Joku ötiäinen vissiin eilisiltana puri nilkoista joten kutisi helvetisti.. Noin muuten keskityin kahteen ihmisraatoon, jotka olin edelliskesänä jättänyt pellolle/murhapaikalle. Nyt oli kevät ja lumet kadonneet aikaa sitten ja kaksi jotenkin pitemmäksi venynyttä raatoa X-asennossa yhdestä raajasta toisissaan kiinni olivan hyvin näkösällä. Traktoriin joku möyhennystyökalu ja möyhennystä kehiin.. Aina välillä heräsin raapimaan nilkkoja, ja kun palasin uneen niin heti oli kalmot edessä. Sitten sitä pohdiskelua ja syyllisyyttä että miten ne alunperin tuli tapettua (hämärästi muistan että toinen oli jäämässä traktorin alle, niin se piti lopettaa ja kun toinen tuli avuksi niin se siinä sitten samalla), mikä etnoruoka on parasta ja miksen aluksi vaan pysähtynyt, hakenut apua jne. Sitten heräsin raapimaan nilkkoja, pohdiskelin että onpa tårta på tårta uni ja ei tätä teemaa enää. Sitten laitoin silmät kiinni ja välittömästi kirves kädessä ja vuorossa manuaalinen paloittelu - ei saatana - silmät auki ja ylös..

Näin pari yötä sitten unen jossa leijona hyppäs avoimesta ikkunasta sisään kun olin nukkumassa. No hyppäsin sitten toisesta ikkunasta ulos ja laitoin ikkunat kiinni, sitten heräsin ja aina kun nukahdin palasin siihen tilanteeseen että olin kalsarit jalassa Afrikan savannilla ja kämpässäni oli jellona ja pähkäsin että mitä nytten?

Tänä yönä olin lenkillä ja havaitsin että siellä oli leijonat jahtaamassa jotain antilooppia, mutta ne oli siinä mun lenkkireitin varrella, eli ei ollut taaskaan helppoa reittiä kotiin.

Sitten olin jossain kaupungissa, jossa leijonat hyökkäilivät ihmisten kimppuun, linnoittauduttiin sitten johonkin kahvilaan ja kadulla leijonat raateli jengiä, aina välillä yritti jotakuta päästää sisälle kun ei leijonia ollu näkösällä, ja välillä poliisikin yritti niitä listiä, mutta välillä niitä silti tuli aina lisää. Sitten jokin roistokopla tuli sinne kahvilaan, aluksi olin tyytyväinen että kun niillä oli aseita, niin saatiin jotain suojaa leijonia vastaan, mutta sitten ne alkoi käyttäytyyn holtittomasti...

Niin että sitä vaan että tällasena toistuvana teemana tää ei ole kivaa. Ja jumalauta, mä luin vaan yhden kirjan, jossa vain pariin otteeseen mainittiin leijonauhka, eikä se nyt ollut mikään merkittävä teema siinä kirjassa, prkl. :p

Jopas oli. Mika heitteli minua koko ajan jääpaloilla ja näkkärin palasilla joten yritin pistää hänet ojennukseen rear naked chokella. Pääsi mokoma irti ja paini paremmin. Sitten kokeilin jalkasaksia ja niillä se menikin nätisti pötkölleen, sitten otin leikkikuristuksen ja sitten halattiin. :p

Viime yönä näin unta että lapsidemonit kulki ikkunan alta ja niiden helvetillinen nauru sai minut käpertymään sikiöasentoon ja tärisemään kauhusta, sitten halvaannuin puolittain niin että henki ei meinannut kulkea, ei pystynyt kunnolla liikkumaan eikä huutamaan, mitään ääntä ei vaan tullut.

Herätessäni tuosta unesta oli aika epämukava fiilis. :p

Kalle Koskinen kirjoitti: Mutta eilen olikin varsinainen maailmanlopun uni, eli teema joka on tämän vuoden puolella toistunut todella useasti. Tämä uni vain meni kaikista pisimmälle ja tunne oli mitä realistisin. Unen värimaailma oli sinisen harmaa ja toi oman fiiliksensä.
...
Mad Max, The Road, tusina katastrofielokuvia ja Fallout 3 (videopeli) yhdistettynä ovat aika lähellä sitä fiilistä mikä unessani oli. Ja tämä oli eräs realistisimman tuntuisista unista mitä olen ikinä nähnyt.

Siistiä, maailmanlopun unet, ne on just parhautta. 8-)

Mika kirjoitti: Selkounista on tässä ketjussa turistu muutamankin kerran.

Ultimately, what separates lucid dreams from routine REM sleep may lie in the physiology of the brain, said Bixler. During NREM sleep, the cerebral cortex loses its ability to associate with other parts of the brain. Once a dreamer reaches REM sleep, however, the cortex becomes active again and begins making connections with other areas of the brain. According to Bixler, REM sleep is also called “paradoxical sleep,” because the body is at rest but brain activity resembles that of a waking subject.

