Kamishimo kirjoitti: Selittäminen ei ollenkaan helppo homma mutta yritetään. Kun liikutamme sormiamme näemme sen ja sen näkevät muutkin. Annamme käskyjä lihaksille ja ne toivon mukaan tekevät sen mitä haluamme. Ohjaamme kehoamme. Saman voimme tehdä lihaksille jotka eivät välttämättä saa mitään ulkopuoliselle katsojalle näkyvää toimintoa aikaan mutta tunnemme sen kehossamme. Pitkään mitä tahansa taitoa, missä kehoa tarvitaan ja siihen keskitytään harjoittelun aikana, harjoitelleiden kehontietoisuus kehittyy hiljalleen siihen tasoon että näitä tuntemuksia alkaa tulla. Harjoittelun yksi merkittävä osa on että siihen kuuluu harjoitteita joissa keskitytään omaan kehoon ja sen hallintaan, opitaan tuntemaan ja kuuntelemaan omaa kehoa.

Yleensä emme juurikaan aisti mitä kehossamme tapahtuu kun huomiomme on josskin muualla kuin omassa kehossamme. Jos suostumme esim. istumaan paikallamme vaikkapa zazenissa riittävän pitkään ja usein niin ennen pitkää herkistymme kuuntelemaan omaa kehoamme, sisäisiä toimintojamme.

Useimpiin perinteisiin budo-lajeihin kuuluu näitä harjoitusmetodeja joilla harjoittelijoiden huomio pyritään saamaan omaan kehoon. Näiden harjoitteiden tarkoitus on myös opettaa ns. normaalista poikkeavaa eri lihasten toimintajärjestystä ja kehon oikeanlaista rentoutta...

Kamishimo kirjoitti: Eihän tässäkään ole kysymys suoranaisesti seinään juoksemisesta. Voiman suunnan muutos tehdään "imaisun" aikana; tapahtuu voiman kääntäminen ympyrämäisesti (aiki) vartalon sisällä. Hyväksi tässä voi kehittyä vasta kun kehontietoisuus on riittävän herkkä, eli pystyy aistimaan ja hallitsemaan kehon sisäisiä liikkeitä jotka eivät välttämättä näy ulos. Suht yksinkertainen harjoitus joka antaa jotain osviittaa kehon sisäisestä hallinnasta on esim. vanha hierontatekniikka missä laitetaan kädet vaikkapa hierottavan selän päälle ja VÄRISTETÄÄN käsiteltävää varsin suurella taajuudella. Ei siis huojuteta, keinuteta yms. vaan väristetään. Tekijän oma asento ei muutu eikä mahdollinen katsoja huomaa että hieroja tekisi varsinaisesti mitään. Kokeilkaa esim. kun istutte pöydän ääressä kädet pöydällä. Pienllä hakemisella sen pitäisi löytyä itse kullakin. Tämä on hyvä asento jossa oikea rentous on helpohko löytää. Pitäisi onnistua teiltä.

Hyvä juttu bubissa Japanissa muutaman pitkän jälkeen on laittaa pöytä värisemään ja herkimmät jo hakee suojaa pöydän alta

tabitha kirjoitti: Siksi sanonkin, ettei sellaisia taitoja voi suoraan saada, ellei kulje samanlaista tietä.

Jussi Häkkinen kirjoitti: Sisältö ei välttämättä eroa hirveästi siitä, mitä Ueshiba oli hänelle opettanut.

tabitha kirjoitti:

ka1 kirjoitti:

tabitha kirjoitti:Lisäksi joistain tekniikoista löytyy ikävämpiä (mahdollisesti alkuperäisiä?) muotoja: iriminagessa murretaan uken niska, udekimenagessa ei jatketa heittoon asti vaan rikotaan kyynärpää, kaitennagessa isketään polvi uken päähän. Itselleni näistä on sanottu että ne ovat tekniikoiden "alkumuotoja". Näistä muotoutuneet heitot ovat muunnoksia.

Ja ne ovat aikidoa. Nuo "alkuperäiset" muodot eivät käsittääkseni kuulu aikidoon.

No, mitennytsanoisi, ne ovat tekniikan pohja. Se mitä tekniikka todella on jos kaikki "koristelu" riisutaan.

tabitha kirjoitti: Jos vain konkreettisin jätetään jäljelle, se missä aikido on erityinen verrattuna muihin lajeihin, homma näyttää perin karulta. Uken hyökkäys -> välitön voimakas sisäänmeno -> atemi. Jos atemit kulkee niin uken pitäisi maata tämän jälkeen maassa.

Jussi Häkkinen kirjoitti: Esim. Shiodan lähestymistapa aikidoon oli hyvinkin suora ja sisälsi myös nuo käytännöllisemmät suoritustavat.

tabitha kirjoitti: Lisäksi joistain tekniikoista löytyy ikävämpiä (mahdollisesti alkuperäisiä?) muotoja: iriminagessa murretaan uken niska, udekimenagessa ei jatketa heittoon asti vaan rikotaan kyynärpää, kaitennagessa isketään polvi uken päähän. Itselleni näistä on sanottu että ne ovat tekniikoiden "alkumuotoja". Näistä muotoutuneet heitot ovat muunnoksia.

Kalle Koskinen kirjoitti: Itse koen sen ikävänä, että aikidon suunta on nykyään sitä mitä O-Sensei teki vanhoina päivinä. Sehän oli suuren mestarin vanhan miehen tekemistä ja se sopi hänelle.

Kalle Koskinen kirjoitti: Hieman varhaisemmat videomateriaalit näyttävät, että kyllä O-Sensei oli hyökkäävä, eikä antanut toiselle aikaa saada sitä kunnon hyökkäystä aikaiseksi.

kenttiensankari kirjoitti: Eikö sitten yksi kova tekniikka ole periaateessa pehmeä. Yksi tiputtava isku varmasti sattuu vähemmän kuin se että mätkisi tusinan verran vähän pehmeämpiä.

kenttiensankari kirjoitti: Jollain taisi olla täällä allekirjoituksessakin Foremanin tokaisu "nyrkkeily on kunniallista urheilua, et halua satuttaa vastustajaasi yhtään sen enempää kuin on pakko" toi on vapaa suomennos. Nyrkkeily on siis sitä pehmeää?

kenttiensankari kirjoitti: Mutta tuleeko se oikeasti mieleen tositilanteessa? Mutulla sanon että pehmeistä tekniikoista tulee kovia kun tilanne muuttuu pelottavaksi.

Nelson kirjoitti: Itse olen edelleen atemeista sitä mieltä, että alussa on tärkeämpiä asioita joihin kiinnittää huomiota kuin atemit. Atemit lisätään sitten myöhemmin, kun muu alkaa olla edes jokseenkin hallussa. Tämä on toki vain oma mielipiteeni, mutta itse en pidä sitä tapaa harjoitella ehkä parhaimpana, että yritetään kaikki tekniset puutteet heitoissa, horjutuksissa, liikkumisessa, ajoituksessa yms korvata atemilla.

kenttiensankari kirjoitti:

ka1 kirjoitti: Eli mitä yrität sanoa? Että pehmeä tekniikka ei toimi? Se onkin varmasti vaikeampaa torjua hyökkäys pahasti hyökkääjää vahingoittamatta, mutta ei silti mahdotonta. Tämä on kuitenkin se idea.

Voisin jopa sanoa ettei ole mitään fyysistä pehmeää tekniikkaa(provokatiivisesti sanottu).

kenttiensankari kirjoitti: Fyysisessä puolustaumistilanteessa on pakko satuttaa hyökkääjää. Tappelua edeltävässä tilanteessa voi sitten puhua pehmosia.

Korppi kirjoitti:

ka1 kirjoitti: Puhetta riittää, tekoja ei .

Kyllä Arai niitä aikas mukavasti jakeli, tosin en muista kovinkaan monen muun opettajan niitä paljoa käyttävän.

Korppi kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti: No, aikidossakin on vähän sitä ideaa, että "jos atemi on hyvä, toista ei tarvitse heittää. Hän on silloin jo valmiiksi tajuttomana maassa".

Juups, Arai sensei sanoi jotenkin näin että "jos uke ei ole siellä missä haluat hänen olevan niin atemisi oli liian heikko tai niitä oli liian vähän"

kenttiensankari kirjoitti:

ka1 kirjoitti:

kenttiensankari kirjoitti:Mikä ihmeen pointti on tehdä pehmeästi, jos on tehokkaampiakin keinoja?

Vastustaja ei vahingoitu niin pahasti?

Eli silitetään aggressiivinen hyökkääjä pois kimpusta? Ja luulisi olevan vaikeaa säännöstellä iskujensa tai puolustuksensa voimakkuutta jos oikeasti pelkää henkensä puolesta. En usko että päälimmäisenä on huoli hyökkääjän terveydestä.

kenttiensankari kirjoitti: Mikä ihmeen pointti on tehdä pehmeästi, jos on tehokkaampiakin keinoja?

tabitha kirjoitti: Älä naura, muuten VKA tulee tännekin puhumaan konsepteista.

tabitha kirjoitti: Kova tekniikka... no, VKAhan on todistanut ettei mikään tekniikka toimi

tabitha kirjoitti: Valitettavasti se taitaa olla niin että osaa kummatkin tai ei kumpaakaan.

Nelson kirjoitti: Et voi valita että teet kovaa tai pehmeää tekniikkaa jos et osaa kumpaakin.