Kari Aittomäki kirjoitti: ↑heinä 14, 2019, 01.51Hyvä kiteytys oli aikanaan Johanneksen alahelmateksti (mitähän hänelle kuuluu, toivottavasti vammansa antaa tilaa):
- Pojat on poikia ja tytöt on tyhmiä.

Johannes meni naimisiin noin viikko sitten. Hänellä on krooninen sairaus, joka on vasta ihan viime aikoina saatu diagnosoitua ja joka siis päätti urheilu-uran. Se ei ole hengenvaarallinen, mutta estää kilpaurheilun käytännössä kaikissa lajeissa. Kuntoliikuntaa hän pystyy harrastamaan, eikä sairaus ainakaan vakavasti rajoita arkielämää. Johannes on töissä sosiaalialalla, eikä seuraa kamppailulajeja kuin satunnaisesti.

Vapaaottelukin tosiaan aluksi oli vain kilpailuareena eri lajien välille, eikä sitä treenattu sellaisenaan. Mutta siihen nähden millainen sensaatio UFC 1 aikoinaan oli verrattuna tähän paljasnyrkkitouhuun, en näe että vastaavan menestystarinan toistaminen olisi mitenkään mahdollista.

Paljasnyrkkiottelun ongelma on se, että maailmassa ei ole yhtään salia, jossa sitä treenattaisiin. Lisäksi amatöörikisojen järjestäminen olisi hankalaa.

Itsehän ennustin jo ensimmäisessä viestissäni tähän keskusteluun vuonna 2006 jotain tatamipotkunyrkkeilyn tyylistä tulevaksi. Ja Keski-Euroopassa sekä Amerikassa se onkin ollut varsin suosittua jo vuosikymmenet. Nimenomaan pikemmin vakaassa suosiossa kuin hittinä. Ongelma on tosiaan se, että se on Suomessa Potkunyrkkeilyliiton alla ja siinä taas olemassaolevat harrastajat ja valmentajat ovat olleet pääsääntöisesti kiinnostuneita kehälajeista ja niiden kehittämisestä, eivätkä myöskään osaa tatamiottelua. Siten sen harrastaminen on ollut hankalaa.

Paras osaaminen ja kiinnostus tämäntyyppiseen toimintaan on ollut ITF taekwon-don parissa, mutta heillä taas ei ole ollut pääsyä lajin kansainvälisiin kisoihin. Nyt ihan viime vuosina tähän on saatu sellaista edistystä, että muutamat ITF-seurat ovat liittyneet Potkunyrkkeilyliittoon ja lähettäneet myös ottelijoita kansainvälisiin tatamikisoihin. Menestystäkin on tullut.

En oikeastaan tiedä, mikä heidän motiivinsa tähän on. Siis otteleminen näissä sen sijaan että kiertäisi ITF-kisoja. Lieneekö ITFn puolella sitten esim. liittohajaannuksen takia aiempaa heikommin kilpailumahdollisuuksia? Heidän kannaltaan tässä on tietenkin myös se järki, että tatamipotkunyrkkeily lienee nykynuorten näkökulmasta houkuttelevamman näköistä kuin taekwon-do ihan asujenkin puolesta. Siinä voi myös keskittyä pelkkään otteluun ilman että tarvitsee vyökokeisiin harjoitella jotain liikesarjoja ja murskaamista.



vs.



Käsittelin tatamikisoja myös podcastissa. Alkaa kohdasta 2 min ja jatkuu siitä noin 12 minuuttia. Loppuosa podcastista on sitten muita aiheita.



En nyt sano, että tatamipotkis välttämättä on se seuraava hittilaji, mutta se on yksi sellainen, jolla olisi realistiset mahdollisuudet, jos hommat hoidetaan oikein lajista kiinnostuneiden piirissä.

PetriP kirjoitti: ↑heinä 7, 2019, 16.53 No alhaalta on helppo ponnistaa voi olla, että tuplais jonkun pienen tyylisuunnan. Mutta mikään lakanalaji ei tule merkittäväksi ilmiöksi. No BJJ on poikkeus - se kun ei ole perinteinen lakanalaji. Karaten aika oli ja meni. Nyt se vakiintunut jollekkin tasolle, mutta yksi telkkariohjelma/sarja voisi tuoda pienenmäärän harrastajia seuraaville alkeiskursseille mutta siinäpä se sitten olisi.