Hämmentävästi lainattu, toi antaa vähän väärän kuvan, koska tuo lainattu osio ei kerro eroa normiunen ja selkounen välillä, koska molemmat tapahtuvat REMissä. Uutena tietona tosin tuli että unia nähdään myös REM-unen ulkopuolella, mutta siis jos henkilö on REMissä ja näkee unta niin se on harvemmin selkouni, varsinkin jos ei ole edes harjoitellut niitä. Ts. REM-normiunen ja REM-selkounen fysiologisesta erosta tuossa ei kerrota.

Oli jokin kamppailutapahtuma, siellä pari mustiin karateasuihin pukeutunutta olmia esitteli seirenkai karatea. Jossain vaiheessa esittelyä tuli sitten polviltaan suoritettava lukottelusparri, johon toinen olmeista pyysi yleistöstä vapaaehtoisen. Noh, Ari Julku tuli ja lukotteli karatemiehen vaivattomasti solmuun. Olmit suuttuivat ja ottivat puukot esille, ninja (tässä vaiheessa oli huppukin päässä) yritti pakoon ja sai puukon selkään.

Seuraavassa vaiheessa pakenen erään taidokan kanssa esittelypaikalta (kukkulan huipulla sijaitseva kartano) polkupyörillä pitkin lumista tietä alaspäin, pujotellen kummallisten lumimuodostelmien välistä. Tien päässä on verkkoaita, jonka portti on lukittu. Yritän sitä hyppysivupotkulla saada auki, mutta ei toimi. Sitten venttailemme siinä lukitun portin luona vähän aikaa ja läheisen ison ojan toisella puolella poliisit ottavat kiinni toisen karateolmeista. Se taidomiekkonen huomaa että se toinen karateolmi piileskelee sukeltelemalla ojassa, jolloin nappaa jostain virvelin ja kiskoo olmin kuiville. Karateolmi yrittää vielä jotain raivota uistin poskessa, mutta hänetkin pidätetään.

Sitten (unessa siis) kirjoittelen tään potkuun viimesimpään potkumiittiketjuun ja Mikalla on hauskaa.


Ja vielä toinenkin kamppailu-uni. Siinä Kalle Valkonen ja Yuji Matsuoi taistelevat asein, Kallella on leipälapio ja Yujilla on tonfat. Yuji torjuu Kallen iskuja silleen vaivattoman puolihuolimattomasti, sitten minä isken Kallea lapiolla päähän takaapäin ja se tuupertuu siihen. Kari Aittomäki suuttuu jolloin kaivan jostain pistoolin ja ammun sen.


Näköjään unet eivät tarjoa minulle kovin sankarillisia rooleja. :p


Jaaa, seirenkai karatehan on oikeasti olemassa ja mustat puvutkin näkyy olevan osalla porukasta käytössä.. Kai mä tuosta tyylistä joskus oon kuullut, mutta en herätessäni kyllä ollenkaan muistanut että sellainenkin on.

Olin juuri saunaan mennyt ja lisäilin siinä vielä puita pesään, juuri ennen kuin olisin istahtanut ja alkanut paiskoon löylyjä. No, siihen tuli isoveli ja kerto että meidän kimppalotosta oli tullut 1,2 miljoonaa euroa. Heti tarkasteleen, ei siihen voi luottaa. Tämä tapahtui jostain paksusta kirjasta, ulkona jonkin retkipöydän ääressä. Siihen samaan pöytään tuli jotain teinejä, yksi tyttö ja kolme poikaa. Selasin sitä kirjaa, sitten huomasin että mun lottokupongin sijaan siinä pöydällä oli kaksi vieraan näköistä lottokuponkia, tutkin rauhassa että oliko näin, ja sitten kysyin siltä vieressä istuvalta tytöltä josko hän vei lottokuponkini. Tunnusti ja antoi takaisin, oli tosin rytistänyt sen aika totaalisesti, kiitin ja kerroin että se saattaa olla 1,2M€:n voittokuponki ja että olen ihan paniikissa. Jotain se sano, vaikutti mukavalta tytöltä. Sitten keskityin taas siihen kirjaan, eka yritin plaraamalla löytää oikeata kohtaa, sitten sisällysluetteloa tutkimalla ja sitten taas plaraamalla, eikä millään löytynyt. Saunasta asti olin aika jännittynyt ja se jännitys kasvoi koko ajan, ja kirjan selatessa viimeistään olin jo ihan hirveä tuskanhiki päällä - jossain se siinä kirjassa on mutta ei löydy, ei löydy - GAAH!

