Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva KuvaKuva Kuva Kuva Kuva Kuva

Haku löysi 41 tulosta

ka1
maalis 15, 2019, 20.48
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Pitkä hiljaisuus ketjussa. Perjantaikevennystä väliin; näin pyrki joku Härmän häjy ulkomaisin konstein kovemmaksi:

Kuva

(Lähde:Tuulispää no 30, 29.07.1910)
ka1
maalis 23, 2018, 10.38
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Perjantaikevennystä vuoden 1926 Tuisku-lehdestä. Tiedätte sitten, kuinka menetellä eteläpohjalaisia vastaan:

Kuva

Kuva

Tietysti tästä on luettavissa pohjalaiseen tappelukulttuuriin kuuluvaksi miellettyjä seikkoja, tappelutansseista puukolla viiltämiseen.
ka1
heinä 18, 2017, 17.57
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Näyttäähän tuo Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyvän: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/429401?page=4 [edit. Jaa enpä huomannut katsoa löytyykö muita osia ja nyt tuo saitti taas tökkii, mutta rajaamalla haku vain Åbo Nya Tidningariin löytynee helposti, jos löytyy.]

Ruotsinkielentaitoni on sen verran huono, etten jaksa alkaa käymään läpi. :)
ka1
kesä 26, 2017, 00.22
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

halmehe kirjoitti:Muistu mieleen yhden vanhemman herran kertomukset -70 luvun puolivälissä. Oltiin mittaamassa tonttia Espoossa ja alkoi kertomaan mitä oli natiaisena nähnyt. Kyseisessä paikassa oli ollut venäläisten hevostallit ja kiinalaisten linnoitustyöläisten majoitusparakkeja. Jotkut kiinalaisista oli jotain ihme painia harrastaneet ja näyttäneet joillekin paikallisille ruokaa vastaan. Itse olin tuolloin harrastanut vasta vuoden karatea joten sana paini ei hirveesti avannut mitään joten en osannut tarkemmin kysellä. Jälkeenpäin olen tajunnut, että painiltahan moni juttu on saattanut äkkiseltään näyttää.
Ohhoh, jos pitää paikkansa! Nuo kiinalaiset työläisethän ovat jo esille noussut aihe (Kas-pinin historiaan liittyvissä keskusteluissa), ja olen sittemmin niihin liittyvää perinnettä käynyt läpi. Kyseessä tosiaan oli sellainen lainsuojattomien joukko, jossa todennäköisesti kiinalaisten taistelutaitojen osaajia oli. Erilainen kulttuurivaihto paikallisten kanssa oli vilkastakin, esimerkiksi tansseja muistaakseni opetettiin puolin ja toisin - ja juuri esimerkiksi ruokaa vastaan. Muutamia kiinalaisia tänne myös jäi, joidenkin tiedetään ottaneen osaa sotatoimiinkin 1918. Mutta sitä etsimääni, eli tuollaista konkreettista mainintaa kamppailutaitojen näyttämisestä ei ole kertaakaan tullut vastaan. Epätodennäköisenä olen sitä pitänytkin; väkivaltaan liittyvä tietotaito on kuitenkin lähtökohtaisesti sellainen asia, joita ei tuosta vain oteta vieraiden kanssa arkisessa kanssakäymisessä esille. Mutta ehkä nimenomaan jonkinlainen paini onkin sosiaalisesti kyllin hyväksyttävää tuollaisen kulttuurivaihdon kohteeksi.
Tuo on siis todella merkittävä tieto. Kiitos!
ka1
kesä 25, 2017, 20.33
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Kari Aittomäki kirjoitti:Ka1, mikä on mielipiteesi kopiointikäytöksestä?
Mä olen huomannut että ihan leikkitappeluksessa eli sporttikamppailussa tapahtuu nopeaakin oppimista ja matkimista. Jonka takia onkin suositeltavaa hakea sparrikaverksi itseä parempia.

Miksei sitten puukonkäytössä, vaikkapa juuri häjyjen kohdalla. Kun katalysaattorina toimi mustalaiset.
Niin, ihminen on oppivainen eläin ja matkiminen hyvin inhimillistä toimintaa. Jos tai kun puukon käyttö tappeluissa lisääntyi 1800-luvulla Etelä-Pohjanmaalla ja sen asema tappelukulttuurissa muodostui keskeisemmäksi, jonkinlaisella copycat-mallilla sitä kai voisi selittää. Tämä on tosin ihan mutuilua.

