Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 38 tulosta

flammee
kesä 2, 2022, 09.28
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Jaawa kirjoitti: kesä 2, 2022, 00.51 On erikoista tutkia pientä määrää ihmisiä joiden ruoansulatus on aivan päin seiniä, ja yrittää näiden sekalaisista kokemuksista (he olivat myös itse oma kontrollinsa) vetää yleisellä tasolla toimivia ohjeita.
Ei kait tässä noin tehty....

Käsittääkseni tässä tutkimuksessa nimenomaan rajattiin asia koskemaan sitä että miten ummetusta ja siihen liittyviä muita oireita (esim. turvotus ja vatsakipu) pitäisi hoitaa. Ei se ole huono lähtökohta. Nähdäkseni asiasta ei vedetty sellaisia johtopäätöksiä että kuiduton ruokavalio olisi yleinen kaikille soveltuva ruokavalio, vaan pitäydyttiin tutkimuksen rajaamassa aiheessa. Liukenevaan kuituun ja sen terveysvaikutuksiin tutkimuksessa ei otettu kantaa.

Valitsin ruokavaliokatsaus -ketjun aiheeksi, koska kuitu on yksi osa ruokavaliota, ja vähäkuituinenkin ruokavalio on jonkin sortin olemassaoleva käsite. Ainakaan tarkoitus ei ollut esittää että se olisi jokin kaikille sopiva juttu, tai suositeltavaa ihmisille joilla suolisto pelaa ongelmitta. Henkilökohtaisella tasolla pidän aihetta kiinnostavana, koska joitakin ongelmia on, joskin tällä hetkellä homma pelaa kohtuullisen hyvin, ehkäpä siksi että kuitua on vähän ja aina kun keksii sitä lisätä niin tulee ongelmia..
flammee
kesä 2, 2022, 08.45
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Koehenkilöitä ei ollut vähän. Kyseessähän oli siis interventioluonteinen tutkimus, eli siinä kokeiltiin käytännössä kuidun vaikutuksia ja seurattiin asiaa. Ja sitä ennen tehtiin suolistotähystys (colonoscopy) ja rajattiin pois henkilöt, joilla oli sellasia vaativia suolistovikoja, kuten suolistosyöpää yms.. Tällaisenkin tutkimuksen tekeminen vaatii melkoisesti resursseja, eli jos sanotaan että tää tutkimus ei merkkaa mitään koska porukkaa oli tosi vähän, niin käytännössä se vaatisi interventiotutkimuksiin aikamoiset resurssit.

Ei pidä sekoittaa väestötutkimuksiin, joissa voi olla tuhansia ihmisiä, mutta he vain vastaavat kyselyihin... Lopputuloksina saadaan vain pelkkää korrelaatiodataa, jota ei voida varmistaa kovinkaan kummoisesti ja muiden muuttujien vakiointi ei ole ihan helppoa. Esimerkiksi ns. terveysharha on hyvinkin mahdollinen kuidun suhteen, eli ne jotka syövät paljon kuitua, todennäköisesti pyrkivät elämään terveemmin, koska yleinen käsitys on että kuidun syöminen on terveellistä. Ja toisaalta kuiduttomuus viittaa vahvasti roskaruokaan, eli vaikka se vähäkuituinen sämpylä olisi ihan ok, niin sen lisäksi syödään esim. transrasvoja ja energiansaantikin saattaa olla rankempaa. Terveempää elämää suosivat ihmiset todennäköisesti myös harrastavat liikuntaa enemmän, joka on suoliston toiminnassa hyvin vahvasti vaikuttava tekijä.. Lisäksi uni- ja ateriarytmit saattavat olla paremmat ihmisillä jotka pyrkivät terveempään elämään. Voihan noita vakioida pois, mutta se ei ole prosessina ihan niin hyvä että väestötutkimuksia voisi pitää lopullisena totuutena. Aina tarvitaan interventiotutkimuksia, joissa asia varmistetaan, muuten kyseessä on korrelaatio jota ei voida pitää muuta kuin sellaisena viitteenä että asiasta voisi tehdä interventiotutkimuksia, joiden tuloksista sitten voidaan tehdä päätelmiä. Väestötutkimukset ovat melkolailla höpödataa, näyttävät vaan uskottavilta kun on kymmeniä tuhansia ihmisiä ja kymmenien vuosien seuranta..

