Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 31 tulosta

Lasse Candé
heinä 9, 2019, 01.06
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

On japaninkielelle nähdäkseni todella tyypillistä että suppeampia merkityksiä kuvastavat sanat tarkoittavat kirjaimellisesti juuri jotain noin laajaa kuin tuossa esimerkissä ja täten taivun samalle linjalle Jiu-Jitsun kanssa, että kirjaimellinen määritelmä on oleellisesti arvoton sen pohdinnassa mikä kimono on.
Lasse Candé
heinä 7, 2019, 16.18
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

:nauruhammas:
Lasse Candé
heinä 5, 2019, 15.23
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Siirsin kimonon ja lajigin keskustelun BJJ:n historiaa käsittelevään ketjuun, koska aihe on liian mielenkiintoinen tänne Kahvilaan. :D

https://www.potku.net/forum/viewtopic.php?p=935591#p935591
Lasse Candé
heinä 5, 2019, 14.37
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Alku lienee totta, mutta mitä tulee alkuperäosioon, en oikein usko. Se ei sitä kautta tartu japsi-Wadosenseille.

Sen sijaan järkevämpi selitys olisi että judopukua on kutsuttu aikoinaan vähintään toisinaan kimonoksi ja tätä kautta nimitys olisi jäänyt brassijujutsuun. Lajissa kuitenkin viitataan vaatteeseen jatkuvasti ja on varmaan aina viitattu, jolloin nimitys tullee suoraan japanilaisista opelinjoista brassijujutsuun.
Lasse Candé
heinä 5, 2019, 13.01
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Ainakin se on nimen omimista tai vähintäänkin väärinkäyttöä, ellei kyseessä ole kimono. Kuvauksesta oli vähän vaikea saada selvää.

Aiheeseen laajemmin, sitähän voi pohtia, onko kulttuurista omimista, jos juurikin ottaa kulttuurista nimen ja käyttää sitä väärin myydäkseen paremmin omaa tuotettaan joka ei vastaa nimen merkitystä?

Kuvauksesta päätellen vaikuttaa ainakin hölmön kuuloiselta, mutta hölmöjähän myös maksajat ovat ja tuollainen nimike voi myydä. Kuvauksesta päätellen ei kuitenkaan ole kyse kimonon omimisesta, kuten Atticora ilmeisesti meinaa, vaan ainoastaan nimikkeen kyseenalaisesta käytöstä.



MikaM:n kyssäriin, yksi japsisensei kutsui myös kakegitä kimonoksi ja olen tainnut törmätä tähän nimitykseen muulloinkin. Ensin mainitusta päätellen kyse ei ole amerikkalaisesta jutusta, vaikkakin tämä sensei opiskeli jenkeissä. Wikipedia-artikkeli ei omaan silmääni anna vahvaa tukea nimitykselle, mutta se saattaa johtua siitä että laji-git ovat niin oma juttunsa että jäävät kimonoluokitusten ulkopuolelle jo siksi. (?)
Lasse Candé
touko 20, 2019, 13.55
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Täältä näkee eri versioita eri ajoilta.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaakuna
Lasse Candé
touko 20, 2019, 13.26
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Jotenkin arvaan enemmän "ei", mutta samassa tietenkin tällaisia merkityksiä voi lisätä jälkeenkinpäin ja joka kerta kun niitä sanotaan, ne toteuttavat itseään jossain määrin.
Lasse Candé
touko 19, 2019, 21.00
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Täytyy pitää ansiokkaana tuota huomautusta heraldiikasta itsestään! :jepa:
Lasse Candé
huhti 25, 2019, 18.07
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Noi kuvan suomalaiset ovat omineet afrikkalaisten ihonvärin.
Lasse Candé
huhti 24, 2019, 22.19
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

:lol:
Lasse Candé
helmi 27, 2019, 01.02
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Kyllä.

Jos ei sitä lasketa mukaan, että ketsuppityttö oli musta ja täten ei oikeutettu suomalaisuuden edustajaksi, parempia esimerkkejä on närkästys jota Vihreät aikaansaivat muokkaamalla Suomen leijonaa ja käyttämällä sitä vaalimainoksena.

Tästä närkästyneet ovat joissain tapauksissa todistettavasti itse pitäneet Suomen leijonavaakunaa esillä.

Tällaisesta taas närkästyvät jotkut, joiden mielestä kyseinen symboli on varattu puolustusvoimille ja parille muulle taholle ja siis että symbolia ei saa kantaa pelkästään koska sattuu tykkäämään maastaan.