Kill Arman suunnilleen pelasti Hokutoryun. Tai ei Hokutoryu tietenkään ilman sitä olisi loppunut, mutta suosio olisi merkittävästi nykyistä heikompi. Vuonna 2009 lajin tilanne oli todella heikko ja normaalitilanne pitkään toimineissa seuroissa oli se, että peruskurssille tuli kolme ihmistä.

Sitten Kill Arman tuli telkkariin ja kolmen sijaan tuli kolmekymmentä tai jopa viisikymmentä. Ja nämä ihmiset kutsuivat sitten kavereitaan mukaan. Tämä ei tietenkään sinänsä kestänyt kovin kauaa, mutta samaan aikaan lajin sisällä tehtiin muutoksia toimintaan, jotka paransivat harrastajien pysyvyyttä ja sitoutumista lajiin. Nyt 10 vuotta myöhemmin se harrastajamäärä on taas vakiintunut huomattavasti korkeammalle tasolle kuin ennen Kill Armania.

Ave osasi hyödyntää omat 15 minuuttiaan.

Onhan se lajien suosio vaihdellut ajan myötä tosi paljon aaltoliikkeenä. Toki välillä on useampikin laji yhtaikaa huipussaan tai lähellä sitä.

1970-luku: judo
1980-luku: karate
1980-luvun loppu: taekwondo, ninjutsu
1990-luvun alku: hokutoryu
1990-luvun loppu: krav maga, hermopistelajit, hanmoodo
2000-luvun alku: potkunyrkkeily, thainyrkkeily
2000-luvun loppu: vapaaottelu
2010-luku: BJJ

Tuossa kai se aikajana suurinpiirtein on. Koska historia on toistanut itseään jo 50 vuotta eli niin kauan kuin kamppailulajeja (pl. paini ja nyrkkeily) on ylipäätään Suomessa ollut, en jaksa uskoa, että se nyt tähän yhtäkkiä loppuisi ilman mitään syytä. Kyllä se seuraava hitti sieltä tulee ennen kuin 2020-luku on puolivälissään, uskokaa minua.

Vapaaottelu voisi tehdä vielä uuden rynnäkön, mutta se edellyttäisi kovaa kotimaista tähteä. Makwanin tai jonkun muun suomalaisen pitäisi olla ainakin lähellä UFCn titteliottelua ja lisäksi useampi muu ottelija UFCssa seurattavana.

Ai että nyt olisi saavutettu "the end of history"? Saanen epäillä. Se että joku uusi laji nousee hitiksi, on yhtä varmaa kuin se että aurinko nousee.

Niin on ollut ja niin on oleva.

No niin. Eli vapaaottelu tosiaan kävi suosionsa huipulla joskus 2010 ja sen jälkeen tuli BJJ, joka lienee nyt huipulla tai vähän sen jälkeisessä ajassa.

Mutta mikä on se seuraava hittilaji?

Boozehound kirjoitti: Edellä mainitusta syystä syntyy myös paljon lajeja jotka haluavat ratsastaa ns.kovempien lajien maineella, mutta todellisuudessa ovat juuri sitä taeboa(tai mitä lie). Tämäkin kehitys suunta on jo olemassa. Valitettavasti juuri BJJ on se laji jossa tämä tulee näkymään pahiten. BJJ vesittyy ihme satujumpaksi ja sääntöpalaveri kestää päivän . Silti lajia esiteltäessä näytetään videota Roycestä ja sanotaan että noin mekin sit aina.

Et tainnut tuolloin melkein 10 vuotta sitten arvata että juuri BJJ olisi paljolti juuri tästä syystä se "seuraava juttu". Ja se täyttääkin ison osan aloitusviestissäni mainittuja tunnusmerkkejä vaikken toki itsekään tuolloin osannut ennustaa nykytilannetta.

Ja vapaaotteluhan kävi vielä ihan eri sfääreissä tuossa välillä kuin se oli 2006 ja on yhä edelleen täysin eri tasolla.

hassuttelija kirjoitti: Andy, joku päivä sä vielä kuolet tuohon sun sarkasmin yliannostukseen Ei kamppailulaji-maailma ihan noin kuralla vielä ole .. mutta tulevaisuudesta tuossa tosiaan puhuitkin. Pelottavan totta silti

Oletko varma, että tämä olisi huono kehityssuunta? Suomessa on jo miljoona ja yksi karatekoulua yms, jossa ei opi tappelemaan yhtään sen paremmin, kuin tässä western-style-hanmoodossa. Ja entä sitten? Suurin osa ihmisistä treenaa kuitenkin siksi, että se on hauskaa ja jotain liikuntaa on hyvä saada. Yhtä hyvin ne voisivat pelata squashia.

