Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 6 tulosta

Fubarbarian
kesä 20, 2019, 10.03
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Tuloerot — hyvä vai huono?
Vastaukset: 814
Luettu: 35787

Tuloerot — hyvä vai huono?

Mika kirjoitti:
kesä 19, 2019, 10.10
Tämän tutkimusuutisen mukaan perimän osuus tuloerojen selittäjänä voi olla aiempaa luultua suurempi.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006146966.html
Vain tilaajille
Fubarbarian
joulu 27, 2012, 13.46
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Tuloerot — hyvä vai huono?
Vastaukset: 814
Luettu: 35787

Tuloerot — hyvä vai huono?

Huomisen Suomessa köyhä tietää paikkansa

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta. Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen.


Kuva

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/201 ... 244075/139" onclick="window.open(this.href);return false;
Fubarbarian
tammi 25, 2012, 11.19
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Tuloerot — hyvä vai huono?
Vastaukset: 814
Luettu: 35787

Tuloerot - hyvä vai huono?

http://www.hs.fi/talous/Sijoittajat+Kap ... 5554154431" onclick="window.open(this.href);return false;

(Boldaus oma)
Sijoittajat: Kapitalismi on kriisissä

Kansainvälisten sijoittajien mielestä kapitalismi on ajautunut kriisiin. Tämä käy ilmi uutistoimisto Bloombergin tekemästä kyselystä, johon vastasi 1 209 sijoittajaa, analyytikkoa ja liikemiestä.

Yksi kolmasosa kyselyyn vastaanneesta sanoo, että kapitalistista järjestelmää pitää muuttaa ja se tarvitsee "merkittäviä uusia sääntöjä ja määräyksiä".

70 prosenttia haastatelluista myös uskoo, että Euroopan talouden ongelmat aiheuttavat tänä vuonna yhteiskunnallista epävakautta, kuten mellakoita tai muita levottomuuksia. Vastaajien mielestä tuloerojen kasvu on merkittävä tulevaisuuden uhka.

Bloombergin kyselytutkimuksessa vastaajat suhtautuivat varauksellisesti myös rahoitusalan asemaan yhteiskunnassa. Seitsemän kymmenestä vastaajasta katsoo, että pankeilla on liikaa valtaa maiden hallituksiin nähden.

Bloombergin kyselytutkimukseen vastasi 1 209 sijoittajaa, analyytikkoa ja liikemiestä.
Fubarbarian
touko 4, 2011, 20.36
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Tuloerot — hyvä vai huono?
Vastaukset: 814
Luettu: 35787

Tuloerot - hyvä vai huono?

Suomi nousi tuloerojen kasvun kärkeen

Suomessa on perinteisesti ollut pienet tuloerot. Viime vuosina tuloerot ovat Suomessa kasvaneet nopeaa tahtia. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportti paljastaa, että Suomessa kasvuvauhti on ollut kärkikolmikossa.

Vain Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin Suomessa.

Tuloerot ovat kasvaneet nopeasti myös Saksassa. Kaikissa näissä maissa tuloerot ovat olleet pieniä. Samalla kuitenkin esimerkiksi Norja ja Tanska ovat onnistuneet pitämään kiinni pienistä tuloeroistaan.

OECD:n tutkimus löytää tuloerojen kasvulle jo tiedetyn syyn: pääomatulojen kasvun. Erityisesti Suomessa pääomatulojen kasvu on 1990- ja 2000-luvuilla ollut nopeaa. Lisäksi Suomi menestyy huonosti, jos katsotaan verojen ja sosiaaliturvan tuloeroja vähentävää vaikutusta.

Suomi on selvästi muita Pohjoismaita heikompi, kun vertaillaan käytettävissä olevien tulojen jaon tasaisuutta.

OECD:n mukaan globalisaatio on johtanut siihen, että palkat taitoa ja tietoa vaativilla aloilla kuten teknologiateollisuudessa, ovat kasvaneet. Samalla muut palkat ovat suhteellisesti jääneet jälkeen.

OECD-maat ovat lisäksi vastanneet globalisaatioon heikentämällä työehtoja ja jättämällä minimipalkkoja nostamatta, jolloin niiden suhde keskimääräiseen ansioon on heikentynyt.

Työllisyyden kasvun ja tulonjaon heikentymisen yhteisvaikutusta on OECD:n mukaan vaikea arvioida.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/ ... 0116355/12" onclick="window.open(this.href);return false;
Fubarbarian
marras 24, 2010, 10.18
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Tuloerot — hyvä vai huono?
Vastaukset: 814
Luettu: 35787

Tuloerot - hyvä vai huono?

Suomi voi huonosti
Tuloerojen kasvu raunioittaa hyvinvointivaltiota.

Kirjoittaja on poliittisen historian dosentti ja kansanedustaja (sd).

Ranskassa uusliberalistista talousoppia on kutsuttu nimellä penseé unique. Englannissa oli tapana puhua TINA-doktriinista - There is No Alternative - eli vaihtoehtoisen talouspolitiikan mahdollisuudet kieltävästä valtavirta-ajattelusta.

