Olen siinä käsityksessä, että tämä 1 vai 2 pilumia per sotilas on kysymys, johon ei ole varmaa vastausta. Kahden pilumin kantaminen marssilla jatkuvasti muun varustuksen lisäksi kuulostaa kuitenkin hankalalta.
Itse pitäisin varmana, että legioonan tai muun suuremman osaston marssiessa, heillä oli iso määrä varapilumeja kuormastossa. Heidänhän piti kuitenkin pystyä taistelemaan useamman kerran sotaretken aikana ja osa pilumeista tuhoutui käytössä, vaikka taistelukenttä olisikin jäänyt roomalaisten haltuun. Puhumattakaan jos jouduttiin perääntymään leiriin.
Ehkä legioonalaisille tai ainakin kärkijoukoille annettiin varastosta toiset pilumit juuri ennen taistelua? Ja kenties näin tehtiin myös jos marssi oli vaarallinen ja vihollisen väijytys oli odotettavissa?
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 23 tulosta
Palaa sivulle Roomalaisten aseet
- touko 10, 2023, 12.40
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
- touko 9, 2023, 11.28
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Samalta kanavalta löytyy myös pituusheittokokeita ja niissä tämä samainen kaveri saa pilumin lentämään yli 40 metriä ja arveli että harjoittelemalla saisi 50 metriä rikki. Haarniskan ja kilven käyttö sitten laskee tulosta jonkin verran.
Tietysti hän on isompi ja vahvempi kuin antiikin legioonalaiset, mutta nämä tosiaan treenasivat ihan päivätyökseen mm. pilumin heittoa ja palvelivat 25 vuotta. Taidollisesti rivilegioonalainen oli varmasti kaikkia nykyajan ihmisiä parempi pilumin heittäjä.
Noin 15 metriä oli standardietäisyys, jolta pilumit heitettiin yhteislaukauksena. Tämän jälkeen kohotettiin sotahuuto ja syöksyttiin yhtenä rivistönä miekkarynnäkköön. Roomalaiset eivät siis odotelleet vihollista kilpimuurin takana kuten elokuvissa, vaan pyrkivät alivoimaisinakin hyökkäämään. Roomalaisten doktriinissa kun uskottiin että miehet taistelevat paremmin ollessaan hyökkäävä osapuoli, eivätkä he kai ihan väärässä olleetkaan.
Tietysti hän on isompi ja vahvempi kuin antiikin legioonalaiset, mutta nämä tosiaan treenasivat ihan päivätyökseen mm. pilumin heittoa ja palvelivat 25 vuotta. Taidollisesti rivilegioonalainen oli varmasti kaikkia nykyajan ihmisiä parempi pilumin heittäjä.
Noin 15 metriä oli standardietäisyys, jolta pilumit heitettiin yhteislaukauksena. Tämän jälkeen kohotettiin sotahuuto ja syöksyttiin yhtenä rivistönä miekkarynnäkköön. Roomalaiset eivät siis odotelleet vihollista kilpimuurin takana kuten elokuvissa, vaan pyrkivät alivoimaisinakin hyökkäämään. Roomalaisten doktriinissa kun uskottiin että miehet taistelevat paremmin ollessaan hyökkäävä osapuoli, eivätkä he kai ihan väärässä olleetkaan.
- touko 8, 2023, 23.18
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Pilumin testailua maajoukkuetason keihäänheittäjän toimittamana.
10 ja 15 metristä pilum läpäisee helposti sekä kilven että sen takana olevan rengaspanssarin. Hidastuksista näkyy hyvin kuinka pilumin ohut rautavarsi solahtaa kilvestä läpi. 20 metrin kohdalla tarkkuus heikkenee huomattavasti, eikä osumia kärki edellä tahdo tulla.
Keihäs myös juuttuu kilpeen niin että sitä joutuu kaksi miestä sillätöin kisomaan irti. Ei missään tapauksessa mahdollista kesken taistelun tiimellyksen.
Minua tosin aina mietityttää sekä aseissa että panssareissa käytetty metalliseos, kun siitä ei mainita mitään. Kanavan pitäjä on kuitenkin käsittääkseni alan arvostettu asiantuntija, joten tuskin hän on mitään Outokummun ruostumatonta terästä niihin käyttänyt.