Onneksi joku puhelinmyyjä herätti ja päästi mut tästä tuskasta. Olisin varmaan kiitokseksi ostanut siltä jotain, mutta kun myi sähköä ja se kuuluu vuokraan niin ei pystynyt. Jeps, ja tarkistelin sitten loton saman tein, kun mulla se kimppalotto todellisuudessa on, ei tosin isoveljen kanssa, niin ei sieltä ihan 1,2M€:n voittoja ole luvassa - vaan 50 senttiä.

bodyguard kirjoitti: Mutta viimeyönä näin jotain unta että oltiin lähdössä potkumatkalle, siinä tais ainakin pyöriä Mika ja Elina. Jotenkin aina mun unet menee samanlailla että tajuan että tänään pitäis lähteä mutta huomenna onkin työpäivä tms.

Kah, samantapanen v*ttumaisuus kuin mulla - mää monesti juutun valmisteluvaiheeseen, eli pakkaamaan, tekemään eväitä, valikoimaan vaatetusta tms. unen loppuun asti.

bodyguard kirjoitti: Anyways, tylsä uni ja selitys vielä tylsempi kun en kunnolla muista Miksen mä nää koskaan mitään hauskoja unia

Kun kirjottaa ne unet ylös heti herättyään, niin voi käydä näin että muistaa vaan hämärästi vaikkapa että "banaani" ja sitten kun on sen kirjoittanut niin muistaa puolen sivun mittaisen tarinanpätkän, ja sitten sen kirjoittelun aikana muistuu mieleen vielä 5 muuta unta. Joskus se kirjoitteluvaihe ottikin aikaa..

Takaisin yläasteelle, sillä erotuksella että tässä unessa Potku.netin Mika oli mukana. Hän nimittäin sanoi unen alussa suoria sanoja eräälle isokokoiselle ja kovanyrkkiselle kaverille, ja niin Mikalle aiottiin järjestää jonkinlainen sakinhivutus porukalla. Oltiin jossain auditoriossa ja katseltiin koulun oppilaiden erilaisia videoesityksiä, sitten valkokankaalle heijastui sellainen huonosti piirretty kuva tuolista ja sen yläpuolella luki "Pennik" (penkkiä oli tarkoitettu). Silloin yleisöstä kaikui yksinäinen huuto "Pennik!" ja lähes kaikki alkoivat messuta kovaan ääneen tätä sanaa. Unessa tiesin että koulussa oli sellainen kidutustraditio että uhri pakotetaan tuoliin istumaan ja pidellään paikoillaan muiden pahoinpidellessä uhria. Tässä vaiheessa, eli muiden messutessa, valmistauduin menemään ja vaatimaan sitä kovanyrkkistä kaveria olemaan osallistumatta mihinkään tällaiseen säälittävän pelkurimaiseen lynkkaustamapahtumaan. Tiesin että saattaisin saada itekin turpaan, joten vähän jännitti..

Noh, uni loppui sitten kuitenkin tähän, ennen minkäänlaista äksöniä, höh.. :p

Tossa messussa oli kyllä ihan kiva stephen kingimäinen tunnelma, miekkosen tuotantoa onkin tullut luettua viime aikoina aika tiiviisti.. Saas nähdä höökikö lähiöinä valkeita valaita kimppuun..

Olin dojolla treenaamassa brassijutsua, siellä oli opettajana joku Rogerio Rocha ja joku Gracie. Siinä nujutessamme Rocha kävi neuvomassa viereiselle nujuparille että juuri kun on yrittämässä jotain tekniikkaa, voi kysyä (hämätäkseen): OLETKO SÄ JOKU SAATANAN ORJA?!?!! Unessa ainakin repeilin itteni hereille..

Mä olin jossain kartanossa bileissä.. Ensin joku naikkonen esitteli hassua viiniä, ylhäältäpäin katsottuna ei nähnyt kuin mustaa nestettä jossa välillä vilahti jotain violetteja kirkkaita luikeroita, sivulta katsottuna näki että siellä uiskenteli ruskeita matoja.. No sitä sitten porukat ryypiskeli. Sitten mua kehotettiin näyttämään kans joku temppu. No tein sellasen pikkusen tulipallon, jonka paiskasin ikkunasta ulos. Se sitten lensi kauas pois koko ajan kasvaen, hetken päästä katselimme uutiskuvaa kuinka valtava tulipallo sulatti napajäätikköä.. Tuli yö ja porukat menivät nukkumaan, jäin yksin, joten päätin lähtä meneen. Astuttuani ulos talosta putosin, paniikissa useita kilometrejä, kunnes rauhoitun sen verran että sain tehtyä lentotaian. Talon alapuolella näkyi jatkuvan alaspäin kellarikerroksia silmänkantamattomiin, ympärillä oli pelkkää sumua eri väreissä. Lensin alas, veden pinta tuli vastaan ja sukelsin vielä alemmas, useita kilometrejä kunnes saavuin pohjalle, siellä kohtasin maailman tuhonneen masentuneen velhon, jonka kanssa sitten jutusteltiin.