Tämä tutkimus ei tietenkään ole lopullinen totuus, vaan alustava tutkimus. Interventioluonteisena tutkimuksena se on kuitenkin arvokkaampi kuin väestötutkimukset, joissa on havaittu korrelaatioita kuidun hyödyistä. 80% väestötutkimuksista osoittuu höpöksi, kun asiaa lähdetään oikeasti tutkimaan interventioluoneisilla tutkimuksilla, joten säästää paljon aikaa kun katsoo että perustuuko väittämä väestötutkimusiin ja jos näin on, niin hylkää kyseisen väittämän. Vaikka sitä kuin mediassa toitotettaisiin.
flammee
kesä 1, 2022, 22.26
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Tieteellinen konsensus vai laajalle levinnyt käsitys/"konsensus", ekasta kappaleesta vielä lainaus..
Since then, partly due to widespread media publicity, it is now widely accepted that dietary fiber is a necessary component of a healthy diet and is required for normal bowel movement[2-5]. It is popularly used in the management of constipation by the public and by many doctors.
Ei kait se 10 vuotta vanha tutkimus nyt ihan vanha ole, melkeen niinkuin sanoisin että tämän osalta homma on vielä kesken, eikä niinkään että olisi tullut paljon jatkotutkimusta aiheesta.

Ei tään tutkimuksen kuiduton ruokavalio ihan karnivorea ollut, vaan valkoista riisiä yms.. Onhan niissäkin kuitua mutta varsin vähäisiä määriä.
Patients were then instructed to completely stop their intake of dietary fiber, including vegetables, cereals, fruits, wholemeal bread and brown rice for 2 wk. Those who were vegetarians were asked to eat white rice instead of unpolished rice, white bread instead of whole meal bread, and to take processed bean products for protein. They were to continue their normal quantities of carbohydrates and proteins. Sieved fruit juices and clear vegetable soups were allowed. Patients were instructed not to take any laxatives during these 2 wk. After 2 wk, patients were asked to continue on with as little fiber in their diet as they were comfortable with for the long term.


Discussion -osuudessa argumentoidaan että miksi nämä yleisiä käsityksiä vastaavat mekanismit kuidun hyödystä eivät toimi. Vähän tiivistän, mutta kannattaa lukea lainaus jos vaan vihtii.. Jos putki on täynnä jöötiä jota ei saa ulos, niin ei se oikein auta että jöötiköntit on isompia, paineen kasvaessa tietysti saattaa lopulta purkautua, mutta ei se oikein optimaalista ole, saattaa vahingoittaa tunnelia, osalla koehenkilöitä olikin verenvuotoa yms.. Väitetään myös että kuitu saa aikaan peristaltiikkaa (suolen seinämien liike joka tuuppii massaa eteenpäin suolessa), mutta tätä ei ole käytännössä todistettu, pikemminkin on havaittu että kuitu vaikuttaa juuri päinvastoin, peristaltiikkaa vähentävästi. Kuitu myös assosioituu turvotukseen ja vatsakipuihin, on havaittu että kuitu pahentaa vatsakipuja ja ummetusta ja toisaalta tässä tutkimuksessa havaittiin että vatsakivut loppuivat kuiduttomalla ruokavaliolla. Turvotus ja vatsakivut johtuvat ravintokuidun fermentoitumisesta ja siitä että kaasu jää sinne jumiin. Ei kuitua, ei kaasua...
Constipation is often mistaken by the layman as the state of not passing stool, with the subsequent false notion that making more feces will allow easier defecation. In truth, constipation refers to the difficulty in evacuating a rectum packed with feces, and easier defecation cannot possibly be affected by increasing dietary fiber which increases bulky feces. In this paper, we looked at constipation both as the number of days before each motion as well as the ease of defecation.

It is well known that increasing dietary fiber increases fecal bulk and volume. Therefore in patients where there is already difficulty in expelling large fecal boluses through the anal sphincter, it is illogical to actually expect that bigger or more feces will ameliorate this problem. More and bulkier fecal matter can only aggravate the difficulty by making the stools even bigger and bulkier. Several reviews and a meta-analysis had already shown that dietary fiber does not improve constipation in patients with irritable bowel diseases[18-21].

The role of dietary fiber in constipation is analogous to cars in traffic congestion. The only way to alleviate slow traffic would be to decrease the number of cars and to evacuate the remaining cars quickly. Should we add more cars, the congestion would only be worsened. Similarly, in patients with idiopathic constipation and a colon packed with feces, reduction in dietary fiber would reduce fecal bulk and volume and make evacuation of the smaller and thinner feces easier. Adding dietary fiber would only add to the bulk and volume and thus make evacuation even more difficult.