Voisi tietenkin myös pohtia onko siinä yhtäläisyyksiä että satutaan saamelaistyyppinen hattu päässä paikalle jossa sillä saa keskustelua aikaiseksi ja sillä jos käyttää muokattua leijonalogoa vaalimainontaan, kun profiloituu nationalististen liikkeiden kanssa vastakkaisiin päätyihin poliittista spektriä.

Voi tietenkin myös pohtia miksi merkkivaatteet mustien päällä närkästyttävät ja onko tässä samoja mekanismeja läsnä. Ehkä ei, mutta mitäs jos onkin?
Lasse Candé
helmi 27, 2019, 00.17
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Ajan sillä takaa sitä, että vastaavista ilmiöistä on mahdollista närkästyä ja tahdon herätellä keskustelua samankaltaisuuksista ja eroista.

On täysin toinen kysymys että onko joissain närkästymisissä mitään järkeä. On silti mielekästä laittaa se kysymys aina välillä hetkeksi sivuun ja pohtia minkä tyyppisistä asioista ihmiset ylipäätään närkästyvät.

Oma kiinnostukseni tässä on sen selvittämisessä, onko kulttuurista omimista ylipäätään olemassa, vai onko se rikos aina kuvattavissa muilla termeillä ja muiden termien puuttuessa myös rikos puuttuu? En ole vielä nähnyt esimerkkiä rikoksesta jota ei voi kuvailla muilla sanoilla ja silloin kun muut sanat ovat puuttuneet en ole nähnyt rikosta. (Esim euroviisut.)

Toisaalta pidän oleellisena juonteena myös herätellä pohdintoja mahdollisista ristiriitaisista suhtautumisista. Tästä Ile laittoi aiemmin hyvän kiteytyksen jolla huumoriarvoa, mutta itse nostaisin tällaisen mielellään ihan vakavaankin keskusteluun.
Lasse Candé
helmi 26, 2019, 23.21
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Tuo teksti tuossa linkissä kannattaa ehdottomasti lukea, koska se pistää miettimään ja on oikeastaan aika hyvin kirjoitettu. Ja oli sitten samaa tai eri mieltä, uskon että itse hatuista teksti kertoo oleellista settiä, joka avaa asiaa.

Yritin itse vähän katsella, mutta kun nyt aivoja tarvitaan arjessa liian samankaltaisiin tehtäviin, en jaksa edes noin helppoa lukea pariin otteeseen.

Teksti ei mielestäni iske tehokkaasti mitään muuta vastaan kuin feikkihattubisnestä. Ymmärrän tämän kyllä oikeastaan ja luulin jotakin tällaista bisnesjuonnetta jo käsitellyn. Katselin ketjun selaillen läpi eikä osunut silmään, mutta muistaakseni siis jotakin lafkaa kritisoitiin kunnolla jonkun suvun tms vaatteiden aika törkeästä kopioimisesta. Oli muistaakseni aika mustavalkoista ja minun silmiini voodoo-henkistä tms. ( :D ) Missä minä näin tämän?

Palaan bisnespointtiin kohta.

Toinen tärkeä pointti tekstissä on, että hatut ovat oikeasti sukukohtaisia tms paikallisempia perinteitään, kun taas piraatit ovat geneerisiä sekoituksia. Vertaukseksi, mimmini kyseli minulta miten sopivaa mielestäni olisi teettää laadukas mutta ei-perinteinen mekko lahjaksi saadusta kunnan väreillä raidotetusta hyvästä kankaasta. Sanoin etten tiedä, mutta välitätsä? Enemmän hänen päätöksensä ja hän varmaan hieman minua enemmän miettii jonkun toisen etikettikäsityksiä, mutta pointti juuri nyt että paikallisasiat voivat jopa pienissä poikkeamissa olla potentiaalisia jonkun suututtajia. Ja varmaan saisi vaikka minkä kylän mummoja vihaisiksi kuntamekoilla (miksi niitä kutsutaan) mitkä olisivat väärin tehtyjä ja varsinkin jos sekoiteltaisiin. Ja varmaan myös sopivasti sekoittamalla Suomen leijonaan vaikutteita muualta ja kantamalla tällaista lätsää.



Mutta onko tämä kulttuurin omimista vai ollaanko taas muissa häpäisyissä?

Entäs bisneksessä... Jos tuote on geneerinen ja eri linjoja tosiaankin useita, mitä linjaa tarkalleen tuollaisessa pilkkaa vai onko tämä verrattavissa siihen että tekemällä jotakin modernia viiden pennin heraldiikka, moittisi jotakin pyhää heraldiikan perinnettä?

Ja onko tämäkään kulttuurista omimista vai muunlaista häpäisyä?



