Kohdassa 6 min 4 s japanilainen näkemys siitä, miten kauan mustaan vyöhön kestää. Kyseessä on siis JKA:n Shotokan karate. Videon tekijä itse kertoo saaneensa 1. danin noin kolmessa vuodessa harjoitellen ahkerasti. Tämän jälkeen hän laskee, että tämä ahkera harjoittelu tarkoitti noin 2000 tunnin treeniä, jota hän pitää tyypillisenä.

Törmäsin eräässä kamppailupodcastissa tällaiseen kaveriin kuin Ashley Beck. Hän aloitti kamppailulajien harjoittelun 4-vuotiaana ja sai mustan vyön 7-vuotiaana.

Urallaan hän on mm. voittanut musiikkikatan maailmanmestaruuden ja työskentelee nykyään stuntmiehenä akrobaattisia taistelukohtauksia vaativissa tuotannoissa. Hän on esiintynyt mm. Game of Thronesissa ja Star Warsissa. Hän ei sanonut asiaa suoraan, mutta käsitin että olisi Star Warsissa esittänyt pääpahis Kylo Reniä.

Nähtävästi tällaiset suht helposti ja nuorena saatavat mustat vyöt eivät ainakaan estä harrastajaa kehittymästä lajissaan pitkälle.

https://www.imdb.com/name/nm1330086/

Kisasuorittamista:


Taistelukohtaus:

Jos se nopeammin saatava musta vyö sitouttaa ja motivoi ihmisiä treenaamaan, niin sehän aiheuttaa harrastajamäärän kasvua ja tason nousua.

En tietenkään usko että tämä olisi ainakaan ainoa tai pääasiallinen syy Suomen ja Ranskan eroihin, mutta tuo on minusta se seikka, minkä suhteen vyöjärjestelmien paremmuutta pitäisi vertailla.

Ainoa minkä tuo todistaa on se, että kovemmat mustan vyön vaatimukset eivät ainakaan automaattisesti johda kovempaan tasoon.

Juuri tämä on se ongelma, kun ihmiset liikkuu nykyään niin paljon enemmän.

Lasse Candé kirjoitti: ↑tammi 19, 2019, 22.43Tuolta ongelmalta ei voi välttyä että eri paikoissa on eri standardit.

Miksi siltä ei voi välttyä? Toki se edellyttää sitä, että lajin eri paikoissa olevat osastot ja graduoijat ovat säännöllisesti tekemisissä keskenään, mutta en pidä tätä mahdottomana varsinkaan pienemmissä organisaatioissa. Joku Kukki-taekwondo tietenkin on aika paha rasti, mutta vaikka Hokutoryussa tämä onnistuu helpommin.

Suomen Judoliiton graduointisäännöt kirjoitti:Aikaisemmin1990-luvun sääntöjä pidettiin liian tiukkoina suhteessa yleiseen kansainväliseen käytäntöön, joten niitä helpotettiin. Se johti tulkintavaikeuksiin, ja uusia vyökoehakemuksia tuli käsiteltäväksi minimiajassa tai jopa sen alle sellaisiltakin hakijoilta, joilla ei sanottavampaa meriittiä ollut. Näitä hakemuksia ja vyökokeita korkeisiinkin vyöarvoihin on hyväksytty viime vuosien aikana poikkeuksellisen paljon ja jopa alle säännöissä mainittujen minimiaikojen."

Se on herättänyt voimakasta kritiikkiä erityisesti vanhojen judokoiden keskuudessa, joilta on vaadittu samaan vyöarvoon paljon pidempi väliaika ja kovempia näyttöjä. Nyt palataan lähemmäs edellistä, vuoden 1993 järjestelmää.

Tuo on hankala tilanne, että eri aikoina musta vyö tai mikä tahansa vyö on myönnetty selvästi erilaisilla vaatimuksilla. Se johtaa juuri siihen, että aletaan puhua, että "Kalle on niitä uuden systeemin mustia vöitä." Eli samoissa tapahtumissa on ihmisiä, joiden sama vyöarvo kuvaa täysin erilaista taitotasoa. Tämä ei tietenkään ole hyvä asia.

Perusongelmahan tässä on tietysti se, että kansallinen mustan vyön vaatimus alunperin asetettiin poikkeamaan kansainvälisestä standardista, mikä aiheutti myös ongelmia. Joskus 1970-luvulla ihmiset matkustivat paljon vähemmän ja kansainväliset kontaktit olivat harvinaisia, mutta nykyään kuka hyvänsä voi halutessaan käydä ulkomailla treenaamassa ja on huono asia, jos silloin on taitoihinsa nähden suhteettoman alhaisella vyöarvolla. Ei voi olettaa että vaikka ranskalaiset tuntisivat Suomen vyösysteemiä kovin tarkkaan.