Whilst it is often stated in physiology textbooks that bulking agents improve peristalsis, there is no proof of this in practice nor experimentally. Regardless of the food ingested, small intestinal and right mid colonic contents are fluid and all ingestible dietary fiber is suspended therein. Dietary fiber, therefore, cannot act as solid boluses for the initiation of peristalsis. In fact, dietary fiber had been shown to yksinkertainen kuten minä peristalsis and hold up gaseous expulsion in human experiments[22].

Dietary fiber is also associated with increased bloatedness and abdominal discomfort[22]. Insoluble fiber was reported to worsen the clinical outcome of abdominal pain and constipation[18-20]. In our recent study, patients who followed a diet with no or less dietary fiber intake showed a significant improvement, not just in their constipation, but also in their bloatedness. Patients who completely stopped consuming dietary fiber no longer suffered from abdominal bloatedness and pain. These symptoms are caused by the fermentation of dietary fiber by colonic bacteria, which produces hydrogen, carbon dioxide and methane[23]. Gases that are trapped by peristaltic colon exert pressure on the walls, causing the abdominal pain experienced by patients. This was previously observed in a prior study on younger patients, when dietary fiber had been shown not to be effective in the management of children with recurrent abdominal pain or bloating[21].

Stools only become well-formed in the sigmoid colon and rectum and by this time, especially in constipated subjects, more stools result in more evacuation problems. It is not logical to increase both the volume and size of stool in patients with idiopathic constipation and indeed for anybody with difficulty in passing stools, e.g., due to anismus or anal spasm from anal stricture, fissure or pelvic outlet disorders. We have shown that decreasing the bulk and volume of feces immediately enables the easier evacuation of smaller and thinner stools through the anal sphincter mechanism. This eliminates the need to strain in passing stools, and prevents the tearing of the anal sphincter and bleeding due to large and bulky fecal loads. None of our patients experienced anal bleeding or straining following complete abstinence from dietary fiber.
flammee
kesä 1, 2022, 13.11
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Tässäpä aika tyhjentevä tutkimustulos... Ummetukseen (sekä siihen liittyviin muihin vatsavaivoihin, mm. turvotukseen ja vatsakipuun) auttaa kuidun vähentäminen. Kaikilla koehenkilöillä jotka lopettivat kuidun syömisen kokonaan vaivat siis loppuivat kokonaan.

Muihin terveysvaikutuksiin kantaa ottamatta siis tietenkin...
Stopping or reducing dietary fiber intake reduces constipation and its associated symptoms kirjoitti:Lack of fiber in the diet was first postulated in 1971 as the cause of diseases such as diverticulosis, hemorrhoids and colorectal cancer[1]. Since then, partly due to widespread media publicity, it is now widely accepted that dietary fiber is a necessary component of a healthy diet and is required for normal bowel movement[2-5]. It is popularly used in the management of constipation by the public and by many doctors. Insoluble fiber is known to increase stool weight and decrease colonic transit time[6,7]. Fiber is said to aid in water retention in the colon and results in stools that are less dry and easier to evacuate. However, the reality is that stool moisture content remains at 70%-75% regardless of the amount of fiber and water consumed[7,8].

There is recent evidence that low fiber intake does not equate to constipation[9]. Patients with chronic constipation also have similar fiber intake to controls[10-13]. Patients with chronic constipation may also have worsening symptoms when dietary fiber intake is increased[14]. Another study found that lactulose was more effective in easing constipation when compared with fiber[15].

It has also been our experience that many patients with constipation are already consuming a large amount of fiber before they seek medical attention.
...
AIM: To investigate the effect of reducing dietary fiber on patients with idiopathic constipation.

METHODS: Sixty-three cases of idiopathic constipation presenting between May 2008 and May 2010 were enrolled into the study after colonoscopy excluded an organic cause of the constipation. Patients with previous colon surgery or a medical cause of their constipation were excluded. All patients were given an explanation on the role of fiber in the gastrointestinal tract. They were then asked to go on a no fiber diet for 2 wk. Thereafter, they were asked to reduce the amount of dietary fiber intake to a level that they found acceptable. Dietary fiber intake, symptoms of constipation, difficulty in evacuation of stools, anal bleeding, abdominal bloating or abdominal pain were recorded at 1 and 6 mo.