Suomessa se ei saanut avoimena ideologiana jalansijaa jo siksikään, että sitä ainoana puolueena ajaneiden nuorsuomalaisten kohtalo vaaleissa ei rohkaissut seuraamaan perässä. Tosiasiassa olemme silti olleet mukana valtavirran myötäilyssä, samankaltaisin seurauksin kuin muuallakin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Heikki Taimio ui sitkeästi vastavirtaan ja on nyt toimittanut toteutuneelle politiikalle vaihtoehtoa hahmottavan artikkelikokoelman pohjoismaisen hyvinvointivaltion pelastamiseksi ja uudistamiseksi.

Kirjoittajaryhmä jakaa Taimion avausartikkelissa esitellyn - englantilaisten Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin viime vuonna julkaistussa kirjassa The Spirit Level esittämän - laajaan tutkimus- ja vertailuaineistoon perustuvan johtopäätöksen, että terveys- ja sosiaaliongelmat ovat sitä kärjistyneempiä mitä epätasaisempi tulonjako on. Hyvinvointivaltion suunnan artikkeleissa kerrotaan, miten ja miksi tehtyjen vero- ja sosiaalipoliittisten ratkaisujen seurauksena tuloerot ovat Suomessa jälleen palaamassa samalle tasolle kuin 50 vuotta sitten. Kaikista äveriäimpien tulot ovat kasvaneet eniten, samalla kun heidän verotuksensa on keventynyt eniten.

Haitarin alapäässä köyhyysrajan alle jäävien määrä on vastaavasti lisääntynyt. Kasvavan köyhyyden seurauksia arvioidaan erityisesti Heikki Hiilamon ja Jouko Karjalaisen artikkeleissa.

Se, voidaanko tälle tehdä jotain, on oikeammin muotoiltava kysymykseksi: mitä haluamme tehdä sille.

Yksi avainkysymys on silloin se, halutaanko pitää kiinni pohjoismaissa toteutetusta niin sanotun universaalimallin hyvinvointivaltiosta, jossa sosiaaliturva kattaa koko väestön, ja julkiset terveys-, sosiaali- ja sivistyspalvelut ovat koko väestölle samanlaisin periaattein suunnattuja.

Kun esimerkiksi lapsilisiä maksetaan ilman tarveharkintaa kaikille, se nostaa veroastetta, mutta tasaa samalla paitsi lapsiperheiden ja muiden tuloeroja myös tulonjakoa yleensäkin.

Niin kauan kun kaikki kokevat hyötyvänsä tarjolla olevasta sosiaaliturvasta ja ovat palvelujen laatuun tyytyväisiä, hyvinvointivaltion kannatus ja valmius veronmaksajina osallistua sen rahoittamiseen pysyy korkealla. Suomessa näin on edelleenkin, mikä johtaa Heikki Paloheimon kysymään, miksi ihmiset kuitenkin äänestävät puolueita, jotka ajavat sitä alas.

Hyvinvointivaltion kannatuksen varmistaminen kuitenkin edellyttää, ettei esimerkiksi julkisen terveydenhuollon rinnalla enää jatkettaisi sitä heikentävää yksityissektorin suosimista verovaroin.

Pohjoismaiseen malliin on myös kuulunut kohtuullisen perusturvan ja ansiosidonnaisten sosiaalietuuksien yhdistelmä. Siihen ei kirjassa suoraan puututa eikä kerrota, miten esimerkiksi alimpien työttömyys- ja sairauspäivärahojen palauttaminen säälliselle tasolle tulisi tehdä.

Mitä tehtävä -osiossa tarkastellaan erityisesti työllisyyspolitiikkaa, veroja ja talouden kestävyyttä. Suomessa ei ole aikoihin tehty ainuttakaan veroratkaisua, jota ei olisi perusteltu työllisyydellä. Näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että suurituloisia suosiva ja kulutusveroja kasvattanut verolinja, jolle edelleen suunnitellaan jatkoa, olisi edistänyt sitä.

Ratkaisujen yhtenä motiivina on päinvastoin ollut ideologinen pyrkimys ajaa julkinen talous alas yksityisen sektorin hyväksi. Eero Lehto osoittaa kuitenkin tämän perusteeksi esitetyt laskelmat talouden kestävyysvajeesta kestämättömiksi.

Hyvinvointivaltion suunta on hyödyllistä lukemista niille, jotka haluavat kääntää hyvinvointivaltion laskun uudeksi nousuksi. Sen rinnakkaislukemistoksi suosittelen viime elokuussa kuolleen Tony Judtin vahvan sosiaalidemokraattisen - kahdella a:lla muun muassa siksi, että Judtin eniten siteeraama ajattelija on sosiaaliliberaali J.M. Keynes - hyvinvointivaltion puolustusta Ill Fares the Land. Toivottavasti se saadaan pian myös suomeksi.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Suomi ... SI1KU02rff" onclick="window.open(this.href);return false;
Fubarbarian
marras 18, 2010, 12.46
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Tuloerot — hyvä vai huono?
Vastaukset: 814
Luettu: 35787

Tuloerot - hyvä vai huono?

Vastasin vakava ongelma. Tuloerojen kasvaessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, ainakin suhteellisesti, enkä näe tätä mitenkään yhteiskunnan vakautta edistävänä asiana.