10 ja 15 metristä pilum läpäisee helposti sekä kilven että sen takana olevan rengaspanssarin. Hidastuksista näkyy hyvin kuinka pilumin ohut rautavarsi solahtaa kilvestä läpi. 20 metrin kohdalla tarkkuus heikkenee huomattavasti, eikä osumia kärki edellä tahdo tulla.
Keihäs myös juuttuu kilpeen niin että sitä joutuu kaksi miestä sillätöin kisomaan irti. Ei missään tapauksessa mahdollista kesken taistelun tiimellyksen.
Minua tosin aina mietityttää sekä aseissa että panssareissa käytetty metalliseos, kun siitä ei mainita mitään. Kanavan pitäjä on kuitenkin käsittääkseni alan arvostettu asiantuntija, joten tuskin hän on mitään Outokummun ruostumatonta terästä niihin käyttänyt.
- heinä 16, 2019, 22.59
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Mitäs tuumaat tästä? Peltinen kilpi.
Se on Riikassa ns. Mustapäiden talossa, jossa se ainakin esitetään aitona historiallisena esineenä. Tässä vielä samanlainen konstruktio haarniskan vieressä.
- tammi 8, 2019, 01.22
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Hyvä analyysi siitä, miksi Rooman manipulilegioona oli niin paljon tehokkaampi kuin hellenistinen falangi.
- maalis 22, 2017, 11.45
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Falangihan nyt ei ole mikään taktiikan riemuvoitto. Se on vain miehiä riveissä ja taistelun alettua sotaliikkeet ovat käytännössä mahdottomia. Roomalaisten manipuli- ja myöhemmin kohorttitaktiikka oli paljon joustavampaa, kun joukkoja saattoi siirrellä osasto kerrallaan eri paikoihin.
Kuuluisa roomalainen kenraali Lucius Aemilius Paullus kertoi, että hänen elämänsä pelottavin näky oli makedonialainen falagi marssimassa kohti hänen legiooniaan. Tunnin kuluttua tästä oli 20000 miestä kaatunut ja Makedonian armeijaa ei ollut enää olemassa. Taistelu ratkesi siihen, että makedonian falangi alkoi edetessään hajota ja Paullus syötti samaan aikaan joukkoja sivustahyökkäyksiin, mikä ei olisi ollut falangitaktiikalla mahdollista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pydnan_taistelu
Kuuluisa roomalainen kenraali Lucius Aemilius Paullus kertoi, että hänen elämänsä pelottavin näky oli makedonialainen falagi marssimassa kohti hänen legiooniaan. Tunnin kuluttua tästä oli 20000 miestä kaatunut ja Makedonian armeijaa ei ollut enää olemassa. Taistelu ratkesi siihen, että makedonian falangi alkoi edetessään hajota ja Paullus syötti samaan aikaan joukkoja sivustahyökkäyksiin, mikä ei olisi ollut falangitaktiikalla mahdollista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pydnan_taistelu
- maalis 21, 2017, 16.41
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Tässä video jossa vertaillaan pilumia ja tavallista keihästä. Pilumia on käytetty heittämisen lisäksi myös käsiaseena gladiuksen sijaan.
- helmi 16, 2017, 10.38
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Tässä hyvä video gladiuksesta ja sen vaihtumisesta spathaksi.
- heinä 9, 2016, 10.51
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Englanninkielinen Wikipedia kertoo että ketju on keksitty viimeistään 225 eKr. Eli ilmeisesti silloin on ensimmäiset lähteet missä on kuvattu ketjua tai tehty arkeologinen löytö.
Ketjukuula ei varmaan ole tosiaan kovin hyvä ase mutta on niin erikoisen näköinen että on siksi tunnettu nykyään.
Ketjukuula ei varmaan ole tosiaan kovin hyvä ase mutta on niin erikoisen näköinen että on siksi tunnettu nykyään.
- heinä 5, 2016, 23.38
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Ketjukuula taidettiin keksiä vasta myöhäiskeskiajalla. Ainakaan en ole tietoinen siitä että vastaavia aseita olisi käytetty antiikin aikana.