Siksi tilannetta korjattiin ja jouduttiin sitten ristiriitoihin kotimaassa. Koko sopalta olisi vältytty, jos olisi alunperin laitettu mustan vyön raja suunnilleen kansainvälisen käytännön mukaiseksi.

Kai meistä nyt kaikki tietävät sen, että harrastajat eivät kehity samaa tahtia ajan mukana? Itseasiassa juuri tämän takia olen itse koko ajan puhunut "tyypillisistä" suoritusajoista. Nähdäkseni tällä faktalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen suoritustaso on optimaalinen 1. danin vyöarvolle jossain lajissa.

Minusta tätä pitää lähestyä niin, että pitäisi olla jokin osoitettavissa oleva hyöty siitä, että 1. danin tyypillinen suoritusaika aktiiviharrastajalla on X vuotta eikä Y vuotta, jotta voisi sanoa sen olevan parempi. Hyöty voi olla harrastajan kokema niin että tietyllä vyöjaottelulla harrastajat kehittyvät nopeammin joko paremman motivaation tai paremmin organisoidun opetussuunnitelman ansiosta. Tai se voi olla organisaation saama hyöty, jos tietynlainen vyöjärjestelmä houkuttelee enemmän uusia harrastajia tai sitouttaa olemassaolevia harrastajia paremmin lajiin.

En ole kuitenkaan kuullut vielä yhtään näihin liittyvää perustelua siitä, miksi tyypillisesti 10 vuodessa suoritettava 1. dan olisi parempi systeemi kuin tyypillisesti 2 tai 4 vuodessa suoritettava. Mielelläni nyt vihdoin kuulisin niitä perusteluja tai sitten jonkun muun syyn miksi tietty mustan vyön vaatimustaso on optimaalinen harrastajan tai organisaation kannalta.

Miten ne liittyvät mihinkään?

Siinä on tietysti pointtia, että jos muissa okinawalaisissa tyyleissä on normaalia, että 1.dan suoritetaan noin 10 vuoden harjoittelun jälkeen, niin Seibukaninkin on järkevää tehdä suunnilleen samanlainen asteikko.

Mutta sitten jos mietitään vaikka WTF-taekwondoa, jossa Koreassa minun käsittääkseni se 3-4 vuotta on normaali aika treenata 1. danille, niin miksi heidän kannattaisi pyrkiä matkimaan okinawalaista karatea? Heillähän on harrastajia varmaan 100 kertaa enemmän kuin kaikilla Okinawan tyyleillä yhteensä.

Pikemmin kaikkien okinawalaisten tyylien kannattaisi päivittää vyövaatimuksensa tähän suurempaan kansainväliseen standardiin, jos jotain muutosta ajatellaan. En kuitenkaan näe mitään perustetta sille, miksi okinawalainen asteikko olisi parempi kuin taekwondon asteikko. Ainakaan se ei ole tuonut lajille enempää harrastajia.

Se on tietenkin selvä, että jos 1. danin suoritusaika on noin 2 vuotta niin sen vaatimukset täytyy olla pienemmät kuin järjestelmässä, jossa 1. dan suoritetaan 10 vuoden jälkeen. Vähemmän materiaalia ja alempi suoritustaso pitää silloin riittää, että kokeet voidaan läpäistä. Tämähän on aivan selvä asia.

Mikään ei kai määrää, että juuri 1. danin tulisi olla jonkinlainen "opettajan" raja. Esimerkiksi taekwondossahan nimenomaan 1.-3. dan ovat oppilasasteita ja 4. dan on alin opettaja-aste. Se on sitten toinen asia, että aina ei ole saatavilla hyviä ja/tai muodollisesti päteviä opettajia, mutta se ei nähdäkseni liity tähän asiaan mitenkään. Oma ensimmäinen karateopettajani joutui ottamaan opetusvastuuta jo ollessaan keltaisella vyöllä, kun lajin paikkakunnalle tuonut henkilö poistui kuvioista. Tilanne ei tietenkään ollut kenenkään kannalta hyvä, mutta olisiko sitä jotenkin voinut auttaa vöiden värejä muuttamalla?

Muuttuisiko se teidän treenaaminen jotenkin huonommaksi, jos Seibukanin vyöjärjestelmää kehitettäessä olisikin päätetty että 1.dan suoritetaan tyypillisesti noin 2v treenin jälkeen ja 10v aktiivisesti treenanneella olisi tyypillisesti vaikkapa 4.dan?

Kai sen lajin X Suomen osaston olisi kuitenkin järkevintä pyrkiä yhtenäiseen linjaan oman lajinsa kansainvälisen järjestön kanssa eikä jonkun satunnaisen suomalaisen systeemin kanssa? Toiminta johon vyöarvot vaikuttavat (vyöarvokisat, koulutukset joihin vaaditaan joku vyöarvo jne.) tapahtuvat oman lajin piirissä eikä jonkun muun lajin kanssa. Jos osallistuu johonkin vaikka VALOn organisoimaan useamman lajin tapahtumaan, niin ei ne siellä vyöarvoja kysele.