(Jos niiden kahden välisen kinan kehittyminen kiinnostaa, oleellinen käänne on että tällä hetkellä tuon tekstin väitteiden valossa näyttäisi Keronen saaneen nokilleen sen vihjauksen osalta että hän pitää hattua tietyllä sukuoikeutuksella, mutta joustaen pelkästään mukavuustekijöissä... Koska siis geneerinen roskahattu ei nähdäkseni sovi yhteen sukuetuoikeuspointin kanssa.)


EDIT: Mielestäni tuo skottivertaus on sikäli oleellinen ja myös analoginen tuohon kuntapointtiini, että jotkut ihmiset silloin tällöin ottavat vapauksia lainata ja jopa venyttää perinteitä. Milloin se on kiellettyä ja kuka sen kieltää? Monet tästä närkästymisestä närkästyjät ovat varmasti vihaisia jos väärä ihminen käyttää Suomen kansallissymbooleja ja varsinkin ottaa hieman taiteellisia vapauksia.
Lasse Candé
helmi 26, 2019, 09.59
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Taas kerran olen samoilla linjoilla Atticoran kanssa. MikaM hieman yleistää saamelaisia liikaa tuossa kollektiivisen vastuun pointissa,

"Tuntuisi loogiselta, ettei niitä saisi myydä "muille", jos ei niitä saa käyttääkään?
Siis, siivotkoon oman pesänsä?"

Jos yksi närkästyy mediassa hieman epäselvästi, niin paha siitä on vielä juuri mitään päätellä. Vähiten toki sitä, että valituksissaan olisi jotain järkeä, mutta ennen kaikkea tästä ei tule saamelaisten kollektiivista ongelmaa, ellei joku tee vahvaa pointtia siitä että he ovat sellainen kollektiivinen möhkäle että näin olisi. En oikein usko.

Vastuu taas tälle avautujalleen kohdistaa kritiikkinsä saamelaisiin vain sen takia että maailmassa on feikkihattuja jossain jonkun toimesta myytävänä on vastaavasti kohtuuton. Jos ongelma on se, että näitä hattuja ei haluta ei-saamelaisten käyttävän, niin toimii se näinkin. Nimittäin en itse lähtisi ensimmäisenä pilailuratkaisuna jossain juhlissa käyttämään tuota hattua ja juuri kukaan ei ole enää vuosikymmeniin halunut pitää turkiksia. Toisekseen me emme ainakaan vielä tiedä tässä ketjussa minkälaiset ne noiden hattujen markkinat tarkalleen ovat.

Tietenkin kaikkea tätä helpottaisi jos avautumiset kertoisivat muutakin kuin että "etuoikeus" ja "muistutus mitä kulttuurimme joillekin tarkoittaa". Kovasti närkästyneitä sanoja, millä ei sanota muuta kuin että tuo Keronen teki jotain väärin pitäessään hattua. Jos ei sitä voi sanoa suoraan, ehkä mitään ei olekaan.
Lasse Candé
helmi 25, 2019, 16.33
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kulttuurinen omiminen
Vastaukset: 170
Luettu: 8059

Kulttuurinen omiminen

Olen lähes kaikessa samalla linjalla Atticoran kanssa. Eniten tykkään siitä, kuinka hän erottaa yksittäisen loukkaantumisreaktion ilmapiiritasoisista kysymyksistä. Me olisimme aika tyhmiä jos päättelisimme kovin laajasti mihinkään suuntaan tämän farssin komeljanttareiden edesottamusten perusteella.

Mutta pidän tässä tätä laajempaa käsittelyä ihan aidosti mielenkiintoisena pohdintana, jossa en tokikaan valitettavasti fiksuuntunut. Pitäisi toki tietää kuka saa kenenkin mielestä käyttää kys hattua ja miksi näin, niin sitten olisi edes jotakin kontekstia. Mielenkiintoista tässä tosin on tuo Kerosen pointti, jonka olen tuonut tässä ketjussa itsekin esiin: En ole vielä koskaan nähnyt mitään muuta esimerkkiä kulttuurin omimisesta kuin sellaisia, joissa rajataan oikeuksia muilta pois, eli esim syytetään kulttuurisesta omimisesta.

Etuoikeus taas on mielenkiintoinen ja käyttökelpoinen käsite varmasti joihinkin käsittelyihin, mutta niihin terminologisiin koukeroihin eksyneiden olisi suotavaa ottaa vähän iisimmin: Aika vähänhän siinä kai on etuoikeutettu, kun pitäessään hattua jotkut alkavat pitkin nettiä moittimaan tästä. Eikö tässä hattukysymyksessä tätä etuoikeutta juuri yritetä antaa niille tietyille joille itse myönnetään (jokseenkin etuoikeutettuina) lupa?