Sen sijaan daakialaisilla (nykyisen Romanian seuduilla asunut kansa, jonka keisari Trajanus kukisti 100-luvun jkr. alussa.) oli kaareva kahdenkädenmiekka nimeltä Falx, jolla oli mahdollista lyödä "kertämällä" kilpeä.
Falxilta suojautuakseen jotkut legioonalaiset alkoivat käyttää gladiaattorien panssaroituja käsivarsisuojia sekä säärisuojia.
Sen sijaan daakialaisilla (nykyisen Romanian seuduilla asunut kansa, jonka keisari Trajanus kukisti 100-luvun jkr. alussa.) oli kaareva kahdenkädenmiekka nimeltä Falx, jolla oli mahdollista lyödä "kertämällä" kilpeä.
Falxilta suojautuakseen jotkut legioonalaiset alkoivat käyttää gladiaattorien panssaroituja käsivarsisuojia sekä säärisuojia.
- heinä 5, 2016, 15.35
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Risto R: Ensinnäkin "Lorica" tarkoittaa vain panssaria ja nimenomaan rintapanssaria. Kaikki rintapanssarit ovat siis loricoita ja lorica hamata on rengaspaita. Lorica segmentata on (kuten videolla kerrotaan) myöhempi termi ja roomalaiset nimittivät levypanssaria nimellä lorica laminata. Oli myös muita nimettyjä loricoita.
Lorica segmentata oli siis nimenomaan monimutkaisempi ja vaikeampi korjata kuin lorica hamata. Niillä panssaroitujen joukkojen ylläpito oli kalliimpaa, kun tarvittiin seppiä huoltojoukkoihin, varahaarniskoita kuormastoon ja tietysti puoliteollisia tuotantolaitoksia niiden tekemiseen. Eihän tässä tämmöisessä ole mitään muuta pointtia kuin se että lorica segmentata antaa käyttäjälleen taistelussa niin ison edun verrattuna lorica hamataan että siihen kannattaa uhrata resursseja. Suurin etu lienee sen tarjoama suoja nuolia ja keihäitä vastaan.
Ihan samalla tavalla nykyaikana teknoarmeijoilla on kaikenlaisia teknologisia laitteita, joilla saa edun taistelussa mutta jotka ovat niin työläitä, monimutkasia ja kalliita tehdä ja ylläpitää että kehitysmaiden armeijoita ei kyetä varustamaan niillä.
Antti: Termillä Auxilia viitataan toki kaikkiin ei-legioonalaisjoukkoihin. Näihin kuului mm. ratsuväkeä, jousi- ja linkomiehiä sekä tilanteen mukaan niinkin eksoottisia joukkoja kuin norsu- tai kameliratsuväki.
Nyt tarkoitin kuitenkin auxilia-joukkoihin kuulunutta raskasta jalkaväkeä, jota käytettiin kenttätaistelussa linjamiehinä. Taktiikka oli joko sijoittaa auxilia-joukot sivustoille, jolloin legioonat ratkasevat taistelun keskustassa tai sitten ensimmäiseksi taistelurivistöksi koko linjaan. Tässä säästettiin Rooman kansalaisten verta ja lisäksi legioonien komentorakenne oli tehokkaampi ja sopi paremmin reservien liikutteluun. Auxilioiden suurin yksikkö kun oli 500-1000 miehen kohortti eikä 4000-6000 miehen legioonaa vastaavaa yksikköä ollut.
Nämä joukot oli keisariajalla varustettu jokseenkin samoin kuin Caesarin ajan legioonat: kypärä, rengaspaita, ja iso legionien kilpimallaista poikkeava kilpi. Aseistus vastasi legioonia. Palkkaus oli puolet legioonalaisten palkasta. Auxilia-joukkoja oli Rooman armeijasta puolet tai ylikin ja tärkeyteensä verrattuna ne ovat erittäin tuntemattomia.