RESULTS: The median age of the patients (16 male, 47 female) was 47 years (range, 20-80 years). At 6 mo, 41 patients remained on a no fiber diet, 16 on a reduced fiber diet, and 6 resumed their high fiber diet for religious or personal reasons. Patients who stopped or reduced dietary fiber had significant improvement in their symptoms while those who continued on a high fiber diet had no change. Of those who stopped fiber completely, the bowel frequency increased from one motion in 3.75 d (± 1.59 d) to one motion in 1.0 d (± 0.0 d) (P < 0.001); those with reduced fiber intake had increased bowel frequency from a mean of one motion per 4.19 d (± 2.09 d) to one motion per 1.9 d (± 1.21 d) on a reduced fiber diet (P < 0.001); those who remained on a high fiber diet continued to have a mean of one motion per 6.83 d (± 1.03 d) before and after consultation. For no fiber, reduced fiber and high fiber groups, respectively, symptoms of bloating were present in 0%, 31.3% and 100% (P < 0.001) and straining to pass stools occurred in 0%, 43.8% and 100% (P < 0.001).

CONCLUSION: Idiopathic constipation and its associated symptoms can be effectively reduced by stopping or even lowering the intake of dietary fiber.
flammee
elo 31, 2021, 01.18
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Eppu kirjoitti: elo 30, 2021, 12.49 En ole koskaan rajoittanut ruokailuaikojani, mutta ruokavalioni on muuttunut ajoittain hyvinkin paljon, samoin kehoni reaktiot ruokaan ja yleinen vointini. Ateriani sijoittuvat nykyisellään noin kello 07:30 ja 20:00 väliin (Joskus iltavalmennusten myötä iltapala jopa kymmenen aikaan). Jostain syystä minun on hyvin vaikea uskoa, että aikaistamalla iltapalaani puolella tunnilla, saisin aikaan jotain suurempia vaikutuksia, kuin katsomalla mitä ja kuinka paljon syön.
Kyllä, puolen tunnin muutos on varsin mitätön. Aikarajasyöminen ei myöskään vaadi jatkuvaa 100% aikarajassa pysymistä, jos kerran viikossa lipsahtaa niin ei niin kauheasti vaikuta, kunhan suurimmaksi osaksi toteutuu. "Aikarajoitteinen syöminen" on vähän sellanen uusi nimitys sellaselle melko normaalille syömisen aikataululle, joten ei se nyt ole mikään ihme että joillakin ateriarytmi on luonnollisesti melko lähellä tätä. Epäilisin että jos olisit harjoittanut vaikkapa 16 tunnin aikaikkunaa silleen normaalina elämäntapana, niin ymmärtäisit aikarajasyömisen pointin paremmin. Lisäksi aikarajoittaminen on joillekin helpompi menetelmä kuin ruokavalion sisällön muuttaminen. Erilaisissa ruokavalioissa on vähän niinkuin se pointti että henkilökohtaisten mieltymyksistä ja muista tekijöistä johtuen erilaiset ruokavaliot soveltuvat eri ihmisille ihan eri tavalla. Hyvin todennäköisesti ei ole olemassa mitään kaikille parasta menetelmää.

Omakohtaisesti sanoisin että terveellisen ruuan syöminen ei ole kauhean vaikeaa, mutta ilman aikarajasyömistä sillä näyttäisi jäävän tietyt asiat saavuttamatta. Tänään sinänsä meni pieleen, pitkästä aikaa iltavuoroa. Suunnittelin että duunin viimeinen ateria puoli kasilta olis päivän viimeinen, mutta nukkumaan mennessä pää kipeä, vilu eikä puhettakaan että uni tulisi. Pikkuisen nälkäkin.
flammee
elo 30, 2021, 12.20
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Aikaikkunasyömisessä tämä on perusteltu sillä että eri elimillä on omat sirkadiaaniset eli vuorokausirytmikellonsa ja elimet ovat kuitenkin jossain määrin synkassa keskenään. Eli kun juo kahvia, niin se käynnistää maksan toiminnan eli pistää kellon käyntiin.
flammee
elo 30, 2021, 07.05
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Lukasin Satchin Pandan Circadian code -kirjan ja niillä opeilla aloitin time restricted eating -"ruokavalion". Noin kuukausi sitten ja sillä on menty. Ideana on siis syödä aikaikkunan sisällä, mieluummin aamupainotteisesti kuin iltapainotteisesti (aamulla syöty ruoka menee käyttöön, illalla varastoon), eräänlaista jokapäiväistä pätkäpaastoilua siis, hieman eri painotuksilla. Ja aamukahvi (mustanakin) käynnistää sen aikaikkunan, joten ihan samoilla säännöillä ei mennä kuin pätkäpaastossa.