Minä en usko itämaan eksotiikkaan. 70-luvulla se meni, kun aika harva oli käynyt missään Kanarian saaria eksoottisemmassa paikassa tai tiesi ylipäänsä, millaista kaukoidässä on. Mutta nykynuorisolle Japani ei ole juuri sen oudompi maa kuin vaikka Australia. Ja 90% treenaajista on kuitenkin 15-25-vuotiaita. Pikemmin kumartelut ja oudot rituaalit vain kummastuttaa ja niiden tarvetta kyseenalaistetaan.

johannes kirjoitti: Hmm,kyllä matsin pitää olla fularia että sillä voi päteä kavereille.

Kuulostaa hyvältä siihen asti, kun valmentaja kertoo, että pitää treenata kymmenen kertaa viikossa ennen kuin voi ruveta kisaamaan. Siihen on ihan syynsä, miksi potku- ja thainyrkkeilyssä suurin osa porukasta ei kilpaile. Vaparissa aika monet kilpailee, mutta niitä treenaajiakin on sitten aika vähän. Kilpaileminen on motivoivaa ja sikti se pitäisikin saada joka pojan hommaksi, että sillä voisi kasvattaa lajia.

Hajaannusteoriaan en usko. Isoja harrastajamääriä on vain helpompi vetää, jos on jonkun järjestön alla. Suomessakin on varmaan sata ja yksi "omaa tyyliä", mutta vain kaksi (hokutoryu ja hanmoodo) on saanut enemmän suosiota. Nämä yksityistyylit kituvat sen kymmenen vuotta ja kuolevat sitten, kun päävetäjältä loppuu mielenkiinto.

En usko, että enää yritettäisiin tuoda mitään "vielä kovempaa" lajia yksinkertaisesti siksi, että sellaiste ei enää löydy. UFC I on jo nähty ja todettu, että fiksuminkin voi matsata. Tämän uuden lajin treenaajien kun pitäisi pätkiä ne vapaaottelijat samalla tavalla,kuin potku-/thainyrkkeilijät pätki karatekat ja vapaaottelijat pätki potku-/thainyrkkeilijät. Ja sitä ei ehkä ihan heti tapahdu.

Seuraavan ison jutun on pakko ponnistaa jostain muualta: Hanmoodossa on tulevaisuus. Älkää käsittäkö väärin, en tarkoita hanmoodoa kirjaimellisesti, mutta luulen, että tulevaisuuden suosikkilajeissa on paljon samoja piirteitä. 2010-luvun lajin pitää olla ennenkaikkea hauska harrastaa. Macho-aspektin voi jättää kokonaan pois, kun ei suurin osa ihmisistä kuitenkaan varsinaisesti treenaa tullakseen kaupungin kovimmiksi jätkiksi. Ei ainakaan kauaa. Nämä yksilöt voi suosiolla jättää nuhjaamaan sinne potkunyrkkeilysalille - kaikkia ei tarvitsekaan saada.

Miten sitten tehdään lajista hauskaa? Ensinnäkin karsitaan perustekniikan hiominen minimiin. Kaikki treenit parin kanssa tai välineisiin. Jos vedetään ilmaan, niin jotain muuta kuin yksttäisiä liikkeitä. Siistejä liikesarjoja kenties? Alkulämmöt aina peleinä, kaksinkamppailuina tai ryhmäkilpailuina.

Paljon kilpailuja, joissa jokaiselle löytyy oma sarja, missä voi ottaa tasapäisesti muita vastaan. Sarjat sekä painon, että vyöarvon mukaan. Matsisäännöt kevyellä kontaktilla ja halvoilla varusteilla, niin jokainen voi osallistua. Matsi jänskättää joitakin, joten pannaan samaan rahaan pari muutakin kilpailumuotoa: vaikka erikoistekniikat ja liikesarjat, niin saadaan joka pojalle mitali kaulaan.

Jätetään kaikki itämaaneksotiikka hommasta pois. Treeniasuksi lajin virallinen T-paita ja pitkät housut, vyöarvojen sijasta tasomerkit ja tasoille englanninkieliset nimet. Tekniikoiden nimet myös englanniksi.

Pitäisiköhän lopettaa potkunyrkkeily ja alkaa vuolemaan rahaa tällä?