Lorica segmentata oli siis nimenomaan monimutkaisempi ja vaikeampi korjata kuin lorica hamata. Niillä panssaroitujen joukkojen ylläpito oli kalliimpaa, kun tarvittiin seppiä huoltojoukkoihin, varahaarniskoita kuormastoon ja tietysti puoliteollisia tuotantolaitoksia niiden tekemiseen. Eihän tässä tämmöisessä ole mitään muuta pointtia kuin se että lorica segmentata antaa käyttäjälleen taistelussa niin ison edun verrattuna lorica hamataan että siihen kannattaa uhrata resursseja. Suurin etu lienee sen tarjoama suoja nuolia ja keihäitä vastaan.
Ihan samalla tavalla nykyaikana teknoarmeijoilla on kaikenlaisia teknologisia laitteita, joilla saa edun taistelussa mutta jotka ovat niin työläitä, monimutkasia ja kalliita tehdä ja ylläpitää että kehitysmaiden armeijoita ei kyetä varustamaan niillä.
Antti: Termillä Auxilia viitataan toki kaikkiin ei-legioonalaisjoukkoihin. Näihin kuului mm. ratsuväkeä, jousi- ja linkomiehiä sekä tilanteen mukaan niinkin eksoottisia joukkoja kuin norsu- tai kameliratsuväki.
Nyt tarkoitin kuitenkin auxilia-joukkoihin kuulunutta raskasta jalkaväkeä, jota käytettiin kenttätaistelussa linjamiehinä. Taktiikka oli joko sijoittaa auxilia-joukot sivustoille, jolloin legioonat ratkasevat taistelun keskustassa tai sitten ensimmäiseksi taistelurivistöksi koko linjaan. Tässä säästettiin Rooman kansalaisten verta ja lisäksi legioonien komentorakenne oli tehokkaampi ja sopi paremmin reservien liikutteluun. Auxilioiden suurin yksikkö kun oli 500-1000 miehen kohortti eikä 4000-6000 miehen legioonaa vastaavaa yksikköä ollut.
Nämä joukot oli keisariajalla varustettu jokseenkin samoin kuin Caesarin ajan legioonat: kypärä, rengaspaita, ja iso legionien kilpimallaista poikkeava kilpi. Aseistus vastasi legioonia. Palkkaus oli puolet legioonalaisten palkasta. Auxilia-joukkoja oli Rooman armeijasta puolet tai ylikin ja tärkeyteensä verrattuna ne ovat erittäin tuntemattomia.
- heinä 4, 2016, 22.21
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Minä en kyllä usko tätä ollenkaan ja mielestäni se on jopa ihan absurdi väite. Perusteluni ovat seuraavat:Risto R kirjoitti: Segmentata on Hamataan verrattuna käsittääkseni aika tårta på tårta kapistus, mutta niin kuin Andy sanoi, Rooma pystyi varustamaan sillä rivisotilaatkin. Syy tähän lienee valmistusteknologiassa. Segmentata oli halvempi tehdä kuin Hamata johtuen rengaspanssarin valmistamiseen kuluvasta työmäärästä.
1. Rooma kykeni varustamaan rivisotilaat rengaspanssarilla satojen vuosien ajan ennen levypanssarin keksimistä. Aikana, jolloin valtakunta oli köyhempi ja sekasortoisempi kuin keisariajan huippukautena, jolloin levypanssarit olivat käytössä.
2. Keisariajalla legioonat varustettiin levypanssarilla mutta vähempiarvoiset auxilia-apujoukot (eivät Rooman kansalaisia) varustettiin rengaspanssarilla.
3. Teknologian tason heiketessä ja valtakunnan köyhtyessä 200-luvun kriisin aikaan siirryttiin takaisin rengaspanssarin käyttöön kaikissa joukoissa.
Nähdäkseni on epäuskottavaa että heikompina aikoina olisi kätytetty parempaa ja kalliimpaa panssaria ja jaettu hyvinä aikoina ne paremmat ja kalliimmat panssarit vähäarvoisemmille joukoille. Eihän tässä ole mitään logiikkaa. Mihin tämä ajatus oikein perustuu?
- heinä 4, 2016, 18.36
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Tässä video Pilumista. Tekijä kannattaa sitä teoriaa että legioonalaisilla olisi ollut kaksi pilumia marssilla perusvarustuksessa, mutta taistelussa käytettiin tilanteen mukaan yhtä tai kahta. Itse ajattelisin että ylimääräiset pilumit olisivat marssilla pikemminkin kuormastossa. Niitähän tietysti oli mukana enemmänkin, koska niitä meni rikki taistelussa ja pitihän legioonan kyetä taistelemaan useampaan kertaan sotaretken aikana.