Vain vettä voi juoda ja hampaat pestä aikaikkunan ulkopuolella. Aikaikkuna ei ole erityisen tiukka, pisimmillään 12 tuntia ja lyhimmillään 8 tuntia. Se mitä aikaikkunan sisällä syödään ei ole niinkään oleellista, joskin siihenkin on ne perusterveelliset suositukset.

Aiemmin söin 16-17 tunnin aikaikkunassa, koska herään arkisin neljältä ja heti aamukahvit. Ja tyypillisesti söin viimeisen aterian ennen nukkumaanmenoa, joskus 20-22.. Alkuvaiheessa kokeilin lykätä aamukahvia duunin ekalle tauolle, puoli yhdeksään ja sain aikaistettua iltapalan iltaseiskaan, joten pääsin 10 tunnin aikaikkunaan.. Aamukahvilla on kuitenkin tiettyjä oleellisia vaikutuksia, joten olen luopunut tästä käytännöstä ja aikaistanut iltapalaa viiteen... Omakohtaisesti mulla on ollut ikuisuusongelmana että jos en syö vähän ennen nukkumaanmenoa, niin jos tulee pienikin nälkä niin ei pysty nukkuun. Kirjasta lukasin että tämän oppii n. viikossa joten lomalla aloin opetteleen ja kyllähän sen sitten oppikin.

Vaikutukset ovat ihan jees. Aiemmin nukuin keskimäärin 5-6 tuntia yössä, nyt nukun 6,5-7,5 tuntia ja se on melko hyvää unta se.. Ja kun ruuansulatuselimistöä ei ole kuormitettu pitkään aikaan, niin se toimii monella tapaa vähemmän rasittavalla tavalla. Painosta lähti pari kiloa, enemmällä niin väliäkään. Unen määrän nostaminen on aika iso juttu, eikä se ole ennen onnistunut menemällä aiemmin nukkuun, eikä juuri viikonloppuisinkaan ole pystynyt kovin pitkiä unia nukkuun. Syke on juostessa 5-10 lyöntiä alhaisempi ja kulkee kevyemmin, eli on palautunut paremmin.

Toki ihan normaalit ravitsemussuositukset voivat vahingossa olla TRE:n mukaiset, mutta kun sitä ei erikseen määritetä, niin normaaleissa suosituksissa on sellasta "syö iltapala jos siltä tuntuu" -settiä, niin lopputulos voi olla sitten jotain ihan muutakin.


Aiheesta on jonkin verran sellasta käytännön tutkimusta, TRE:tä tutkittaessa käytettiin sellasta menetelmää että koehenkilöt ottavat aina syödessään kuvan ateriastaan ja jakavat sen appin välityksellä tietokantaan, jolloin pystytään seuraamaan että millaisessa aikaikkunassa ihmiset syövät. Havaintona on tosiaan näitä 16 tunnin aikaikkunoita ja sitä kun on lähdetty lyhentämään, niin tyypillisesti ylipainoiset laihtuvat, vaikka eivät mitenkään pyrkisi muuttamaan sitä mitä syövät. Lyhemmässä aikaikkunassa toki syövät vähemmän, mutta aikaikkunakontrolli on joillekin helpompi kuin se että muuten söisi vähemmän kaloreita. Lisäksi niitä kuvia tutkimalla havaittiin että epäterveellistä ruokaa syödään tyypillisesti illalla, joten kun syö aamupainotteisesti ja illalla se aikaikkuna jo on umpeutunut, niin jää ne tissuttelut ja roskaruuat vähemmälle.
flammee
elo 1, 2021, 13.54
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Onhan tossa kaloreita ja hiilareita (250g kerta-annoksessa - jösses).. Tuntus että tollanen setti ois jollain tapaa ravinnon laatusuositusten kanssa ristiriidassa. Oisko tuo jokin kuntohorppabodarin bulkkaustuote silloin kun haetaan 5000+ kcalin päivittäistä energian saantia..
flammee
elo 1, 2021, 10.29
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Mm. potku.netin kirjastosta löytyvistä suosituksista. Eikä kyse ole sellasesta virheestä kun ajattelin vaan tuo todellakin on se suositus... Siellä toki puhutaan urheilijoista, mutta samat suositukset on kuntoilijoilla/aktiiviliikkujilla kun vähän googlaa.. Esim. tosta;
[url]https://www.liikku.fi/blogi/2018/07/mihin-hiilihydraatteja-tarvitaan-ja-miksi-niiden-saanti-on-tarkeaa-suorituskyvyn-kehittymisen-kannalta.html[url] kirjoitti: Kuntoilijan tulisi saada hiilihydraatteja liikunnan tehosta ja tavoitteista riippuen 3–10 grammaa painokiloa kohden. Liikunnallisesti aktiivisen 65-kiloisen naisen tulisi siis syödä 195–650 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Vastaavasti 75-kiloinen mies tarvitsee 225–750 grammaa päivässä.
Alaraja siinä on sitten vähän alempana, mutta liikunnallisesti aktiivisen määritelmässäkin alaraja taitaa olla aika alhaalla. Jos vaikkapa juoksentelee kaks kertaa päivässä eikä duuni ole istumista, niin tuntus että se menisi määritelmässä vähintään keskivaiheelle..

