Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 17, 2024, 22.19 Kaikki kropat keräävät nestettä. Keratiinia käyttämällä vielä enemmän. Neste ei ole haitaksi ellei sitä kerry huomattavasti liikaa. Laiharien alussa tapahtuva nesteen väheneminen ei ole hyvä eikä huono asia - se vain on ja huomioidaan siksi, että laihdutuksen aloittava on usein innoissaan alun nopeasta painonpudotuksesta josta valtaosa on merkityksetöntä nestettä halutun rasvan sijaan.

Tässä nimenomaisessa tapauksessahan sitä nestettä kertyi liikaa, tiedetään että karppaamisella on vaikutusta nesteisiin, ilmeisesti muuhunkin nesteeseen kuin lihasglykogeenin sitomaan. Joten se voisi toimi.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 17, 2024, 22.19 Ihniskeho pärjää rasvalla, kyllä. Se on kuitenkin huonompaa polttoainetta kuin hiilihydraatti. Mikäli olisi toisin, pätee sama juttu kuin vegaanisessakin ruokavaliossa - urheilun huipulla pitäisi olla suhteessa enemmän vegaaneja ja/tai VHH-ihmisiä kuin väestön keskivertojakaumassa. Näin ei ole. Sama pätee laihduttamiseen - onnistuneissa dieeteissä ei ole yliedustusta millään yksittäisellä ruokavaliolla.

Tämähän ei mitenkään todista sitä etteikö henkilökohtaisella tasoilla joillakin toimisi VHH paremmin omiin tarkoituksiinsa. Moninaisiin elämäntilanteisiin kannattaa soveltaa laajalla valikoimalla keinoja, eikä hakata päätään seinään sillä yhdellä ja ainoalla tavalla. Asioiden kokeilussa laajalla otannalla on potentiaali saada napattua sellainen matalalla roikkuva hedelmä.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 17, 2024, 22.19 Ohessa sekaravintoa syövän (minun) päivän makrojakauma. Tänään proteiinia on hieman tavallista enemmän, mutta muutoin tuo edustaa aika tyypillistä päivää kiristyskaudella. Kalorit osaa kukin laskea tuosta (HH 4kcal/g, R 9kcal/g, P 4kcal/g). Vaje n. 1100kcal eli viikossa palaa noin kilo rasvan ollessa 7700kcal/kilo.

Tuon lisänä kuituja 39g.

Treeni: 10km juoksu, n. 600kcal, 12k kävelyaskelta, n. 500kcal, 1,5h salitreeni, 100-150kcal. Juoksuja 2 kertaa/viikko, se siis poikkeuksena, kävelyä hieman vähemmän kuin normaalisti. Jaksaminen hyvä, hiilihydraatti kohdistettu treeneihin ja nyt illalla helpompaan nukahtamiseen. Näläntunnetta ei ole kohtalaisesta kalorivajeesta huolimatta, yhtenä syynä usein eri tavoin syömieni kikherneiden korkeahko kuitupitoisuus.

Eikös tämä nyt ole sellainen anekdootti?

Mitä olen näitä ultrajuoksijoiden podcasteja kuunnellut, niin hakevat carnivore-painotteisella ruokavaliolla parempaa palautumista, joka perustuu reiluun proteiinimäärään, sekä kropan tulehdustilan vähäisyyteen. Esim. Michael McKnight kertoo jotta ennen VHH-ruokavalioon siirtymistä ultran jälkeen kroppa keräsi valtavasti nestettä ja oli helvetin kipeä pitkään, VHH-ruokavalioon siirryttyään ultrasta palautui melko pikaseen ilman kummempaa nesteen kertymistä. Zach Bitter on tämän tyyppisellä ruokavaliolla saavuttanut sadan mailin maailmanennätyksen, eli ei se kyllä se joillekin voi olla ihan toimiva juttu.



