ettei hän sietänyt useimpien ruoka-aineiden koostumusta, suutuntumaa, eikä siksi syönyt mitään muuta. The Timesille kommentoineen äidin mukaan poika oli syönyt normaalisti kymmenvuotiaaksi asti.

Pysyvät vauriot
Ravinnosta johtuva silmähermojen rappeuma ei ole ennenkuulumaton sairaus. Tapauksia esiintyy lähinnä lapsilla kehittyvissä maissa ja ne ovat länsimaissa äärimmäisen harvinaisia. Sairaus on täysin hoidettavissa, mikäli hoito aloitetaan ajoissa. Liian pitkään jatkuessaan silmähermojen hermosyyt kuitenkin kuolevat ja vaurioista tulee pysyviä.

Näin kävi nykyisin 19-vuotiaan brittimiehen tapauksessa. Hän uskoo, että mikäli hän olisi saanut aiemmin apua harvinaiseen syömishäiriöönsä, tilanne olisi ollut toinen.

– He eivät uskoneet minua, kun pyysin apua, mies kommentoi Timesille.

Atan on jokseenkin samaa mieltä potilaansa kanssa. Lääkäri sanoo Telegraphille, että huonon ravitsemuksen ja heikentyvän näön yhteys on tiedetty jo jonkin aikaa ammattilaisten eli neuro-oftalmologien keskuudessa, mutta yleislääkäreiden sekä yleisön tietoisuus asiasta on heikko.

Ruokavalio pysyi samana
Miehen elämä on tämän äidin mukaan ”pilalla”. Mies on lopettanut opiskelun ja äiti työnsä voidakseen huolehtia pojastaan. Sosiaalista elämää miehellä ei ole.

– Minusta on tullut hyvin eristäytynyt. Kun olin pieni, kävin pelaamassa jalkapalloa kavereideni kanssa. Nyt olen liian peloissani, mies sanoo Timesille.

– Hän haluaisi töitä, mutta ei ole löytänyt mitään, mitä hän voisi tehdä. Minä lopetin työni pubissa ja huolehdin hänestä nyt täysipäiväisesti, äiti sanoo Telegrahpille.

Ruokavaliotaan mies ei ole saanut muutettua pysyvästi. Äidin mukaan hän syö vitamiinilisiä, mutta ranskalaiset ja perunalastut ovat edelleen pääasialliset ravinnonlähteet.

– Kun hän oli hoidossa, saimme hänet syömään hedelmäsmoothieita, mutta hän on nyt lopettanut senkin.

Tutkimus: Suomalaiset ja ugandalaiset ovat fyysisesti maailman kovakuntoisimpia - suomalaisten kunto on noussut kohisten

Suomalaiset ovat fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa.

Asia selviää Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin 168 maan ihmisten fyysistä kuntoa.

Uganda ylsi tutkimuksen kärkimaaksi, mutta rikkaista länsimaista Suomi oli ykkönen. Tutkimuksesta uutisoivan Business Insider Nordicin mukaan molemmissa maissa ihmiset pitävät urheilemisesta ja pyrkivät yhdistämään liikunnan arkirutiineihinsa.

Suomessa työt vaativat aiempaa vähemmän liikkumista ja fyysisyyttä, mutta suomalaiset ovat tällä vuosituhannella aktivoituneet pitämään terveydestään parempaa huolta.

Vielä 1960-luvulla sydän- ja verisuonitautien yleisyys suomalaismiehillä oli maailman kärkiluokkaa. Tilanne on kuitenkin muuttunut muutamassa vuosikymmenessä.

Suomalaisten kunto on kohentunut osittain siksi, että suomalaiset polttavat tupakkatuotteita nykyään huomattavasti aiempaa vähemmän ja syövät entistä terveellisemmin.

Lisäksi suomalaiset huoltavat myös kuntoaan. WHO:n tutkimuksen mukaan 30-64-vuotiaista suomalaisista 56 prosenttia harrastaa kohtuullisen fyysistä liikuntaa ainakin tunnin päivässä.

Business Insider Nordic huomioi lisäksi muun muassa sauvakävelyn suosion Suomessa sekä sen, kuinka suomalaiset koulut ja työpaikat kannustavat suomalaisia liikkumaan ja vaalimaan kuntoaan.

Osalle kunnon ylläpito on välttämätön pakko
Tutkimuksessa huomautetaan, että osassa maista hyvä fyysinen kunto ei ole valinta, vaan sitä ylläpidetään pakosta.

Tällainen tilanne on esimerkiksi juuri Ugandassa, jossa monet tekevät fyysistä työtä tai joutuvat kävelemään pitkiä välimatkoja.

– Olen noin kahdeksan tuntia jaloillani kuutena päivänä viikossa. Kasvatan kaiken syömämme ruoan, 68-vuotias ugandalainen maanviljelijä Abiasali Nsereko kertoo BBC:lle.