Kopioinnilla kun kuitenkin on roolinsa hyvin monenlaisten ilmiöiden leviämisessä, muodista aina terrori-iskujen toteuttamistapoihin. Muistetaan myös, että ympäri Suomea (rautatienvarsipitäjissä) on vallinnut vahva käsitys, että puukkoa alettiin käyttää aiempaa enemmän tappeluaseena pohjalaisten ratatyöläisten tuotua tavan paikkakunnalle. Siihen en nyt pysty ottamaan kummemmin kantaa, mistä syystä tämä kehitys olisi sitten Pohjanmaalla alkanut. Alasen mustalaisteoria tuntuu turhan simplistiseltä, vaikka jokin rooli mustalaisillakin kuviossa olisi ollut. Mietin mahdollisena alkusyynä niitä isovihan raaistamia maantie- ja metsärosvoiksi taantuneita sissejäkin, joihin Ylikankaan mukaan termin 'puukkojunkkari' varhaisin käyttö liittyy. Ajallisesti tämä vain ei taida osua, nämä kun vaikuttivat jo 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Samalla törmäsin muuten tällaiseen tekstiin termin 'puukkojunkkari' etymologiasta: http://filologogrammata.blogspot.fi/2017/06/puukkojunkkarin-etymologiaa.html
Tekstin on vieläpä näköjään kirjoittanut potkulainen Antti Ijäs. Noin hyvin perusteltuihin näkemyksiin on helppo yhtyä, ja olen ainakin itse ymmärtänyt termin ihan luonnostaan aina tuolla tavoin. Ylikankaan spekulaatio siitä, että junkkari olisi mahdollisesti tullut sissien sotilastaustasta, vaikuttaa siis erheelliseltä. (Siinä on sekin, että kuinkakohan suuri osa pohjalaisista sisseistä todella oli sotilastaustaisia. Edit: Tuossa kyse olikin näköjään savolaisista sisseistä; Pohjanmaalla siviiliväestön osuus sisseistä oli muistaakseni suurin, mutta kai kysymyksen voi silti Savonkin kohdalla esittää.)
ka1
kesä 22, 2017, 19.08
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Andy kirjoitti:Itse väittäisin että puukko on ollut yleinen tappeluase pronssikaudelta alkaen...
Lienee toki selvää, että puukkoa on aina tappeluissa jonkin verran käytetty, mutta muistelisin, että sen käyttö ihan tilastojenkin valossa lisääntyi puukkojunkkarikaudella. Pitää taas tarkistella.
ka1
kesä 22, 2017, 17.58
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Paappa kirjoitti:Hänen mukaansa puukkojen käyttö yleistyi kantaväestön ja romanien välisten kähinöiden seurauksena.
Juuri tuohon Alasen kertomaan tuossa muinaisessa aloitusviestissä viittaa kohta
Yhden teorian mukaan puukko yleistyi Pohjanmaalla sen takia, että pohjalaiset olisivat alkaneet puolustautua sillä mustalaisia ja heidän hokkisormuksiaan vastaan.
Tuollaisesta perimätiedosta voi tosin nähdäkseni päätellä lähinnä sen, että romanien ja kantaväestön välillä oli kahnauksia markkinoilla, romanien arsenaaliin lukeutuivat mm. piikikkäät hokkisormukset, ja todennäköisesti kantaväestökin näihin koitoksiin sitten ajoittain varautui. Sitä, että tämä olisi ollut puukonkäytön alkusysäys, ei vielä tuon perusteella voi pitää totena. Ylipäätään yhtä syytä ja lähtölaukausta puukon yleistymiselle tappeluaseena lienee hankala osoittaa.

Kiitos noista Italian tyyleihin liittyvistä tiedoista!
ka1
kesä 20, 2017, 23.35
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Hauki kirjoitti:
ka1 kirjoitti:Esimerkiksi juuri mainittu Kauhajoen Pukkilan Jaska oli syntynyt vasta 1885 eli oli aktiivinen vasta 1900-luvulla
Öö, onko näitä Pukkilan Jaskoja useita (on varmaan, mutta tunnettuja häjyjä)? Wikipedian mukaan the Pukkilan Jaska on syntynyt 1831 https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Pukkila
Joo, Pukkilan Jaskan nimellä tunnettuja häjyjä oli kaksi, toinen Kauhavalta isoojen miästen aikaan, toinen myöhemmin (ns. toisen aallon häjy) Kauhajoella: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Keski-Pukkila
ka1
kesä 20, 2017, 09.37
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