Väitetään että leipä, riisi, peruna ja pasta ovat hyviä hiilarin lähteitä, mutta kun asiaa vähän kattelee, niin kun vetää joka aterialla niin paljon näitä hiilarin lähteitä kuin kykenee, niin ei vaan saa tarpeeksi hiilaria. Ja siihen tarttis puoli kiloa kasviksia ja jonkin verran proteiiniakin vielä. Puhtaalla ruokavaliolla hiilaria ei saa tarpeeksi, niin pitäisi kait harjoitella ylensyöntiä niin että vatsa vähän venyisi ja lisätä sokerin käyttöä.

Nähdäkseni tällaiset käytännöt lisäisivät lihomisen riskiä ja toisaalta jos elämäntilanteen takia treeni jää vähemmälle, niin tuskinpa se isompi ruokahalu siihen kovin nopeasti mukautuisi, eli nähdäseni lihominen jossain kohtaa elämää olisi todennäköistä tällaisilla menetelmillä.



Tässä eräs jenkkiläinen kovemman tason ultrajuoksijan päiväsyömiset. Ei kovin puhdasta ja silti jää jonkin verran saantisuosituksesta. Arvelisin että tää kaveri painaa n. 60-65 kg.

Itse pidän sokerit aika minimissä ettei kehity huonoja tapoja, ei totaalipannassa, mutta niin että ei ole yhtäkään päivittäistä ruokailutottumusta, joka sisältäisi lisättyä sokeria (jottei kehittyisi huonoja tapoja). Joten siltä pohjalta kun kattelee, niin en ottaisi jokapäiväiseksi tavaksi esim. näitä, oisko tossa jotain reilut 100g hiilaria..
Appelsiinimehu, 2 kuppia eli n. puoli litraa. (terveellistä vai sokerivettä?)
1½ kaljaa
Jäätelö
Hillo


Spoilerina makrot;
3430 kcal
84g proteiinia (10%)
431g hiilari (56%)
116g rasva (33%)
flammee
heinä 31, 2021, 18.15
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Suuri kysymysketju

Mikä se semmonen kuituharha on? KVG tarjosi ensin kuituharjaa eikä tarkempi hakukaan löytänyt oikein mitään selittävää.

Jos söisi kolmella aterialla kullakin yhden tollasen 250g valmisriisisetin, niin sillä päivän syömiset täyttys aika sopivasti ja tulis hieman yli 10g hiilariruokaa per painokilo. Mutta kyllähän se olisi melkolailla rikollista käyttää ilmaisua hiilihydraatti ja tarkoittaa sillä hiilihydraattipitoista ruokaa...
flammee
heinä 31, 2021, 16.09
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Suuri kysymysketju

Tässä taas hämmästelen hiilarien yleisiä saantisuosituksia ja juolahti mieleen että olisiko mahdollista että suosituksissa oikeasti tarkoitettaisiinkin hiilihydraattiruokien suositusmääriä, eikä puhtaan hiilihydraatin saantia?