Mikä sitten lienee riittävä määrä porukkaa tutkimuksissa että sillä on jotain arvoa? Väestötutkimukset tuhansien tai jopa satojen tuhansien ihmisten määrillähän eivät oikein sovellu mihinkään muuhun kuin mitä väestötasolla voi tutkia ja silloinkaan niistä ei saa kuin pelkkää assosiaatiodataa, jonka luotettavuus on monesti melkolailla kyseenalaista, kun tutkmiusmenetelminä on jokin "muistatko mitä söit viime kesänä" -tyyppinen kysely. Jos halutaan kontrolloida ja mitata tutkittava asia tarkkaan riittävän pitkällä aikavälillä, on melkolailla mahdoton edes tehdä mitään spesifistä tutkimusta, ilman että saa jostain pienehkön lottovoiton suuruista rahoitusta. Pieniä tutkimuksia voi ihan hyvin käyttää semmosina suuntaa antavina asioina henkilökohtaisiin testailuihin, ilman että odottelee jotain konsensuksessa tapahtuvaa muutosta.

Lisäksi on lukemattomia asioita joista ei todellakaan edes kannata tehdä mitään jättitutkimuksia suurella porukalla, mutta pienemmällä tutkimuksella voi silti kartoittaa mitä tapahtuu kun vaikkapa upottaa käden kylmään veteen. Jos saman suuntainen vaikutus on havaittavissa vaikkapa kymmenellä ihmisellä, niin kuulostas tyhmältä että siitä ei saisi tehdä johtopäätöksiä johonkin suuntaan ja soveltaa tietoa vaikkapa työelämään, jossa vähän samankaltainen tilanne tulee vastaan usein ja sillä on omat vaikutuksensa...

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 17, 2024, 22.19 No siellä tuli nyt heti rahoitussalaliittoteoria. Ravitsemustieteessä on hyvin vähän salaisuuksia ja hyvin vähän ihmedieettejä. VHH on ihmedieetti siihen uskovien mielestä, mutta meta-analyysit puhuvat yksittäisiä hälyääniä vastaan huomattavasti.

Mitä intressejä ruokateollisuudella mahtaa olla ketodieetin spesifisiin vaikutuksiin?

Mänzy kirjoitti: ↑<b>eilen</b>, 01.30

flammee kirjoitti: ↑huhti 17, 2024, 17.08 Pienikin tutkimus kertoo sen verran että mikä on mahdollista ja millä periaatteella homma toimii.

Kommentoisin ylläolevaa virkettä: noista tuloksista ei pienellä tulosmäärällä voida päätellä mitään. Jos jokin onkin toiminut pienellä koe-erällä yhden kerran, ei se takaa toimimista uudelleen edes samalla erällä, saatika yleistetymmin.

Jos väitetään että joku asia ei ole mahdollista, esim. että rasvaa ei voi polttaa yli grammaa minuutissa ja sitten toisaalta mitataan kaksinkertaisia lukemia, niin kyllä se vaan osoittaa sen että se on mahdollista. Varsinkin jos useamman kerran saadaan samanlaisia tuloksia.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 16, 2024, 18.27 Flammee: Tutkimuksesi N on sekä erittäin pieni että erittäin spesifi. Toki se on näkökulmaa tukeva ja taitavasti valittu.

Mikään ei vapauta VHH:lla kalorien tarkkailusta eikä kuitumääristä. Ainoa ero tulee siitä, mistä kulutetut kalorit saadaan. Jos etsii helppoutta, urheilijan lautasmalliin tutustuminen on ensimmäinen askel.

Jos sitten on jo superkuntoinen eliittitason ultramaatoonari, teräsmieskilpailija tai pitkän matkan kestävyysurheilija, tutkimus antaa pienotantaosviittaa vaihtoehtoisesta ruokavaliosta.

Pienikin tutkimus kertoo sen verran että mikä on mahdollista ja millä periaatteella homma toimii. Suuret ja pitkät tutkimukset maksavat paljon, eikä suurimmilla ravintotutkimuksen rahoittajilla (esim. coca-cola, nestle) taida varsinaisesti olla intressiä VHH:n suhteen. Väestötutkimuksetkaan ei oikein sovellu VHH:n tutkimiseen, koska sellaiset väestöt ovat harvassa. Spekuloisin että hiilarit ovat luonnossa sellanen harvinainen ja vain tiettyyn aikaan vuodessa oleva ravinto, joten evoiluutio on muovannut sellaisen mekanismin että sitä syödään paljon kun sitä on saatavilla. Näinollen sillä ei nälkä lähde ja toisaalta kun sitä on runsaammin saatavilla niin väestö paisuu myös henkilökohtaisella tasolla, varsinkin jos suosituksissa suhtaudutaan nuivasti rasvaan ja lihaan.