Kohdassa 2:30 on myös kuvattu marssivarustusta ja sitä miten kilpi on marssilla kiinni selässä.
[video][/video]
Kohdassa 2:30 on myös kuvattu marssivarustusta ja sitä miten kilpi on marssilla kiinni selässä.
[video][/video]
- heinä 4, 2016, 17.42
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Epäilemättä ja juuri siksi puhuin taitoerosta. Oletan näet että viisitoista vuotta palvellut legioonalainen, joka elää miekkansa varassa, on myös taitavampi miekkamies kuin nykyitalialainen peruskoulunopettaja, joka harrastaa Rooman historiaa.DeusVult kirjoitti:Sinänsä ihan havainnollistava pätkä, mutta veikkaan että random heimopäällikkökin kyllä tietää kamppailusta sen verran, että yrittäisi lyödä miekalla lähinnä sellaisiin paikkoihin joita kilpi ei suojaa... Nyt tuossa oli selvästi tuollainen "olen vain lyövinäni, ja nimenomaan vain kaverin kilpeen ettei vain satu mitään vahinkoja"-meininki.Andy kirjoitti: Tässä hieman sparripätkää gladius+scutum ja pistotaktiikka vs. pyöreä kilpi ja pidempi miekka. Taitoerokin on varmaan sama kuin koulutetun legioonalaisen ja jonkun random heimopäällikön välillä on usein ollut.
- heinä 3, 2016, 11.10
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Roomalaisten aseet
- Vastaukset: 67
- Luettu: 12858
Roomalaisten aseet
Tässä hieman sparripätkää gladius+scutum ja pistotaktiikka vs. pyöreä kilpi ja pidempi miekka. Taitoerokin on varmaan sama kuin koulutetun legioonalaisen ja jonkun random heimopäällikön välillä on usein ollut.
[video][/video]
Britannian valloitus 43jKr. on aikaa, jolloin lorica segmentata eli kuuluisa roomalainen levypanssari alkoi tulla käyttöön. Tarkkaa aikaa ei tunneta mutta tuolloin se oli uusinta uutta ja aikansa huipputeknologiaa, jos oli vielä kaikilla legioonilla käytössäkään. Brittien fiilis on varmaan ollut juuri sellainen kuin mitä ensimmäisessä Star Warsissa imperiumin iskusotilaat aiheuttavat. Esim. Caesarin sotajoukothan pukeutuivat vielä rengaspanssariin eli lorica hamataan.
Tuosta britin asusta en ole sitten ollenkaan varma, minusta se näyttäisi pikemmin joltain varhaiskeskiakaiselta. Joka tapauksessa romalaisten suurimpia etuja oli se että he pystyivät panssaroimaan rivimiehetkin. Heimoarmeijoilla vain päälliköillä ja ehkä näiden henkikaartilla oli panssarit. Muilla hyvässä lykyssä kypärä tai ei sitäkään.
[video][/video]
Britannian valloitus 43jKr. on aikaa, jolloin lorica segmentata eli kuuluisa roomalainen levypanssari alkoi tulla käyttöön. Tarkkaa aikaa ei tunneta mutta tuolloin se oli uusinta uutta ja aikansa huipputeknologiaa, jos oli vielä kaikilla legioonilla käytössäkään. Brittien fiilis on varmaan ollut juuri sellainen kuin mitä ensimmäisessä Star Warsissa imperiumin iskusotilaat aiheuttavat. Esim. Caesarin sotajoukothan pukeutuivat vielä rengaspanssariin eli lorica hamataan.
Tuosta britin asusta en ole sitten ollenkaan varma, minusta se näyttäisi pikemmin joltain varhaiskeskiakaiselta. Joka tapauksessa romalaisten suurimpia etuja oli se että he pystyivät panssaroimaan rivimiehetkin. Heimoarmeijoilla vain päälliköillä ja ehkä näiden henkikaartilla oli panssarit. Muilla hyvässä lykyssä kypärä tai ei sitäkään.