Eli siis kun suositellaan että hiilaria pitäisi saada vaikkapa 5g/painokilo (joissain suosituksissa jopa 10g/painokilo). Esimerkiksi keitetyssä perunassa on sadassa grammassa 15 g hiilaria. Näin ollen, jotta vaikkapa 70 kiloinen söisi tarpeeksi hiilihydraattia päivässä, hänen pitäisi syödä ~2,3 kiloa perunaa päivässä. Riisissä hiilaria on hieman enemmän, 22½ g/100g, eli riittäisi kun syö hieman yli 1½ kiloa.. Itse kun olen käyttänyt välillä töissä noita valmisriisipusseja, niin niissä on 250g per pussi ja maininta että se on kaks annosta, se on aika täyttävä ateria ilman lisukkeitakin. Niitä pitäisi syödä siis kuusi kappaletta päivässä ja siinä olisi 12 aterian riisit, joten jokin tässä laskuopissa ei oikein täsmää....

Vaikka leivässä onkin enemmän hiilaria, 35g/100 grammaa, niin keskimääräinen leipäviipale painaa jotain 30 grammaa, kohtuullinen määrä lienee kaks viipaletta / ateria, eli ei nekään hiilareiden saantia kovin paljoa lisää..

(hämmentävää - "kysymysketju" hakusanan ensimmäinen tulos ei ollut kysymysketju...)
flammee
maalis 2, 2020, 20.07
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Matt Fitzgeraldin Racing Weight -"ruokavalio" on ihan mielenkiintoinen tuttavuus. Ei se kauheasti eroa suosituksista, mutta antaa pisteytystavan jolla päivän syömisiä voi jotenkin arvioida. Ideana on urheilijalle sopiva ruokavalio, vaikka miekkonen ei haluakkaan systeemiään ruokavalioksi kutsua.

Jujuna on siis että monipuolisuuden takia terveellisistäkin ruuista pisteet vähenee jos niitä syö monta annosta, esim. päivän viides hedelmä ei lisäpisteitä tuota. Proteiinin/lihan rasvapitoisuusraja on tuossa 10%. Omakohtaisesti havaitsinkin että se on itelläni heikko kohta, ei juuri vähärasvaisia lihoja lautasella näy. Osan leivistä voi syödä täysjyvänä.. Valkoinen riisi tuossa lasketaan refined grainsiin, sen vaihtaminen tummempaan tekee vähän tiukkaa. Fried foodsilla tossa viitataan lähinnä ranskalaisiin, sipseihin ja vastaaviin, ei niinkään mihinkään omiin pannuruokiin. Esim. leivissä annoskoko on kaks viipaletta, juustoissa pari viipaletta, juomissa pari desiä.

Kuva

Esim. tänään näyttäs että olen plussalla, mutta miinuksiakin on tullut.. Kanapihvit on friteerattuja valmissellaisia, koska olen laiska kokki ja ne maistuvat hyvältä. Menee kategoriaan rasvainen proteiini.
2xtäysjyväpaahtoleipä 2, juusto 1 kanapihvi -1 =2
riisi -1 + pieni salaatti +2 + kanapihvi -1 =0
2xNäkkileipä -1 +lohta -1 (kolmas rasvainen proteiini, mutta leivän päällisenä vain puolikkaan kokoinen annos) = -2
Täysjyvämysli 2 maidolla 1 =3
2xtäysjyväpaahtoleipä 1, juustoa 1 hedelmämehu 2 =5
Iso salaatti; Päärynä 2, banaani 2, pinaattia ja rucolaa 2 = 6
Jogurtti 0 (neljäs maitotuote)

>>>>2+0-2+3+5+6+0=14
Joskin iltapalaksi taitaa olla vielä riisinuudelit -2 kanapihvillä -2, eli 10.
flammee
kesä 24, 2018, 16.43
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

MtJ kirjoitti: kesä 10, 2018, 22.12 Luin siis pubmed kannasta koko tutkimuksen, jossa läpikäynti omenasta ja erityisesti granny smith lajikkeesta. Omena aikaansai suoliston mikrobikannassa muutoksia noin 20-30 vuorokauden aikana siten, että rasvaa hyödyksi käyttävä lajisto väheni ja sen tilalle tuli lajistoa, joka pystyy hyödyntämään esim. omenaa energialähteenä.
Tällä lajikkeella näyttäs olevan myös sellainen vaikutus että alkoholi ei imeydy ja sitten vatsa turpoaa ja tulee helvetin kipeäksi. :smt087
flammee
elo 30, 2017, 22.26
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

CBSNews - tää tais olla niitä fake newsejä.. Mutta laitetaan nyt kuitenkin. ;)

https://www.cbsnews.com/news/large-stud ... d-for-you/
Large diet study suggests it's carbs, not fats, that are bad for your health

A large, 18-country study may turn current nutritional thinking on its head.