VHH tutkimuksissa on ilmeisesti sellaista havaintoa että VHH:lla se kalorimäärä asettuu automaattisesti niukemmaksi kuin hiilaripainotteisella ruokavaliolla, joten laskemisen tarvetta ei samassa määrin ole. Toki on mahdollista syödä liikaa energiaa, muttei ihan niin helppoa. Atkins yms. VHH dieeteissähän ei nimenomaisesti mitään kaloreita lasketa ja syödä saa juuri niin paljon kuin haluaa. Alussa paino lähtee reilusti nesteistä, mutta tyypillisesti painon putoaminen jatkuu myös tämän jälkeen.

Mutta siis tässä tapauksessa, johon kantaa otin, kyse ei ollut varsinaisesti laihdutuksesta, vaan siitä että kroppa jostain syystä kerää nestettä. Sehän se aina VHH:n laihdutuksesta riennetään kertomaan, että suuri osa alun painonpudotuksesta on sitä kun nesteet lähtee kropasta. Joten jos kroppa jostain syystä kerää neteitä, niin VHH:llahan ne todennäköisesti varsin tehokkaasti lähtee. VHH:n ei sinänsä tarvitse olla ketodieettiä, joskin ketoadaptaatiolla rasvan käyttö energiaksi tehostuu. Pointti rasvan tehokkaammassa polttamisessa ei siis ole siinä että laihtuisi nopeammin, vaan että olisi enemmän energiaa tehdä asioita. Toki VHH:lla on hankala saada tehoja sille tasolle kuin hiilareilla, mutta toisaalta jos joutuu kantaan 10 kiloa ylimääräistä massaa nesteenä, niin lienee mahdollista että meno kevenee sen verran että VHH:lla teho paranee ja voi silleen taktisesti käyttää hiilareita treenin ympärillä että jaksaa hieman paremmin.

Tokihan niitä muitakin potentiaalisia nestettä kerääviä juttuja on, esim. liian vähän kaliumia (jonka ottaminen lisäravinteista voi olla vaarallista), liian vähäinen nesteen saanti, jolloin kroppa säästää vettä ja taisi normaalin suolan liian vähäinen saantikin jollain mekanismilla kerätä nestettä ja
sitten oli semmosia juttuja jotka aiheuttavat antidiureettisten hormonien eritystä, mm. stressi...

Urheilijan lautasmalliakaan ei aivan jokainen saa toimimaan, erinäisten henkilökohtaisten ongelmien vuoksi. Voi olla vatsaongelmia, hampaat voi kärsiä jatkuvasta sokerin syömimisestä,
jotkut tunnetut kestävyysihmiset (Noakes, Inkinen) ovat myös kohdanneet diabeteksen ilmeisesti nimenomaisesti jatkuvan sokeritankkauksen takia - ketodieetillä ilmeisesti parani heidän tapauksessaan. Jos kroppa sietää hiilareita niin ok, mutta ei se jokaiselle ole yhtä helppoa...

Se miksi siellä ultrapuolella VHH:n suosio on kasvanut johtuu mm. siitä että sitä energiaa joutuu korkeahiilarisella ruokavaliolla vetämään niin paljon ja aika monilla se aiheuttaa vatsaongelmia. Rasvan käyttö energiaksi on siinä mielessä helpompaa että teoriassa hoikallakin on kropassaan rasvana energiaa ~100 000 kcal, kun hiilarivarastot kropassa on jotain ~2000kcal. Toki VHH ultraajat käyttävät hiilareita ultramatkoilla, mutta paljon vähemmän kuin hiilihydraattipainotteisella ruokavaliolla etenijät. Kun sitä energiaa otetaan myös kropan varastoista, niin sitä ei aivan samaa tahtia tarvi korvata kuin kuluttaa.

Puni kirjoitti: ↑huhti 5, 2024, 09.24 "Ja myös ketossa alun nopea painonpudotus on lähinnä nestettä ja sen aktiivisuuden kannalta tarpeellisen glykogeenivarannon katoamista."
...
Omalla kohdalla olisin kiinnostunut enemmän siitä, miten nesteturvotus pidettäisiin poissa. (vs. dieettiapinat)

Mites se VHH noin elämäntapana sitten? Jonkinlaista dieettiähän sitä joka tapauksessa pitää noudattaa, että nesteturvotuksen pystyy pitämään pois, eikä VHH nyt kovin vaikea ole. Yleiset ravitsemussuositukset ovat tietyllä tapaa jopa hankalammat, esim. kuidun, rasvojen, suolan ja punaisen lihan osalta. VHH:lla kahta keskimmäistä suositellaan käytettäväksi runsaasti, ekan ja viimeisen saa sitten ite säätää just mihin haluaa.