Jennifer Namulembwa puolestaan kertoo kävelevänsä joka aamu 90 minuutin matkan töihin.

– Olen tottunut siihen, joten en edes huomaa matkan pituutta, hän sanoo.

Hyvä fyysinen kunto ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset olisivat terveimpien kansojen joukossa. Kun terveyttä mitataan kokonaisvaltaisemmin, Uganda ei yllä edes 50 parhaan joukkoon.

Olut urheilujuomia parempi palautusjuoma
Oluen tyypillä ei todettu olevan merkitystä palautumiseen. Eri oluttyypit sisälsivät hieman eri määriä eri hivenaineita. Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa analysoitiin 25 olutta ja kolmea palautusjuomaa.

A foaming glass of beer. Kuva: Jyki Lyytikkä / Yle

Tutkielman mukaan olut toimii jopa vettä paremmin kehon nesteytyksessä urheilusuorituksen jälkeen. Se myös sisältää huomattavasti enemmän hivenaineita kuin perinteiset palautusjuomat.

Olut sopii erityisen hyvin nestetasapainon palauttamiseen hikoiluttavan liikunnan jälkeen ja hivenainevaje korjaantuu myös oluella.

– Proteiinien tärkeydestä puhutaan paljon, mutta pitäisi muistaa myös vitamiinien ja hivenaineiden merkitys kehon toiminnassa, tutkielman tehnyt Juho Leikas kertoo.

Päivittäisen hivenainetarpeen saavuttamiseen oluella ei kuitenkaan kannata tähdätä, Leikas sanoo. Yhdestä kahteen olutta on hänen mukaansa voidaan pitää optimaalinen määrä.

Olut sisältää kaliumia, magnesiumia, piitä ja mangaania palautusjuomia enemmän. Piitä oluessa oli yli päivittäisen tarpeen, ja kuparia ja kromiakin yli puolet tarpeesta.
Oluiden hivenainepitoisuudet kasvavat alkoholipitoisuuden noustessa, mutta myös alkoholittomassa oluessa määrät olivat hyvät.

Oluen tyypillä ei todettu olevan merkitystä palautumiseen. Eri oluttyypit sisälsivät hieman eri määriä eri hivenaineita. Raudan puutteesta kärsiville suositellaan Stout- ja Porter-oluita, sinkkiä taas saadaan eniten vehnäoluista.

Leikas muistuttaa kuitenkin, että palautuminen on iso kokonaisuus ja terveellinen ruokavalio on kaiken perusta.

Tutkielmasssa analysoitiin 25 olutta, jotka edustivat eri oluttyyppejä. Vertailuryhmänä tarkasteltiin kolmea eri palautusjuomatuotetta.

Yleisimmät myytit lihaksista - unohda nämä!

Iltalehti oikaisee yleisimmät myytit lihaksista.

1. Harjoittelu isoilla painoilla tekee lihaksikkaaksi

Näin ei ole, sanoo personal trainer Erika Kits Gölevik. Lihaksikas vartalo vaatii ankaraa ja säännöllistä treeniä, eikä sellaista saavuta pelkästään isoja painoja käyttämällä. Myös ruokavalio vaikuttaa siihen, millä tavalla vartalon lihakset näkyvät ulospäin, Gölevik sanoo. Lisäksi liikesarjojen toistolla on merkitystä.


2. Lihaskuntoharjoittelu ei sovi iäkkäille

Lihaskunnon vahvistaminen ja ylläpito on tärkeää läpi elämän, Gölevik sanoo. Vanhetessa ihminen menettää lihasmassaa ja liikkeiden räjähdysvoima heikkenee. Sen takia lihaskunnon harjoittaminen on tärkeää myös ikääntyessä. Lihakset polttavat energiaa tehokkaammin, joka vähentää keskivartalolihavuuden riskiä iäkkäillä, Gölevik kertoo.


3. Useat toistot pienillä painoilla antavat naiselliset lihakset

Ihmisten lihakset näyttävät ulospäin erilaisilta, ja harjoittelun tulokset vaihtelevat ihmisestä riippuen, Gölevik toteaa. Naiset suosivat usein lajeja, jotka kehittävät kehon syviä lihaksia. Esimerkiksi jooga on oikea laji niin sanottujen naisellisten lihasten saavuttamiseksi.


4. Lihaksikas vartalo vaatii päivittäistä treeniä

Lihaskuntoa ei tarvitse treenata joka päivä, sanoo Gölevik. Riittävä määrä on kolme kertaa viikossa ja noin tunti kerrallaan. Kannattaa muistaa, että lihaskuntoa voi harjoittaa myös muualla kuin kuntosalilla. Esimerkiksi jalkakyykkyjä, vatsalihasliikkeitä, punnerruksia ja ojentajatreeniä voi tehdä kotonakin.


