Ile kirjoitti: ↑tammi 12, 2019, 16.01 Mistäs noita laskukaavoja löytyisi? Munkin mielestä 1RM on se, mikä oikeesti nousee, mutta silti kiinnostaisi.

Otin kuvakaappaukset parista PDF:stä, jotka minulla on tallessa. Nuo PDF:t löytyy varmaan tarvittaessa Googlella.



Lähde: ACCURACY OF PREDICTION EQUATIONS FOR DETERMINING ONE REPETITION MAXIMUM BENCH PRESS IN WOMEN BEFORE AND AFTER RESISTANCE TRAINING



Lähde: The Accuracy of Seven Equations for Predicting 1-RM Performance in the Bench Press, Squat, and Deadlift


Itse käytän Wathen-kaavaa (aka "Wathan"), joka tuntuu antavan tarkimmat tulokset itselleni:

JariMarjamaa kirjoitti: ↑tammi 12, 2019, 15.35 Jos enempää ei oo liikuttanut, ei sillä teoriittisella kuormalla ole merkitystä.
Se on vain ohjelmointia varten.

Ensimmäisen lauseen mukaan sillä ei ole merkitystä. Toisen lauseen mukaan sillä on merkitystä.

Minulle laskennallisilla maksimeilla on paljon merkitystä tulosten seurannassa ja treenin tavoitepainojen laskemisessa. Treenin tulokseksi merkitsen kahden parhaan 1RM sarjan keskiarvon. Näistä lasken lineaarisesti 3-5 treenin perusteella seuraavan treenin tavoitepainon. Tuolla tavoin olen saanut toistojen määrät pysymään erittäin tarkasti halutuissa luvuissa ja huonoja sarjoja tulee harvoin.

Kun toistojen määrä on alle kymmenen (tai jopa alle 20), nuo kaavat antavat aivan tarpeeksi hyviä arvoja. Treenien tuloksiin sovitetun viivan korrelaatiokerroin on monesti yli 0,95, eli sillä on aika hyvä ennustella tulevia tuloksia kun treenaa säännöllisesti.

Yksinkertaisesti sanottuna laskennallinen 1RM auttaa helposti vertaamaan eri painoilla tehtyjä sarjoja edistymisen seurannassa.


Käytän aina maastavedossa remmejä. Minulla on heikot sormet ja oikean käden sormissa on napsusormisuutta ja kroonisia tulehduksia. Sormiin sattuu tällä hetkellä muissakin liikkeissä, mm. käsipäinoilla tehdessä. Olisi järjetöntä rajoittaa minkään liikkeen painoja tuon takia.