Ei se vaadi kuin sen ketoadaptaation että pystyy olemaan aktiivinen. Näyttäs että glykovarastoihin ketodieetillä ei ole merkittävää vaikutusta kunhan on adaptoitunut..

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26892521/ kirjoitti:Methods: Twenty elite ultra-marathoners and ironman distance triathletes performed a maximal graded exercise test and a 180 min submaximal run at 64% VO2max on a treadmill to determine metabolic responses. One group habitually consumed a traditional high-carbohydrate (HC: n=10, %carbohydrate:protein:fat=59:14:25) diet, and the other a low-carbohydrate (LC; n=10, 10:19:70) diet for an average of 20 months (range 9 to 36 months).

Results: Peak fat oxidation was 2.3-fold higher in the LC group (1.54±0.18 vs 0.67±0.14 g/min; P=0.000) and it occurred at a higher percentage of VO2max (70.3±6.3 vs 54.9±7.8%; P=0.000). Mean fat oxidation during submaximal exercise was 59% higher in the LC group (1.21±0.02 vs 0.76±0.11 g/min; P=0.000) corresponding to a greater relative contribution of fat (88±2 vs 56±8%; P=0.000). Despite these marked differences in fuel use between LC and HC athletes, there were no significant differences in resting muscle glycogen and the level of depletion after 180 min of running (-64% from pre-exercise) and 120 min of recovery (-36% from pre-exercise).

Conclusion: Compared to highly trained ultra-endurance athletes consuming an HC diet, long-term keto-adaptation results in extraordinarily high rates of fat oxidation, whereas muscle glycogen utilization and repletion patterns during and after a 3 hour run are similar.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 8, 2024, 10.51 Laihtuakseen ei tarvitse nähdä nälkää.

Pointti olikin siinä että nälän näkeminen on semmonen varmempi merkki siitä että ollaan miinuskaloreilla, ei se täysin välttämätöntä ole. Kyseessä on kuitenkin melko helposti siedettävä tuntemus ja voi olla että joissakin tapauksissa nälän näkeminenkin on jossain määrin tarpeellista, jos esim. on opetellut syömään liian usein ja liikaa. Näläntunnehan tulee myös totutun ruokarytmin mukaan, eikä sen mukaan miten oikeasti tarvii syödä.. Ja se on aina vähän tapauskohtaista että mitkä keinot on helppoja, ei se kasvisten syöntikään kaikille "sovi", eli voi olla semmonen juttu joka jää helposti pois jolloin pitää koittaa semmoista keinoa jota on helpompi noudattaa.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 8, 2024, 10.51Flammeen mainitsemat VHH:n suuremmat rasvanpolttoluvut löytää lähinnä erittäin kirsikanpoimintahenkisesti tutkimuksia kaivamalla ja silloinkin lyhytaikaisesti - pitemmällä aikavälillä eroa muihin kalorivajeisiin ei ole. Jaksaminen voi heikentyä hieman, koska mm. liikuntaa on hyvä tukea hiilihydraateilla.

Kylläpä ne suuremmat rasvanpolttoluvut on aika hyvin tutkittu juttu. Jos vaikka ketoosia ajattelee, niin siihen tilaan päästäkseen tarvii hyvä tovi karpata tai ihan kohtuullinen aika paastotakin, eikä niitä ketoneita tyhjästä synny, joten rasvanpolttonopeus on merkittävästi suurempi. 2g/minuutti toki lienee melkolailla maksimiteho, mutta eiköhän se perusteho ole jokseenkin 3-5 -kertainen. Ennen ketoadaptaatiotahan on tunnetusti heikko meininki siksi että elimistö ei vielä kykene muuttamaan rasvaa energiaksi kuin pienellä teholla. Mitokondriothan ne sitä polttoainetta energiaksi muuttavat ja se ketoadapataatio siis tarkoittaa sitä että mitokondriot suuntautuvat enemmän rasvan polttoon. Mitokondriot uusiutuvat kokonaan muistaakseni kolmessa kuukaudessa, tapauskohtaisesti adaptaatio voi tapahtua nopeamminkin.