5. Lihaksia täytyy treenata painoilla

Gölevikin mukaan lihaskunto kehittyy hyvin silloinkin, kun hyödyntää vartalon omaa painoa treenatessa. Samalla parantaa huomaamatta kehon liikkuvuutta. Gölevik kannustaa treenaamaan useita lihasryhmiä samanaikaisesti, jolloin harjoittelu nostaa sykettä.


6. Hyvä lihaskunto ei ole tarpeellinen, kun tekee toimistotyötä ja käyttää autoa

Hyvä lihaskunto antaa paremman ryhdin ja suojaa vartaloa vahingoittumiselta, Gölevik muistuttaa. Tarvitsemme lihaksia aina, kun liikumme. Siksi treenaamista ei kannata vältellä keksimällä tekosyitä, Gölevik sanoo.


7. Treenin jälkeen on saatava proteiinia

Treenin jälkeen ei ole pakko nauttia proteiinijuomia tai patukoita. Riittää, kun syöt välipalan, joka sisältää sekä proteiineja että hiilihydraatteja. Proteiinivalmisteet sisältävät usein turhia kaloreita. Niitä voi välttää terveellisellä välipalalla, kuten rahkalla ja tuoreilla marjoilla, Gölevik vinkkaa.

Lähde: Hälsoliv

Liikuntamääriin tuli nyt raju muutos -katso uuden suosituksen tarkat luvut

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten keskeiset kohdat julkistettiin tänään Pohjoismaisen Ministerineuvoston tilaisuudessa Kööpenhaminassa.

Uusissa suosituksissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuteen ja sen terveysvaikutuksiin.

Yli sadan asiantuntijan yhteistyönä syntyneet suositukset sisältävät suositukset riittävästä fyysisestä aktiivisuudesta, jolla voidaan vähentää elintavoista johtuvia sairauksia.

Suositusten mukaan aikuisten tulisi liikkua kohtuullisen kuormittavuuden teholla vähintään 150 minuuttia viikossa tai rasittavalla teholla 75 minuuttia viikossa. Lasten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 60 minuuttia päivässä.

- Ennen suosituksena oli liikkua puoli tuntia päivässä kohtuullisella kuormituksella. Kohtuullisella kuormituksella tarkoitetaan esimerkiksi reipasta kävelyä. Rasittava tehoinen liikunta taas on hikiliikuntaa, selventää ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Suosituksiin on Fogelholmin mukaan tulossa myös ohjeistus totaalisen epäaktiivisen ajan vähentämisestä. Esimerkiksi istumatyössä tulisi pitää huolta riittävistä tauoista, jolloin noustaan seisomaan tai kävelemään.

Pohjoismaisiin suosituksiin perustuvat suomalaiset suositukset valmistelee maa- ja metsätalousministeriön ravitsemusneuvottelukunta tämän syksyn aikana.

- Kansalliset suositukset on tarkoitus saada valmiiksi tammikuuhun mennessä, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Studio55.fi ohjelmassa tänään vieraillut lääkäri Antti Heikkilä uskoo, että liikunnassa laatu korvaa määrän. Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan jopa kolmen minuutin intensiivinen treeni riittäisi koko viikoksi. Yli 20 minuuttia itseään ei saisi Heikkilän mukaan rasittaa.

–Äärimmäinen rasitus on luonnotonta. Ihminen on rakennettu siten, että teemme lyhytkestoisia, nopeita toimintoja täydellä teholla, mutta liikumme mahdollisimman ekonomisesti, rauhallisesti, lääkäri Antti Heikkilä tuumi päivän Studio55.fi-ohjelmassa.

– Kun tehdään mikä tahansa liike maksimaalisella suorituksella, se stimuloi elimistöä valtavasti. Se stimuloi sydäntä ja hengitystä. On tutkittu, että sydämen toiminta ja hengitys paranee.

– Mitä huonompi hengitys on, sitä huonompi elämä. Se ei ole kolesterolista kiinni, vaan hengityksestä.

Heikkilän mukaan kunnon kohotus ei vaadi paljon aikaa, vaan voit hyvin lyhyillä toimenpiteillä saada aikaan dramaattisen efektin.

– Englannissa on tehty pari tutkimusta, joiden mukaan riittää, että kerran viikossa kuntopyörällä kolme minuuttia painetaan täysillä, Heikkilä muistelee.

– Kukin vetää siihen tappiin kuin itse kykenee. Vanhinkin ihminen voi mennä omaa ääritilaansa.

Liikaa ei kuitenkaan saisi Heikkilän mielestä rasittaa itseään.

– Treeni ei saisi kestää yli 20 minuuttia, eikä sitä saa toistaa liian usein. Korkeintaan 3-2 kertaa viikossa.

–Jos liikunta menee yli 20 minuutin, niin elimistön stressihormonitasot alkavat kasvaa.