PetriP:n viesti on tästä ketjusta: https://potku.net/forum/viewtopic.php?f=37&t=21854&p=905982#p905982
PetriP kirjoitti:
ka1 kirjoitti:Lisäksi pidän moniin seikkoihin nojaten selvänä, että harjoittelua tapahtui laajemminkin häjyjen keskuudessa, mutta taitojen mainittavasta systematisoinnista ja opettamisesta sukupolvelta toiselle ei ole todisteita.
.
Häjyt oli varsin lyhyt ilmiö joten yli-sukupolvista taitojen siirto ei varmasti ollut. Ja se harhoittelukin enempi sellaista humalaista keskinäistä toilailua.
Häjyjen kauden voi varmaan määritellä monin tavoin, mutta yleensä sillä tarkoitetaan vajaan sadan vuoden jaksoa 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle. Termin 'häjy' käyttö ei kuitenkaan suinkaan rajoitu tähän kauteen. Se oli aktiivisessa käytössä vielä ainakin 1900-luvun puolivälissä. Muutenkaan kyseessä ei ollut mikään historiasta irrallinen ajanjakso. Häjyily kehittyi Etelä-Pohjanmaalla vallitsevan kunniakultin ja väkivaltaan liittyvien perinteiden päälle, eikä tappelusakkien, -sukujen ja ammattitappelijoiden toiminta myöskään kuin seinään lakannut 1800-luvulta 1900-luvulle siirryttäessä. Esimerkiksi juuri mainittu Kauhajoen Pukkilan Jaska oli syntynyt vasta 1885 eli oli aktiivinen vasta 1900-luvulla. Mainittakoon, että hänen tiedetään jopa suorittaneen pahoinpitelyitä isänsä kanssa, joka myös oli häjy - kuten oli Jaskan velikin.

Tuohon häjyjen harjoittelua koskevaan analyysiisi todettakoon, että muukaan kamppailuharjoittelu (esim. paini) ei tapahtunut humalassa, ja kamppailutaito oli tärkeä vaatimus. Muunkinlaista valmistautumista, kuten aseiden ja suojavarusteiden valmistamista ja tappelutaktiikoista sopimista, suoritettiin selvinpäin. En siis näe syytä olettaa, että häjyjen mahdollinen harjoittelu olisi tapahtunut kategorisesti humalassa.
ka1
maalis 10, 2017, 12.18
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Toki on itsestäänselvää, että tappamisen välttämisestä oli kysymys, oli motiivina sitten rangaistuksen pelko tai psykologiset ja sosiaaliset pidikkeet. Pohjalaiset saattoivat kuitenkin levittää viiltämiseen liittyviä kulttuurisia käsityksiä - jotka sitten toisaalta osaltaan saattoivat käytännön syiden ohella kannustaa viiltämiseen.
Taidokas, vastustajan henkiin jättävä viiltäminen oli Pohjanmaalla noussut ihailluksi taidoksi. Pitää tarkistaa muistiinpanoista, löytyykö tätä suhtautumista kuvaavia tarinoita muualta maasta, mutta muistelen, etten juuri olisi moisiin, muualta tallennettuihin kuvauksiin törmännyt.
Ympäri maata on vanhan kansan parissa dokumentoidusti vallinnut käsitys, että puukonkäyttö tappeluaseena yleistyi muualla pohjalaisten ratatyöläisten myötä. Elina Haavio-Mannila pitää käsitystä tilastojen valossa totuudenmukaisena väitöskirjassaan Kylätappelut. Tietenkin muuallakin puukolla oli varmasti viilletty jossain määrin tätäkin aikaisemmin, mutta aivan vastaavanlaista kulttuurista arvolatausta siihen ei siis käsitykseni mukaan muualla ollut liittynyt.
ka1
maalis 10, 2017, 10.31
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Perjantain ratoksi vielä tuohon viiltämisteemaan liittyen kysymys maailman veitsitappelutyylien tuntijoille: esiintyykö muiden maiden veitsikulttuureissa tällaista tappelullista, kuolettavia tekniikoita välttelemään pyrkivää puolta? Suomalaiseen puukkotappelukulttuuriin tämä tuntuu tosiaan eräänä osana kuuluvan. Onpa joskus käytetty liian syvien viiltojen estämiseksi jopa terään kiinnitettävää puupalaa. Viiltämisen korostaminen tai ainakin puhe ja tietoisuus siitä voi olla levinnyt muualle maahan pohjalaisten mukana, kun pohjalaiset ratatyöläiset aikanaan levittivät puukonkäyttöä muutenkin. Toisaalta on muistettava, että nimenomaan kuolettava teräaseväkivalta on Suomessa tiettyinä aikoina ja tietyillä alueilla (paradoksaalisesti juurikin Etelä-Pohjanmaalla) ollut maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen yleistä. Tämä viittaisi siihen, ettei tappamisen välttely ole ollut mitenkään epätavallisen vahvassa roolissa useihin muihin maihin verrattuna, mikä luonnolliselta tuntuisikin.

