Noniin!
Tässä tulikin sellaista asiaa ja tiiviisti, että enpäs olekaan koskaan oppinut kertaheitolla yhtä paljoa Taidosta.

Kiitoksia loistavasta vastauksesta!

Ymmärränkö perustelun sillä tavalla oikein, että Gensei-ryussa ja Taidossa tehdään soolomuodossa nuo tietyt tekniikat täsmälleen samalla tavalla, jolloin "Taido-sovelluksen" voi hakea "Genseiryu-sovelluksesta"? Shukuminen elämää pohtien tuossa on tietenkin järkeä, ellei sitten Shukumine itse muuttanut koko ajattelua soveltamisesta perustaessaan Taidon. Mutta ymmärsinkö siis oikein?

Miten muuten Genseiryussa on bunkain laita? Onko se ollut kiinteänä osana opetusta vai ovatko opettajat vain tutkineet karatea laajemmin ja löytäneet nämä sovellukset sitä kautta?

Viestissäsi tuo osio "Itse liikesarjan teemana...", jossa viittaat Taidon periaatteisiin ja tekemääsi rakennustyöhön, on selkein vastaus kysymykseeni ja juuri se mitä ajan takaa. Ja sitten tuo muu on ilmeisesti sille alisteista normaalia (peräti geneeristä) kamppailuosaamista. Kuulostaa hyvältä tavalta rakentaa tätä settiä. Tekeekö moni muu näin? Onko japanilaisessa Taido-skenessä tällainen sovellusopettaminen miten yleistä?




Ja ihan aiheesta kukkaruukkuun... Suomessa Taido on ilmeisesti aika hemmetin iso. Miltä maailman Taido-tilanne näyttää? Onko niinkuin niin että vaikkapa 20% maailman Taidosta on Suomessa ja 80% jakautuu Japanin ja minkä(?) maiden välillä? Siis nuo prosentit ihan hatusta heitettyjä, jotta voi ymmärtää mitä tarkoitan "maailman Taido-tilanteella"... Missä maissa on aktiivista Taido-toimintaa ja ,missä laajuudessa? Suomi kai aika iso tekijä?

Sen siitä saa kun ei kysele selkeästi.
Ihan hyvä vastaus ja mielenkiintoista nähdä noin hyvää perustelua samassa yhteydessä. Toisaalta tuossa sanottu on aika universaalia settiä ja näyttää edustavan aika "sallivaa" linjaa. Silmissäni melkein siihen asti että kaikki hyvä tekeminen on Taidoa. Olin ehkä enemmän sellaisen perässä että miten noita tuossa sanottuja juttuja tulkitaan Taidossa ja mikä on Taidon syvin ydin? Ei kovin helppo vastattava tietenkään.

Joo, kun bunkaiketjussa kerroin nähneeni parasta näkemääni Taidoa, se päätyi nyt sijalle kaksi.

Mutta missä määrin tuollaista settiä kulkee ihan Taidon opetuksessa yleisesti ja missä määrin tuossa vaikuttaa Congin muut taustat? Tai miten Congi näkee asian?

Ja onko Taidon fokus miten vahvasti tuollaisissa periaatteissa vs jotkut muut liikkumisen periaatteet? (Ja tässä tapauksessa, mitkä?)

Kaikki kysely on tässä aika aukinaista, kun tiedän Taidosta niin vähän, etten edes osaa kysyä oikein. Eli aiheesta saa mielellään tarinoida aika vapaasti, jolloin saanen paremman vastauksen kysymykseen jota en tiennyt esittäneeni.



Niin ja siis täytyy tässäkin sanoa, että alun arvottaminen tietenkin perustuu omiin preferensseihini enkä osaa tietenkään arvottaa Taidoa Taidona oikein. Ehkä olisi siksi ollut parempi jättää väliin, mutta pitää aina vähän kehaista kun näkee jotain kivaa.

Uskoisin että ammattiopettajuuden esteet raivautuvat sillä, jos on suht hyvissä väleissä muutamiin tahoihin ja saa ihan oikeasti ammatin aikaiseksi.

Ellei taidon suosio laske, koko kielto jää lopulta tietenkin historiaan ja muutamien vanhojen jarrujen Tru-Taido-höpötelmiksi.

Ei siinä, mielestäni ammattilaisuuskielto on budon mielessä validi ja ihanne jota on siinä mielessä hyvä seurata, mutta valitettavasti shiain ja urheilun erottaminen ei ole kovin onnistunutta kai juuri missään lajissa, missä on riittävän kova taso. Ja lajit joissa on urheilutoimintaa päätyvät traditio-urheilu-hajaannukseen, joka vain vahvistuu. OT: Olisiko kendo poikkeus? Saa myös vastata "ei", jos siltä tuntuu.

("Shiai" on siis jotakuinkin budohenkistä kilpailua, missä voitto ei ole tärkeintä.)



EDIT: tässä pätkä Budo Kenshosta, koskien shiaita. Elikkäs melkolailla kuvastaa toisaalta myös "sportsmanship":ia, joka on vastaavasti kuolevaa kansanperinnettä, kun huipun tulosmarginaalit kaventuvat, eikä epäolennaisuuksille ole liikoja tilaa...