Paino toki putoaa saman verran samalla kalorivajeella. Ero on jaksamisessa, nälässä, kehon lämmön ylläpidossa, treenin ulkopuolisessa liikehdinnässä yms.

Nälkää näkemällä laihtuu. VHH:n etu tässä on siinä että kropalla on kyky polttaa nopeammin rasvaa, jolloin energiavaje ei tunnu niin pahalta. Korkeahiilarisessa ruokavaliossa kroppa pystyy polttaan rasvaa jotain 0,1-0,3 g/minuutti kun kunnon ketoadaptoituneilla on mitattu parhaimmillaan ~2g minuuttitahti, jolloin se energia riittää tekemiseen eikä tule se seinä vastaan, kuten korkeahiilarisella maratoonarilla joka ei kykene hiilaritankin tyhjettyä edes kävelemään. Noin muutenkin nälkää kannattaa vähän näkeä ja kokea, että kroppa oppii polttamaan sitä rasvaa ja toisaalta vatsan kurniminen on ihan terveellistä - se on suoliston tapa tehdä semmosta puhdistustyötä, eikä itsessään tarkoita että nyt pitäisi syödä. Lisäksi paastotilassa, jota lähellä VHH on (ketodieettiähän kutsutaan myös paastoa jäljitteleväksi ruokavalioksi), erittyy kasvuhormonia, joka ehkäisee kataboliaa. Toki lihasmassa jossain määrin vähenee painoa pudottaessa, koska ylipainoinen tarvii enempi lihasmassaa sen ylipainon kantamiseen ja näinollen aikalailla automaattisesti on vahva ja sitten kun sitä ylipainoa ei enää ole, niin sitä menettää sen mitä ei käytä.

Nestepöhön suhteen eräs varsin potentiaalinen suomalainen haittatekijä voisi olla salmiakki/lakritsi. Siinä on sellanen "myrkky" kuin glykyrritsiini tai jotain ja jo hyvin pienellä määrällä se voi aiheuttaa kaikenlaisia haitallisia sivuvaikutuksia, joihin kuuluu myös tämä nestepöhö, varsinkin jos sattuu olemaan normaalia herkempi sille. Vaikkapa sellanen pantteripussi niin turvarajojen yli mennään että heilahtaa - kait 2,5 kertaisesti, pikagooglaaus kertoi että 70 grammaa lakukarkkia on turvallista.. Säännöllinen käyttö sitten oletettavasti kumuloi haittaa.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑kesä 29, 2021, 18.17 Tämä tarkoittaa vain sitä, että sekä laskelma että seuranta on jätetty tekemättä.

Metaboliikan vaihtelut ovat kuitenkin suhteellisen pieniä.

Lisäksi, todennäköisemmin: Ihmiset valehtelevat kaloriseurannassaan. Etenkin ylläpidossa.

Asia voi olla näin, mutta vähän ihmettelen tuota keveyttä millä tutkimusta tekevien johtopäätöksiä voidaan kiistää. Jos mä kiistäisin jonkin Hulmin blogin väittämän, niin kyllä siitä taidettaisiin vähän älähtää - epäilemättä tietopohjasi on parempi, mutta tietääkseni sinullakaan ei alan koulutusta ole. Tarkistitko sieltä linkin takaa että pitääkö väitteesi paikkaansa, vai onko kyseessä oletus? Eikös tämä tällainen ole vähän niinkuin ongelma että ravintoalan tiedettä tekevien väittämät voidaan ohittaa olettamalla että se jokin johtuu vaan syystä X...? Edelleenkään en ota kantaa siihen että oletko väärässä vai oikeassa.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑kesä 29, 2021, 07.12

flammee kirjoitti: ↑kesä 29, 2021, 03.59 Alussa kulutus keskimäärin 2600 kcal/päivä, sitten painon pudotus ja viiden vuoden päästä taas massat kertynyt takaisin ja kulutus 2000 kcal/päivä.

Niin no, jos laihtuu, TDEE luonnollisesti putoaa. Uuden ylläpitokalorimäärän on syytä olla sovitettu uuteen painoon. Entistä määrää syömällä taatusti lihoo takaisin.

Ei ole olemassa ruokavaliota, jossa kevyemmällä painolla voisi syödä saman kuin raskaammalla, jos liikkumisen määrä on sama. Tämän takia minäkin korjaan TDEE:ni tuoreen painon mukaiseksi 1-2 kertaa viikossa.