Mutta puhutaanko tällaisesta tappelullisesta puolesta enää muualla? Miten on esimerkiksi filippiiniläisissä tyyleissä? Italian tyyleistä voi sanoa sen, että jo Sakari Pälsi kiinnitti huomiota puukon ja italialaisen stiletin eroon; jälkimmäinen on kuolettavaan pistämiseen tarkoitettu. Balkanin veitsikulttuurista olen saanut raa'an kuvan lammasvarkaille varatun rangaistustekniikan, balkanilaisten taskujen, perusteella. Entä espanjalaisen maailman navaja-kulttuuri tai Etelä-Amerikan gauchojen facon? Ne esgrima criolla kaksintaisteluvideot mitä nyt Youtubesta löytyy, näyttävät aika viiltelyyn keskittyviltä, tappelullisilta.
Osaako kukaan verrata maailman veitsikulttuureita suomalaiseen tästä näkökulmasta? Onko tässä mielestänne erotettavissa suomalaiskansallinen erityispiirre, vai ei? :)
ka1
loka 2, 2016, 18.14
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Tieto kansanomaisen nyrkkeilyn olemassaolosta tuli vastaan Maximilian Stejskalin väitöskirjateoksessa Folklig idrott (1954). Itsekään en moisesta ollut aikaisemmin kuullut. Täytyy heti sanoa, että tietoa on melko niukasti, ja nyrkittely on joka tapauksessa tietenkin ollut harvinaista.

Stejskal sai kansanomaisesta nyrkkeilystä tietoja 30-luvun alun keruumatkoillaan (ainakin) kolmesta ruotsinkielisen rannikon kunnasta (Bromarv, Korsnäs, Lapväärti). Kuvausten mukaan ottelut olivat kahden ottelijan välisiä, ja päättyivät jommankumman luovuttamiseen. Ilmeisesti yleisempää oli otella ilman päähänlyöntejä, mutta joskus nekin saattoivat olla mukana. Toisinaan käytettiin kyynärpäihin asti ulottuvia nahkahanskoja, joissa oli karvapuoli ylöspäin, jotteivät iskut repisi haavoja.

Mainittakoon myös, että lahden toisellakin puolella Ruotsissa perinnenyrkkeilyä on ollut, joskin niin ikään harvassa. Carl-Herman Tillhagenin teoksessa Svenska folklekar och danser. Del 1. Idrottslekar mainitaan tätä harrastetun ainakin Hälsinglandin maakunnassa. Tillhagen kertoo, että lyöntien yhteydessä ottelijat päästivät outoja ääniä (kiai?).


Tuossa Maximilian Stejskalin teoksessa Folklig idrott esitellään myös Suomen perinnepainityylit. Kuvaukset ovat osittain yhteneviä Heikki Lehmuston kuvauksiin Painin historiassa. Jassehan on tässä viestissä noista kirjoittanut: https://www.potku.net/forum/viewtopic.php?t=5477&start=230#p856741
On kuitenkin painityylejä, joita Lehmusto ei omassa teoksessaan mainitse, esimerkiksi heitto- eli mustalaispaini.

Liitän muutamia kuvia näistä erilaisista perinnepainityyleistä. Painin treenaaminen on muuten ollut oikeasti melko ahkeraa jo 1800-luvullakin.

Kauluspaini:
Kuva
Käsipaini:
Kuva
Syli- eli ristipaini:
Kuva
Vyö- eli housunkauluspaini:
Kuva
Lisäksi paininomainen laji oli sellainen, jossa toinen asettuu maahan makaamaan ja toinen ottaa nelson-otteen, yrittäen estää alla makaavan ylösnousemisen:
Kuva
Tämä ei ole painia, mutta osittain ketjun aihepiiriä liippaavaa kuitenkin. Nyrkkien kovuutta koeteltiin lyömällä niitä vastakkain:
Kuva
ka1
loka 1, 2016, 02.08
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Tiedusteluna, onko kukaan kuullut suomalaisesta perinnenyrkkeilystä? Olen käsityksessä, että siitä, että tällaista on ollut, ei nykyään käytännössä tiedetä?
ka1
touko 21, 2016, 10.47
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Tosiaan, Kauhajoen Pukkilan Jaskaan viittasin. Toisen aallon häjy ja ehkä vähemmän tunnettu kuin lauluista tuttu Kauhavalainen vanhempi kollegansa. "Häjyjen pesänä" tämä Kauhajoen Jaskan kotitalo, Keski-Pukkila, aikoinaan silti tunnettiin, ja erään tuon vuoden '68 perinnekeruun kertojan mukaan se oli sitä yhä!