The new research suggests that it's not the fat in your diet that's raising your risk of premature death, it's too many carbohydrates -- especially the refined, processed kinds of carbs -- that may be the real killer.

The research also found that eating fruits, vegetables and legumes can lower your risk of dying prematurely. But three or four servings a day seemed to be plenty. Any additional servings didn't appear to provide more benefit.

What does all this mean to you? Well, a cheeseburger may be OK to eat, and adding lettuce and tomato to the burger is still good for you, but an excess of white flour burger buns may boost your risk of dying early.

People with a high fat intake -- about 35 percent of their daily diet -- had a 23 percent lower risk of early death and 18 percent lower risk of stroke compared to people who ate less fat, said lead author Mahshid Dehghan. She's an investigator with the Population Health Research Institute at McMaster University in Ontario.

The researchers also noted that a very low intake of saturated fats (below 3 percent of daily diet) was associated with a higher risk of death in the study, compared to diets containing up to 13 percent daily.

At the same time, high-carb diets -- containing an average 77 percent carbohydrates -- were associated with a 28 percent increased risk of death versus low-carb diets, Dehghan said.

"The study showed that contrary to popular belief, increased consumption of dietary fats is associated with a lower risk of death," Dehghan said.

"We found no evidence that below 10 percent of energy by saturated fat is beneficial, and going below 7 percent may even be harmful. Moderate amounts, particularly when accompanied with lower carbohydrate intake, are probably optimal," she said.
...
Current global guidelines recommend that 50 percent to 65 percent of a person's daily calories come from carbohydrates, and less than 10 percent from saturated fats, the researchers said.

Dehghan suggested that "the best diets will include a balance of carbohydrates and fats, approximately 50 to 55 percent carbohydrates and around 35 percent total fat, including both saturated and unsaturated fats."
flammee
touko 20, 2016, 15.48
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Ruokavaliokatsaus
Vastaukset: 201
Luettu: 91661

Ruokavaliokatsaus

Ruotsissa on innovoitu - aktiivisuustasolla on vaikutusta siihen että missä suhteessa kannattaa vetää kasviksia ja hiilaria.

Eli selkeämmin ilmaisten, vähemmän liikkuvalle:
20% proteiininlähdettä
50% kasviksia
30% hiilaria

Ja enemmän liikkuvalle
20% proteiininlähdettä
40% kasviksia
40% hiilaria

http://www.iltalehti.fi/elintavat/20160 ... 7_el.shtml" onclick="window.open(this.href);return false;
Lautasmalli uusiksi Ruotsissa - kaksi vaihtoehtoa
...
Lautasmalli on monelle tuttu ohje terveellisen aterian koostamiseksi. Sen mukaan puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa lihalla, kalalla tai muulla proteiininlähteellä ja neljäsosa perunalla, pastalla tai riisillä.

Ruotsin elintarvikevirasto on kuitenkin viilannut mallia uusiksi. Virasto suosittelee koostamaan ateriat sen mukaan, kuinka paljon liikkuu. Liikunnallisesti aktiivisemman lautasella hiilihydraattien osuus on suurempi. Passiivisen lautasella taas painottuvat kasvikset, hiilihydraattien määrää karsitaan.

Kummassakin ruotsalaismallissa viidesosa lautasesta täytetään proteiininlähteellä. Lihan tai kalan ohella se voi olla esimerkiksi palkokasveja tai kanamunaa. Paljon liikkuva täyttää loput lautasesta niin, että siinä on yhtä paljon hiilihydraatin lähteitä ja kasviksia. Kumpaakin siis kaksi viidesosaa koko lautasesta.

Vähän liikkuva taas täyttää puolet lautasesta kasviksilla. Niiden ja proteiiniosuuden jälkeen jäävä alue varataan hiilihydraateille. Niissä kannattaa viraston mukaan suosia täysjyväversioita. Passiivisemman lautasella painottuvat kasvikset, koska energiantarve on pienempi.

Elitarvikeviraston mukaan lautasmallin noudattaminen varmistaa hyvän energiatasapainon ja takaa, että ruoasta saa tarvittavat vitamiinit sekä mineraalit.