Lueppa vähän tarkemmin. Pointtina oli että kun laihtui ja lihoi uudestaan melkeen samoihin mittoihin, niin uudestaan lihoneena se energiankulutus ei ilmeisesti ollut massaan suhteutettuna yhtä korkea kuin aloitustilanteessa. eli se energiankulutus jäi liian alhaiseksi massaan nähden..

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27136388/ kirjoitti: Persistent metabolic adaptation 6 years after "The Biggest Loser" competition

Results: Of the 16 "Biggest Loser" competitors originally investigated, 14 participated in this follow-up study. Weight loss at the end of the competition was (mean ± SD) 58.3 ± 24.9 kg (P < 0.0001), and RMR decreased by 610 ± 483 kcal/day (P = 0.0004). After 6 years, 41.0 ± 31.3 kg of the lost weight was regained (P = 0.0002), while RMR was 704 ± 427 kcal/day below baseline (P < 0.0001) and metabolic adaptation was -499 ± 207 kcal/day (P < 0.0001). Weight regain was not significantly correlated with metabolic adaptation at the competition's end (r = -0.1, P = 0.75), but those subjects maintaining greater weight loss at 6 years also experienced greater concurrent metabolic slowing (r = 0.59, P = 0.025).

Conclusions: Metabolic adaptation persists over time and is likely a proportional, but incomplete, response to contemporaneous efforts to reduce body weight.

Eppu kirjoitti: ↑kesä 28, 2021, 12.08 Heitän tähän internetargumentaation: hyvin näytti keskitysleireillä paino putoavan ilman cheat-päiviäkin.

Painon pudottaminen kait ei ole ongelma vaan se että mitä tapahtuu sitten jälkeenpäin. Tää kohderyhmähän ei tainnut olla ylipainoinen ennen dieetin alkua, joten sinänsä hieman eri juttu, tuossa linkkaamassani videossa se tutkimus oli tehty suurin pudottaja -sarjassa painoa pudottaneille. Alussa kulutus keskimäärin 2600 kcal/päivä, sitten painon pudotus ja viiden vuoden päästä taas massat kertynyt takaisin ja kulutus 2000 kcal/päivä. Eli ongelma ei ole siinä että painon pudotus hidastuisi jonkin säästöliekkiefekti takia, vaan että paino tulee takaisin ilman että alkaa syömään samalla tavalla kuin söi ennen painon pudotusta. Tämä on hieman ongelmallista, jos se todella menee näin.



Noin niinkuin jokseenkin epäoleellisena sivuhuomiona, tämä kohderyhmähän taisi suorittaa pakkodieettiänsä myös paastoamalla, siinä sinänsä kokonaiskulutus ei putoa (kunhan ensin päästään siihen paastotilaan ja pysytään siinä), niin kauan kun rasvamassaa riittää, eikä tule jotain puutostiloja. Paastotila myös suojaa kroppaa lihaskadolta, eli lähtee lähinnä läskiä. Normaalipainoisella ihmisellä se terveellisen paaston maksimipituus taitaa tulla vaan yleensä kuukauden sisällä vastaan, pisimmilläänhän ihminen on paastonnut yli vuoden. Läskiä lähti aika paljon.

https://en.wikipedia.org/wiki/Angus_Barbieri's_fast

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑kesä 27, 2021, 19.36 Tuo vain ei kestä juurikaan tarkastelua tai ole kovin kestävä tapa. Hyvin lasketut makrot voittavat ketoilun kaltaisen housuunkusemisratkaisun aika kevyesti, koska esim. liikuntaan riittää enemmän energiaa (hiilihydraatit ovat tässä ylivertaisia rasvaan nähden), kaloeivaje on helpompi pitää yllä ja uni on huomattavan paljon ketoosiunta parempaa.

Ketodieettejä ja hyvillä makroilla tehtyjä "sekaruokadieettejä" verratessa on selkeämpänä ketoosin tuomat ongelmat suorituskyvyssä, terveydessä ja unessa, dieetin ylläpitämisen vaikeus ja myös se, että kalorivajeen ollessa sama pudonnut paino on sama

Ei siis ole juurikaan väliä tekeekö esim. 3350 kilokalorin viikoittaisen kalorivajeen ketoosilla, sekaruoalla, karkkia syömällä tai muilla ihmekeinoilla - lopputulos on n. puolen kilon laihtuminen. Ketoosi tai mikään muukaan ei riko termodynamiikkaa, mutta ketoosilla kroppa voi huonommin.