ARTICLE 3: SHIAI
In a match and the performance of kata, one must manifest budo spirit, exert himself to the utmost, win with modesty, accept defeat gracefully, and constantly exhibit temperate attitudes.

Budo Kenshon ollessa minimalistinen, shiaille on tietenkin enemmänkin budo-ihanteita ja riippuu keltä kysytään. Tekele valaisee tätä mindsettiä laajemminkin, mutta silloinkin, ollessaan jokin tiivistettyyn muotoon hemmetin varovaisesti kirjoitettu suurin yhteinen tekijä, raapaisee vain budo-kulttuurin pintaa. Tässä ketjussa on havaittu Shukuminen menneen aika paljon tuota pintaa syvemmälle ja osaltaan purkanut budon ihanteita kaikille budokoille sekä toisaalta ainakin viitoittanut taidokoiden tien hyvin.

En minäkään näe akrobatian ja voimantuoton välillä periaatteellista ristiriitaa.
Ainoastaan käytännöllisen. Kuten Veepee sanoit, se puolivoltti pitää opettaa. Jos tekniikassa on enemmän pointteja, jokainen pointti omaksutaan huonommin. Tällainen sitten heijastuu yhteisöön negatiivisesti yksittäisissä osasissa. Ja tosiasia kun on että lajista riippumatta suurin osa opettajista on liian huonoja, jos on paljon osasia, ei näitä osata opettaa optimaalisella tavalla eikä edes hyvin. Laajoista jutuista tulee aina ohuita. Tarvittaisiinkin nimittäin melkoista opetuksellista osaajaa opettaa sekä akrobatiat että voimantuotot hyvin niin että yhteisöt oppisivat. Ei mahdotonta, mutta nerot ovat harvassa, kuten myös siellä oppijapuolella fanaatikot.

Toivottavasti kukaan ei tulkitse että haukkuisin lajia. Olen itse asiassa vähän päinvastaisella linjalla. Näkemäni perusteella setin potentiaali monipuoliseen kamppailuliikuntaan on varsin hyvä ja hyvä kamppailuliikunta on hyvä pohja hyvälle kamppailuosaamiselle.

Veepeen kritiikistä välittyy sama asia kuin muidenkin taidokojen kritiikistä joita olen kuunnellut. Implisiittisesti tosin, joten seuraava luonnehdinta on omani:
Olen saanut kuvan että taidokat eivät aina usko omaan tai yhteisön voimantuottotapoihin niissä yksinkertaisemmissa liikkeissä. Eli että sekä torjunnat että lyönnit vaikkapa ovat tehottomia.

Jos tuo luonnehdinta vastaa taidokriittisten taidokojen fiiliksiä, en ihmettelisi että näin on. Kyseisessä lajissa on kuitenkin niin paljon akrobatiaa ja vastaavaa, että ihmekös se että tämä syö tehoja muusta.

Ehkäpä tällaisilta pohjilta jotkut taidokat ovat hakeneet terävyyttä tms karatesta tai muista lajeista. Uskoisin että motivoituneen taidokan kannattaakin ristiintreenata, ainakin hieman.

Joo, huomasin että ei ole yksi niistä lajeista jotka Budo Kenshossa erikseen mainitaankaan. Eikä BK:ssa mitään mullistavaa budosta tietenkään olekaan. Muutenhan se ei olisi totuudenmukainen tarkoitukseensa joka on lähinnä enemmänkin kartoitus eikä sanelua. Ainakin ensikädessä siis.

Nyt vasta huomasin tuon käännösprojektin mistä Veepee kirjoitti tammikuussa.
Vaikuttaisi että Shukumine on ottanut vaikutteita Budo Kenshosta hieman. Toisaalta taas voi olla että tuollaiset asiat ovat olleet muodissa noihin aikoihin. Budo Kensho siis on julkaistu kaksi vuotta ennen Shukuminen kirjaa.

Budo Kensho:
http://www.shotokai.com/ingles/filosofia/budo.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Missä määrin tuo on Taidoa, missä Genseiryuta ja missä Kishimotodia? Tai esim jotain muuta karatemeininkiä?

Kiinnostaa asia hieman siltä kantilta että minkälaista ajattelullista muutosta Shukumine tavoitteli ottaessaan tietoisen askeleen pois Karatesta perustaen uuden lajin ja onko tämä kenties askel taaksepäin tuossa suhteessa? Siis jos juttua pohtii ihan Taidona eikä yleisenä kamppailukiinnostuksena... Jos Congi itse sattuu katselemaan foorumia (kaikkia edellämainittuja lajeja tuntevana), niin olisiko mielipidettä?

En yhtään meinaa sitä etteikö asioita pitäisi tutkia. Oma opettajani sanoo aina että pitää tietää mitä muut hommailee jotta tietää mitä itse hommailee. Hän ei teeskentele että olisi itse keksinyt tuon viisauden. Jaan tuon näkemyksen aina vain vahvemmin ja sehän on kyllä yksi tämänkin foorumin kantavista ajatuksista...

Rovaniemeen en ota kantaa, mutta karateliittoon kuuluminen ei automaattisesti tarkoita että laji on karatea. Käsittääkseni myös Hokutoryu jujutsu kuuluu karateliittoon.