Onpas kummallinen argumentaatio. Tietenkin 10 vuotta treenannut harrastaja on yleensä parempi kuin 2 vuotta treenannut harrastaja lajissa kuin lajissa. Ja käytännössä aina, jos treenitahti on ollut sama. Mutta sillä että mustan vyön raja nostetaan 2 vuodesta 10 vuoteen ei maagisesti saada niille 2 vuotta treenanneille 8 vuotta lisää kokemusta. Siinä käy sitten vain niin, että niillä on jonkun muun väriset vyöt kuin mustat ja ne on edelleen sillä samalla tasolla.

Reaalimaailman tilannehan lajissa on se, että siinä on tietty joukko eri tasoisia treenaajia. Jos näille nyt annetaan eri värisiä vöitä heidän osaamistasonsa mukaan, niin heidän tasonsa ei muutu yhtään mihinkään sen mukaan minkä värinen vyö annetaan kuinkakin hyville. Eihän siihen värikoodistoon ole edes pakko kuulua mustaa vyötä ja sekään ei vaikuta tasoon mitenkään.

Eli miten se mustan vyön rajan laittaminen 10 vuoteen parantaa käytännön treenaamisen tasoa verrattuna siihen että raja olisi 2 vuotta? Ja jos rajan nostaminen jotenkin parantaa tasoa, niin eikö se kannattaisi suoraan nostaa vaikka 50 vuoteen niin että kaikki alle 10 vuotta treenanneet olisivat keltaisella vyöllä?

Ainoa rationaalinen perustelu minkä olen kuullut mustan vyön tason asettamiseksi on tullut amerikkalaisilta bisneskonsulteilta, jotka yleensä suosittelevat 3-4 vuotta. Perustelu on se, että asiakkaalle yleensä myydään aluksi 6-12kk suoraveoituksella tai kokonaan etukäteen (paid in full) basic program. Kun tämä on loppunut ja treenaaja sitoutunut hommaan, pyritään myymään 36kk black belt program. Tämä heidän mukaansa tuottaa parhaiten, mutta Suomeen systeemi ei oikein sovellu, kun markkina on aivan erilainen, enkä pidä sitä hyvänä argumenttina meillä.

En tosiaan osaa nähdä, että mikään tietty aika- tai taitoraja olisi toista parempi symboloitavaksi juuri mustalla vyöllä. Oleellista on lähinnä se, että ne vyöt olisivat mahdollisimman tasalaatuisia lajin sisällä. Sitten tulee ongelmia, jos yhdessä saman lajin seurassa mustan vyön saa 2 vuodessa ja toisessa seurassa 10 vuodessa ja nämä treenaavat keskenään esim. leireillä tai käyvät jopa vyöarvoittain jaetuissa kisoissa.

Onko siis olemassa joku perustelu minkä takia on parempi että musta vyö myönnetään tyypillisesti 10 vuotta treenanneelle eikä esim. 2 vuotta treenanneelle?

Jos on niin mikä tämä perustelu on? Ja onko se parempi sille vyön saajalle, vyön myöntäjälle, katto-organisaatiolle / lajiyhteisölle vai ihmiskunnalle? Ja miksi?

Siis miten siitä millaiset vaatimukset jossain taidossa on mustalle vyölle seuraa, että ATAssa olevat mustan vyön vaatimukset on huono juttu?

injunjack kirjoitti: ↑tammi 14, 2019, 13.12 Junnuosastolla kiitettävää kehonhallintaa sekä ekassa videossa, että pikkumiehen tekemisessä.
mcDojoa (tai amerikkaa) on sitten minusta toi musta vyö noinkin pienellä skidillä, kun muualla maailmassa on aika useassa paikassa periaatteena (ja kirjattuna) että ei alle 18v. dan arvoja.

Eikös esim. judossa - joka on laji jossa kamppailulajien dan-järjestelmä luotiin - ole normaalia, että 1.dan suoritetaan juniorina. Samoin Koreassa taekwondon 1. dan suoritetaan usein koulun liikunnantunneilla tai varusmiespalvelluksessa.

En ole kuullut, että olisi olemassa jokin tietty optimaalinen oppimäärä, minkä hallintaa pitäisi kuvata mustalla vyöllä eikä jonkun muun värisellä vyöllä. Jos joku tällaisen tietää, niin kuulisin mielelläni perusteluita. Miksi mustaa vyötä voisi käyttää vaikka peruskurssin käyneen tunnuksena? Sehän on vain värjätty kangaskaistale.

Ylipotkija: Siirretty.