Lisäksi hiilihydraatteja tarvitaan lihasmassan ylläpitoon (ja rakentamiseen) mm. raskaiden treenien kaudella. Ketoosi ei siis ole missään määrin hyvä dieettitapa, mikäli aikoo olla edes vähän swole.

Olen havaitsevani tässä pienoisen olkinuken - hyökkäät sellaista väittämää vastustamaan, että ketodieetti olisi parempi. Tällaista en ole esittänyt. Keskustelualueilla on mielekästä keskustella uusista asioista ja tääkin video pohjautuu tutkimuksiin, jotka on julkaistu viimeisen vuosikymmenen aikana. Ei yksittäiset uudet tutkimukset tokikaan tarkoita sitä että jokin muuttuisi kauhean oleellisesti, mutta kyllä minua ainakin kiinnostaa kun tutkitaan ja havaitaan erilaisia piirteitä erilaisista ruokavalioista. Olen kiinnostunut erilaisista ruokavalioista ja niiden piirteistä, mutta ei se tarkoita että väittäisin kummempia paremmuudesta tms.. Kun kirjoitan mitä videolla kerrotaan, jossain tutkimuksessa lukee, niin kirjoitan tyypillisesti tyyliin että "asia on näin". En viitsi muotoilla jokaikiseen lauseeseen että jossain muualla väitetään että asia on näin ja että en suinkaan henkilökohtaisesti ole asiasta varma yms., eli siis kuten tuossa aiemmassakin postauksessa, siellä lukee että "videossa kerrotaan".

Tästä laji X on parasta ja tehokkainta -jankkauksesta päästiin melko hyvin eroon lajialueilla, jotein voisko muissakin aiheissa keskustella nyansseista, piirteistä, vaikutusmekanismeista ja sen sellaisesta, ilman että pitää tulla heti dissaamaan?

Tää kyseinen Delauer tekee bisnestä ketoruokavaliolla, mainostamalla siihen liittyviä tuotteita. mutta ainakin lähteistää juttunsa melko hyvin, kiinnostavampia videoilla esitettyjä juttuja voikin sitten lukea erikseen niistä lähteistä. Se nyt vaan on podcastien rahastusmalli, ei se tarkoita sitä että sisältö olisi huijausta, mutta toki, jos aikoo videon tietoja johonkin käyttää, niin kannattaa varmaan lukea ite niitä lähteitäkin.

Pikaisesti summattuna videossa kerrotaan (tutkmiuksia siteeraten), jotta kun kaloreita vähentää laihduttaessa, niin päivittäinen energiankulutus laskee, eikä nouse takaisin vaikka keräisi saman massan takaisin.. Ketoosissa puolestaan niukkakalorisella dieetillä energiankulus ei laske niin paljoa ja energiankulutus levossa on jopa suurempaa, koska energiaa menee ruskeassa rasvassa tapahtuvaan lämmöntuotantoon.

Tossa kyllä lukee että painoa putosi ~35% enemmän erilaisella syömisen ajoituksella plus terveysmuuttujat (glukoositasot, insuliinintasot, insuliiniresistenssi, kolesteroli, rasvanpoltto) menivät parempaan suuntaan, kyllä se mun mielestä on varsin merkittävää. Mä en oikein hahmota että millä perusteella se ei olisi merkittävää...

Painon pudottaminen on tunnetusti joillekin todella vaikeata ja näkisin että tällaiset helpot* jutut kannattaa kyllä käyttää. Ruokailurytmihän on aikalailla elämäntapa, eli jos 12 viikossa erilaisilla syömisen aikaikkunalla on merkittäviä eroja, niin minkälaiset ne erot ovat vaikkapa kymmenessä vuodessa? Tai jos syö iltapainotteisesti, niin kuinka paljon terveellisempi ruokavalion pitää olla että päästään samalle tasolle aamupainotteisen syömisen kanssa.

*Itelleni on ollut kyllä todella vaikeata päästä pois iltapainotteisesta syömisestä, mutta olettaisin että kaikille se ei ole yhtä vaikeata ja pelkästään tieto siitä että kun syö saman verran kuin aiemmin, mutta aamupainotteisemmin, niin paino putoaa, jos se on aikasemmin pysynyt stabiilina, voi hyvinkin olla riittävä tekijä homman toteuttamiseen.

