Veepee on hyvä kamppailulajityyppi. Se, että avoimesti pohtii eri lajien yhteisiä piirteitä ja eroavaisuuksia paradoksaalisesti johtaa siihen, että lajin keskeisin ydin avautuu kunnolla. Veepee ikäänkuin toteuttaa potkun visiota omassa harjoittelussaan. Paradoksi on siis siinä että lajiuskollisuus sokaisee lajin itsensä kohdalla, paitsi jos on aivan erityisen hyvässä opetuksessa. Ja harva on.
Onnittelut etenemisestä, vaikka siinä ei mitään juhlimista olekaan.
(Mun opettaja sanoi kerran noin ja naurahteli japanilaiselle tyypilliseen tapaan, mikä varmaan tarkoittaa että samaan aikaan vitsailee ja puhuu totisinta totta.
)