Kuten monessa aikaisemmassakin apokalyptisessä unessa, myös tässä oli ihan loistava tunnelma..

Layne kirjoitti: Tästä tulikin mieleen, kuinka joskus intin loppupuolella näin unen, jonka aikana kävin läpi kutakuinkin koko vuoden palveluksen. Oikeasti uni kesti 10 minuuttia, sillä olin nukahtanut aamulla herätyksen (0630) jälkeen ja heräsin, kun kuulutettiin järjestyminen aamuvahvuuslaskentaan (0640).

Ei tainnut kyseinen torkahdus paljoa virkistää..
Unissa on myös sellainen puoli että niissä voi muistaa sellaisia kokemuksia mitä ei ole unessa eikä todellisuudessa tehnyt, eli se uni ei ole pelkästään sitä mitä tapahtuu reaaliajassa.. Ei mene aikaa niin paljoa taustojen ja tilanteen pohjustukseen, vaan heti kun uni alkaa niin mahdollisesti tietää mikä on tilanne, fiilis yms.. Tai siis noin luulisin asian olevan.

tabitha kirjoitti: Sitten muistin että joku oli sanonut että jos tulee selkouni niin kannattaa yrittää lentää, kun sen saattaa pystyä tekemään. Juoksin täysillä niihin portaisiin, hyppäsin niin pitkälle kuin pääsin ja läsähdin seinään... Sitten yritin nousta lentoon siitä, mutta pääsin vain pari senttiä ilmaan...

Mulla toimii teräsmiestyyli, tavallaan yritän kurkottaa eteenpäin käsilläni, niin kroppa sitten seuraa. Ei sekään aina toimi, ja välillä tulee korkeuskammoa ja välillä rysähdetään maahan..

tabitha kirjoitti: Tarinaan liittyi n+1 sivutarinaa ja varsinainen kehyskertomuskin oli peräti eeppinen, saaden minut herättyäni miettimään pääni puhki sitä miten tuollaisen määrän kamaa voi nähdä yhdessä yössä. Se hommahan kestäisi useita päiviä elokuvanakin?

Unen REM-vaiheet, eli ne jossa sitä unta nähdään toistuu n. 90 minuutin välein ja aamulla enimillään kestää muistaakseni kai jotain 30 minuuttia yhteen menoon. Unissahan on joskus jotain puolen elämän pituisia tarinoitakin, uskottavasti se vaan tiivistää juttua ja nopeasti ne tarinat sitten vissiin etenevät.. Muistelen itekin kirjoitelleeni useamman a4:n täyteen tekstiä parhaimmillaan, se on hassu kun alussa ei muista kuin pari sanaa ja sitten sitä tarinaa vaan alkaa muistamaan lisää ja lisää, kun luulee jo kohta selvinneensä kirjoitusurakasta.. :p

Andy oli järjestänyt minulle kickboxing -ottelun full contact -säännöillä, vastustajana jokin kbt:n tyyppi joka oli treenannut peruskurssin ja vähän päälle, sellanen vähän lyhempi ja minua vankempi kaveri. Lisenssimaksukin oli kuulemma hoidossa, matsi itsessään tapahtuisi samana päivänä.. No ei kai siinä, kyselin säännöistä; unessa mulla oli varman mielessä ne uudemmat LC-säännöt kun tiedustelin sitä että kuuluuko hyppytakakiertopotkut kiellettyihin tekniikoihin, kun muistin että siellä säännöissä oli jotain sellaista mainintaa että sellaset tekniikat ovat kiellettyjä, jotka tehdään näkemättä vastustajaa, tai jotain sinne päin. Kun unessa aattelin että potkunyrkkeilijät ovat niin huonoja näissä vaativimmissa potkuissa että eivät osaa katsetta käyttää kyseisessä potkussa.

Lisäksi suunnittelin vähän taktiikkaa. Jostain syystä päädyin sellaiseen että käyttäisin paljon käsitekniikkaa ja iskisin täysillä vain varmoihin osumiin ja käyttäisin alasväistöä potkutekniikoihin niin että ohi menneen potkunsa jälkeen vastustaja olisi tsägällä huonossa tasapainossa ja sitten täysillä päälle. Huolestutti hiukan kun en ole hanskat kädessä matsannut puoleentoista vuoteen ja kävi mielessä myös sellainen että jos häviäisin tään matsin, niin sitä käytettäisiin harrastamiani lajeja vastaan, kickboxingin promotoimiseksi. Enimmäkseen kyllä vaan jännitti. Tähän heräsin, jännityksen tunne oli vielä päällä, kyllähän se hiljalleen siitä haihtui. :p

Tähän uneen joutaisi tulla vielä jatko-osa..