Nyt kun muistelen, niin esim. tässä Puolustusvoimien lähitaisteluvideossa vuodelta '57 vilisee kämmensyrjälyöntejä: " onclick="window.open(this.href);return false;

60-luvulla tuollainen ”karate chop” alkoi olla vakiokamaa myös amerikkalaisissa elokuvissa. On siis mahdollista, että vuonna '68 tekniikka oli laajalti tunnettu Suomessakin. Toisaalta täytyy muistaa, että kertoja oli 60-luvulla jo hyvin vanha, ja muistelee tallenteessa nuoruusaikojaan. Voihan silti olla, että hänen esittelemänsä kämmensyrjäisku on jostain tuoreeltaan bongattu kikka, mutta hieman erilaiset vibat tekstistä välittyy. Mahdotonta lausua mitään varmaa.

Mitään merkittävää johdattelua haastattelutilanteessa ei tässä kohtaa tapahdu. Kertoja ”koittaa” haastattelijaa ”syrjäkämmenellä” johonkin tiettyyn kohtaan, ”tuohon”, ja siihen kun kämmensyrjällä ”vetää”, on niin kuin ”puulla löis”. Mainittakoon, että eräs folkloristikko, jonka opinnäytetyön kautta tämän arkistoaineiston pariin päädyin, tulkitsi haastateltavan tässä kohtaa esittelevän kohtia ruumiissa, joihin ”koittamalla” saa hengen pois. Itse en löydä tukea tällaiselle tulkinnalle, uskon sen olevan väritetty ja siten virheellinen.
ka1
touko 20, 2016, 21.33
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 388
Luettu: 155134

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Vuonna 1968 äänitetyssä Kauhajoen perinnekeruussa eräs vuonna 1890 syntynyt kertoja muistelee Pukkilan Jaskaan liittyviä tarinoita käsiteltäessä myös omaa nuoruutensa häjyilyä. Pampun käytöstä kertoja neuvoo kietaisemaan pampun päässä olevan remmin käsivarren ympäri, ettei pamppu pääse lipeämään kädestä, sekä kohdistamaan iskut ”hartioihin”, sillä päästä lähtee henki turhan helposti. Erityisen mielenkiintoinen on kohta, jossa kertoja innostuu demonstroimaan haastattelijalle kämmensyrjälyöntiä johonkin arkaan paikkaan. Koska tilanteesta on vain äänite, josta olen vieläpä vain lukenut litteraation, on hankala tarkasti sanoa, mitä tilanteessa tapahtuu. Jonkinlaista kämmensyrjäiskua johonkin aivan tiettyyn vitaalipisteeseen 78-vuotias kertoja kuitenkin haastattelijalle näyttää. (En nyt valitettavasti viitsi tähän laittaa julkisesti kyseistä pätkää haastattelusta, koska minulla ei ole SKS:n lupaa.)

Nyt kysymys kuuluukin, mistä kertoja on kyseisenlaisen sofistikoituneen tekniikan voinut omaksua? Itse veikkaisin Jiu-Jitsu-oppaita, niissä kun esiintyi jo vuosisadan alkupuolella kämmensyrjäiskuja. Toisaalta mietin, kuinka yleisiä ja laajalle levinneitä ne olivat? Kuinka todennäköistä on, että kauhajokelainen isäntä olisi Jiu-Jitsuun törmännyt? Todennäköisyysttä lisännee toki jonkin verran suuntauneisuus tappelujuttuihin. Mainittakoon myös, että kyseinen henkilö oli Amerikassakin käväissyt nuoruudessaan neljä vuotta. Mitäpä @Jasse arvioit, olisiko jokin Jiu-Jitsu-opas todennäköinen alkuperä kyseiselle tekniikalle?

Paljon mielikuvituksellisempiakin alkuperiä on tietysti helppo (ja ennenkaikkea hauska) keksiä. Kertojahan oli samaa ikäpolvea kuin itse Pukkilan Jaska, ja samoilla seuduilla nuoruutensa pyörinyt. Muistutuksena, että Pukkilan Jaska oli siis se kaveri, joka puu-ukkoon veitsitekniikoita treenaili, hallitsi korkeat potkut ja tunnettiin laajalti ”hyvänä tappelijana”, samoin kuin isänsä ja veljensä, ja kaikenlaista Japanin sodan veteraania talossaan majaili.