Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 2 tulosta

Janne Pöysti
joulu 5, 2018, 13.26
Keskustelualue: Vartiotorni
Aihe: Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttö
Vastaukset: 3397
Luettu: 415558

Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttö

Toki vaihtelua on jo ihan vk-kouluttajien tasoeroista johtuen, MUTTA väittäisin silti ettei se vaikutus ole niin merkittävä kuin muut osatekijät.
Koulutuksen sisältöhän on hyvin pitkälti ylhäältä annettu ja sitä opetussuunnitelmaa pitää noudattaa taustoista ja paikkakunnasta riippumatta.

Itse näen yhtenä merkittävänä ongelmakohtana sen, että Poliisihallitus ja turvallisuusalan valvontayksikkö sanelevat diktaattorimaisesti sen, mitä koulutetaan ja millä tavalla ILMAN, että he ottaisivat perusteellisesti selvää asiayhteyksistä ja työelämän tarpeista. Toki tiedän, että ovathan nuo viranomaiset pientä keskusteluyhteyttä pitäneet yksityiseen turvallisuusalaan noita setteja suunnitellessaan, mutta väittäisin, että nuo kontaktit ovat olleet valitettavan rajallisia eikä niiden perusteella pysty tekemään yleistyksiä koko maata koskeviin parhaisiin käytäntöihin. Tämän lisäksi lopputuloksissa nousee tuon tuostakin esille poliisilähtöinen taktiikka, mikä ei myöskään ole se toimivin juttu vartijoitamme ajatellen. Nostanpa esille pari esimerkkiä asiaa havainnollistamaan.

1. Patukalla lyöminen
Edellisen opetussuunnitelman lähtökohtana oli se, että väliaikaisen vartijakoulutuksen (tuolloin 40h johon sisältyi 8h voimankäyttöä) yksi läpäisyedellytys oli se, että opiskelija osaa lyödä riittävän lujaa patukalla. Ongelmana oli näin työmarkkinoita ajatellen vain se, että suurin osa työssä olevista vartijoista ei pitänyt patukkaa edes mukana työtehtävissään ja tuosta osa-alueesta muodostui kuitenkin mittari sille, että onko henkilö soveltuva esim. aulapalvelutehtäviin. Tuo vaatimus oli siis kaikin tavoin ongelmallinen ja lopulta se johti siihen, että hyväksymiseen riitti teknisesti oikealta näyttävän lyönnin hyväksyminen.

2. Paritaktiikka
Valitettavan monta kertaa ja edelleen tänäkin päivänä poliisiammattikorkeakoulussa opetetaan kuljetusotteiden- ja kiinnioton taktiikkaa parityöskentelylähtöisesti which is nice mutta kun SUURIN osa vartijoista tekee työtään yksin.

Nojoo, nämä esimerkit ovat toki vain hajaääniä asiakokonaisuudessa, mutta niihin kulminoituu tuo ongelman ydin mikä estää ko. koulutuksen kokonaisvaltaisen kehityksen. Voimankäyttökoulutusta suunnitellaan pitkälti omana juttunaan ja erillään muusta vartijakoulutuksesta. Koulutukseen annettujen aikaresurssien mahdollisuuksia ei tunnusteta saati oteta mitenkään järkevästi huomioon opetussuunnitelmassa. Sellainen systeemiajattelu loistaa poissaolollaan ja ongelmakohtia yritetään korjata milloin laastarilla ja milloin elvytysmaskilla.
Janne Pöysti
tammi 10, 2014, 07.47
Keskustelualue: Vartiotorni
Aihe: Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttö
Vastaukset: 3397
Luettu: 415558

Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden voimankäyttö

DeusVult kirjoitti: Missä kohtaa jokamiehen kiinniotto-oikeudessa annetaan lupa ottaa ketään kiinni epäilyn perusteella?
Pakkeinolaki muuttui vuoden alusta ja nykyinen termi on yleinen kiinniotto-oikeus:

"2 §

Yleinen kiinniotto-oikeus

Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.

Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle."