Mites vaikka joku Iaido, Jodo, ja Karate (japanilaiset tyylit)? Näissä olen nähnyt paljon yksintehtäviä liikesarjoja.TimoS kirjoitti: Yksin tehtäväksi sitä ei ole missään lajissa tarkoitettu, tai siis ei pelkästään yksintehtäväksi.
Joo ei mikään ihan pieni meriitti.Ile kirjoitti: Täytyyhän sen kovaa settiä olla, kun lähtökin oli tällainen:hän loi myös maailman ensimmäisen, aidosti realistisen itsepuolustus-ja taistelujärjestelmän.
Epäilen että ei kovin spesifisti mistään.Tyttö kirjoitti:Aihe on mielenkiintoinen. En tosin tiedä, mistä krav magasta linkin takana mahdetaan kertoa.JanneM kirjoitti: Mutta aihe sinäänsä oli ihan mielenkiintoinen, eli jatkakaa siitä.
Tuollahan on iso lista noita "miksi laji X ei toimi" -juttuja, kaikissa about sama selitys sille että miksi se ei muka toimi. Että ei muuta ku ostamaan tuolta niiden kaikki 43 DVD:tä niin jospa niistä oppis sitten jotain mikä oikeasti toimii... 
Onkohan toimittaja tuntenut samoin myös esimerkiksi joukkueen hyökkäysammunnoissa? "Mitään suurempaa innostusta ulkomaalaisten ampuminen kuoliaaksi rynnäkkökiväärillä ei varusmiesjoukossa synnyttänyt. Tosin joillekin tämä asennoituminen ongelmatilanteen ratkaisumallina näytti tuottavan jännittävää mielihyvää ja innostusta - samalla kun me muut laitoimme hiljakseen aseidemme varmistimet päälle ja jättäydyimme rivistön taakse. "Mitään suurempaa innostusta vastustajan silmien puhkominen tai kaularangan katkaiseminen ei varusmiesjoukossa synnyttänyt. Tosin joillekin tämä asennoituminen ongelmatilanteen ratkaisumallina näytti tuottavan jännittävää mielihyvää ja innostusta - samalla kun me muut jättäydyimme hiljakseen harjoitussalin reunoille.
Mutta eihän omien kokemusten ja opetuksen välille kuitenkaan voi vetää suoria yhtäläisyysviivoja. Ehkä joku juttu on toiminut omalla kohdalla kerran, ehkä jopa kaksi, mutta ehkä se ei toimikkaan kolmatta kertaa? Toisaalta jollain epätoivoisella "tempulla" mitä ei ole ikinä harjoitellut, mutta jonka tositilanteessa vetää ihan intuitiolla, voi ollakin juuri haluttu vaikutus.Mjölnir kirjoitti:Siitä, miten aiemmin tai itse on tositilanteissa mikäkin juttu toiminut ja miten harjoitteet ovat siihen valmistaneet. Ensikertalaisilla on tietysti se ongelma, että jos ei ole veteraania opettamassa, niin voi heittää vaan sivistyneitä arvauksia tai pyrkiä saamaan oppia sellaisesta, joka tietää.DeusVult kirjoitti:Mutta jos ja kun harjoitustilanne ei voi koskaan olla kaikilta muuttujiltaan täysin sama kuin tositilanne, niin mistä tietää kuinka hyvin opetus valmistaa tositilanteeseen?Mjölnir kirjoitti:...on kiinni siitä, miten hyvin opetus on valmistanut tositilanteeseen.DeusVult kirjoitti: Mielestäni voi, mutta se miten se toimii ....
Mutta jos ja kun harjoitustilanne ei voi koskaan olla kaikilta muuttujiltaan täysin sama kuin tositilanne, niin mistä tietää kuinka hyvin opetus valmistaa tositilanteeseen?Mjölnir kirjoitti:...on kiinni siitä, miten hyvin opetus on valmistanut tositilanteeseen.DeusVult kirjoitti: Mielestäni voi, mutta se miten se toimii ....
Voiko sotimistakaan treenata rauhanaikana intissä?ninja kirjoitti: DeusVult, nyt ymmärrän pointtisi paremmin. Joten voiko väkivaltaa ylipäätään treenata kamppailusalilla, oli laji mikä tahansa?
Mielestäni voi, mutta se miten se toimii sitten käytännössä on Tuntematonta lainatakseni aina ikäänkuin "korkeemmas käes".Dedikaatio = omistautuminen. Tarkoittaa hyökkäämistä niin, että maksimaalisen hyökkäystehon saavuttaakseen hyökkääjä uhraa osan (tai kaiken) puolustautumis- ja reagointikyvystään. Tämä on erittäin tavallista erilaisissa päällekarkaustilanteissa.ninja kirjoitti: Tämä dedikoituneempi on nyt niin hieno sana, etten ymmärrä mitä se takoittaa.
Sparrissa - niinkuin minä sen ymmärrän - ei ole erikseen puolustautujaa ja hyökkääjää. On vain kaksi periaatteessa tasaväkistä ottelijaa. Tässä on se radikaali ero ip-tilanteen ja sparrin välillä. Sparrissa se puukkomies tietää tarkkaan mitä vastustaja pyrkii tekemään, ja mitoittaa oman tekemisensä estääkseen tämän vastustajan toiminnan mahdollisimman tehokkaasti. Aseistautuneella ottelijallahan on tietenkin mahdoton etulyöntiasema, jos tilanne muuten on ottelijoiden välillä tasapäinen.ninja kirjoitti: Mitä tarkoitat tällä?: "Tämä antaa puolustajalle mahdollisuuden yllättää puukottaja omalla toiminnallaan, mikä ei salilla sparratessa käytännössä tahdo onnistua mitenkään."
Sitten varmaan tehdään vähän erilailla?ninja kirjoitti: Ok, kyse oli siis harjoitteista uhkaa vastaan. Mutta mitäs jos joku tulee päälle tarkoituksena iskeä se puukko sisään?
En epäile etteikö tätäkin skenaariota olisi otettu lajissa jotenkin huomioon, vaikka en siis itse harrastakkaan...Ei pidä paikkaansa. Veitsisparrihan "ilman rooleja" menee välittömästi hippasteluksi, jossa se veitsimies yrittää tuikkia vastustajaa mahdollisimman nopeilla ja kavalilla, mutta voimattomilla ja tehottomilla pistoilla ja viilloilla, hyvin tietäen että vastustaja yrittää tarttua veitsikäteen ja yrittää ehkä riistää aseen. Todellisessa veitsihyökkäyksessä puukottaja ei lähtökohtaisesti ole tullut "sparrailemaan" vaan hyökkäykset ovat huomattavasti dedikoituneempia - kuten esimerkiksi lukuisista netistä löytyvistä turvakameravideoistakin näkee. Tämä antaa puolustajalle mahdollisuuden yllättää puukottaja omalla toiminnallaan, mikä ei salilla sparratessa käytännössä tahdo onnistua mitenkään.ninja kirjoitti: Lähemmäksi todellista kamppailua harjoituksissa pääsee kai sparraustilanteessa, jossa kummallakaan ei ole ennalta sovittua roolia.
Juurikin näin. (sori kun näin tungen KM-ketjuunMjölnir kirjoitti:Lähtisin siitä, että millään "tekniikalla" ei selviä, vaan taidolla ja asenteellan0k kirjoitti: Aloin tänään pohdiskelemaan toimintaa pitkäteräistä asetta vastaan (vesuri, miekka tms)
varsinkin kun hyökkäys tapahtuu yhdellä kädellä. Millä tekniikalla siitä selviää?
Kävin tuossa "suomen kirkko musiikki liiton" sivuilta läpi nuo tasokoe tekniikat, mutta en mielestäni löytänyt mainintaa erikseen näitä kohtaan.
http://www.suomenkravmagaliitto.fi/krav ... etekniikat" onclick="window.open(this.href);return false;
Mutta tilanteessa mahdollisia ratkaisutapoja ovat seuraavat:
Pitkä etäisyys, viilto aivan kärjellä, väistö taakse ja välitön ryntäys eteen tuplakäsitorjunnalla.
Pitkä etäisyys, lyönti ylhäältä tai yläviistosta, kuten keppilyönti ylhäältä, pistävä torjunta voimakkaalla sisäänmenolla.
Pitkä etäisyys, pisto, kuten keppipiston torjunnat sisään tai ulos.
Lyhyt etäisyys, pistävät torjunnat, kuten kiveä tai keppiä vastaan.
Jos henkilö osaa käyttää vesuria / machetea tai miekkaa, niin onnistumisen mahdollisuus on heikko, mutta mikäli hyökkääjä ei osaa liikkua hyvin ja hyödyntää aseensa etäisyyttä, niin aivan perustekniikoilla mennään.
) Jos ajatellaan että miten machete tai miekka eroaa vaikka puukosta, niin vastaus on pituus ja paino. Pitkällä teräaseella lyönnin voimasta lähtee ruumiinosia irti, mutta toisaalta liian lähellä olevaa kohdetta vastaan ei voi hyökätä juuri mitenkään - toisin kuin puukolla. Vastaus on siis hankkiutua iholle kiinni ja jatkaa siitä sitten opetetulla tavalla (mikä se sitten ikinä onkaan), mielellään asekättä kontrolloiden.