Eihän tossa pointtina ollut se että aamiaisen väliin jättäminen aiheuttaisi epäterveellisempää/isompaa syömistä, vaan se että kun syö päivän aikana tismalleen samat kalorit, niin aiemmin syötynä ne eivät varastoidu eivätkä vedä muita terveyteen liittyviä muuttujia huonompaan suuntaan. Eli jos vaikka vetää pekonit ja munat aamuysiltä ja syö viimeisen aterian klo 18, niin se on parempi kuin jos syö ekan aterian klo 12 ja vetää ne pekonit ja munat iltaysiltä. Tällasta settiä ei nähdäkseni ole asiantuntijat aiemmin esittäneet.

Aamiainen on ehkäpä sittenkin päivän tärkein ateria, tai ainakin se syöminen pitäisi lopettaa hyvissä ajoin, mikä on myös helpompaa jos on syönyt jo aamusta enempi..

https://www.cambridge.org/core/journals ... 92457F8CD7 kirjoitti:Previous evidence confirms a relationship between the timing of food intake and weight loss. We aimed to evaluate the effect of late v. early evening meal (EEM) consumption on weight loss and cardiometabolic risk factors in women during a weight loss programme. Eighty-two healthy women (BMI 27−35 kg/m2; age 18−45 years) were randomly assigned to two groups: EEM group (eating at 19.00−19.30 hours) or late evening meal (LEM) group (eating at 22.30−23.00 hours), for 12 weeks. Compared with the LEM group, the EEM group had a greater mean reduction in weight (EEM: −6·74 (sd 1·92) kg; LEM: −4·81 (sd 2·22) kg; P < 0·001), BMI (EEM: −2·60 (sd 0·71) kg/m2; LEM: −1·87 (sd 0·85) kg/m2; P < 0·001), waist circumference (EEM: −8 (sd 3·25) cm; LEM: −6 (sd 3·05) cm, P = 0·007), total cholesterol (EEM: −0·51 (sd 0·19) mmol/l, LEM: −0·43 (sd 0·19) mmol/l, P = 0·038), TAG (EEM: −0·28 (sd 0·10) mmol/l, LEM: −0·19 (sd 0·10) mmol/l, P < 0·001) and homoeostasis model assessment of insulin resistance (EEM: −0·83 (sd 0·37); LEM: −0·55 (sd 0·28), P < 0·001) after 12 weeks. In conclusion, eating an earlier evening meal resulted in favourable changes in weight loss and plasma cardiometabolic risk markers during a weight loss programme.

Ja toinenkin..

https://www.cell.com/current-biology/fu ... 20)31669-9 kirjoitti: Highlights
•An early (0800 h–1900 h) versus delayed (1200 h–2300 h) eating schedule reduces weight
•Eating early versus later improves insulin resistance and insulin and glucose levels
•Eating early versus later improves fat oxidation, cholesterol, and trunk-to-leg fat ratio
•An early eating schedule benefits weight and cardiometabolic health

Ilmeisesti kyse on siitä että aamulla kroppa ei varastoi safkaa, kun illalla kroppa on sitten enemmän energian varastointimoodissa.

https://bmcmedgenomics.biomedcentral.co ... 5-8794-2-7 kirjoitti: Circadian (diurnal) rhythm is an integral part of the physiology of the body; specifically, sleep, feeding behavior and metabolism are tightly linked to the light-dark cycle dictated by earth's rotation.
...
The present study examines the effect of diurnal rhythm on gene expression in the subcutaneous adipose tissue of overweight to mildly obese, healthy individuals. In this well-controlled clinical study, adipose biopsies were taken in the morning, afternoon and evening from individuals in three study arms: treatment with the weight loss drug sibutramine/fasted, placebo/fed and placebo/fasted.
...
The results indicated that diurnal rhythm was the most significant driver of gene expression variation in the human adipose tissue, with at least 25% of the genes having had significant changes in their expression levels during the course of the day. ... The genes essential for energy metabolism and tissue physiology were part of the diurnal signature. We hypothesize that the diurnal transition of the expression of energy metabolism genes reflects the shift in the adipose tissue from an energy-expending state in the morning to an energy-storing state in the evening.