Niin, jotenkin kummasti se helpottaa, kun huomaa, että jos itsellä menee huonosti, niin muilla saattaa mennä vielä huonommin.steelduck kirjoitti: Helpottaa tälläinen "terapia" keskustelu, kun näkee että muillakin on "vaikeeta".
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 5 tulosta
- elo 27, 2007, 12.02
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54691
- touko 23, 2007, 09.33
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54691
No ainakin meikäläinen taitaa päästä vakuutusyhtiön sairastapauskertomuksen esimerkiksi. Eli kun kävin kuvauttamassa niskaani "mattopainiepisodin" jälkeen, niin lääkäri kysyi, että saako hän antaa tapaturmakertomukseni vakuutusyhtiölle, joka tekee vuosittain jotain yhteenvetoa eri vahingoista. Mahtaa se olla jollekulle vakuutusyhtiön immeiselle luettavaa..."Kaikki tapahtui niin äkkiä", "Käännyin itseni ympäri ja pää jäi väliin"jussip kirjoitti: Vakuutusyhtiöt varmaan maksaisivat hyvän hinnan tästä ketjusta oikeisiin nimiin yhdistetyillä nimimerkeillä.
- touko 22, 2007, 12.06
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54691
- touko 22, 2007, 10.39
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54691
Ja kun kerran on kyynärpää rusahtanut lukotuksen seurauksena, niin sitä ei halua kokea uudelleen. Oli käsi sen verran toimintakyvytön pidemmän aikaa (onneksi ei rikkoutunut lopullisesti). Näin useamman vuoden jälkeen huomaan, että esim. leuanvedossa kipua ei loukkaantuneessa kyynärpäässä enää tunnu. Hyvä niin.porky kirjoitti:Sama murhe, joskus melkeen pelottaa olla lukoteltavana ja tulee taputeltua varmuuden vuoksi. Tietoisuus siitä, että sitten kun sattuu niin millin päästä tulee iso pipi vähän jännittää . En kyllä mielellään ole kokemattoman lukottelijan harjoitusmaalina. Ne ketkä osaa, osaa yleensä myös aika hyvin lukea kohdettansa. Mäkin rutisen ja paukun, mutta onneksi mikää ei kipuile... vielä...Tyttö kirjoitti:
Jatkuvia ongelmia aiheuttavat yliliikkuvat nivelet eli koska lukkoja mun raajoista ei ihan helposti saa, joutuu olemaan tosi tarkkana, ettei kanssatreenaajat (mun avustuksella) riko niitä (tiedän, että mun pitää jossain vaiheessa taputtaa siitä huolimatta, ettei lukko tunnu missään, mutta kun en aina ole varma, missä vaiheessa muilla lukotus tuntuisi = on oikea aika taputtaa). Yliliikkuvuuden takia nilkat, olkapäät, kyynärtaipeet ja ranteet rutisee, paukkuu ja kipuilee.
Judossa mä en saa olla lukotuksissa "mallikappaleena", ettei käy vahinkoja. Onneksi judon treeniporukka on sen verran pieni, että kaikki tietävät hyvin tämän mun "vaivan". Magassa treenatessa esim. mattopainissa eri parien kanssa nujutessa pitääkin sitten olla tarkkana...
Toisaalta tämä nivelten yliliikkuvuus saa aikaan huvittaviakin piirteitä. Esim. kyusho -leirillä sitä oli välillä ihan tuhannen solmussa, kun pari kokeili lukotuksia tyyliin "entä tuntuuko tämä", "entä jos väännän näin...", "no, mitenkäs tämä" Myöskään "hermopisteitä" ei oikein löydy. Tosin kyllä se ennen pitkää jossain tuntuu, kun pidemmän aikaa kaivelee...
- touko 21, 2007, 08.48
- Keskustelualue: Voimistelusali
- Aihe: Vaivat
- Vastaukset: 275
- Luettu: 54691
Suuremmilta vahingoilta olen onnistunut välttymään, mutta varvas on aikanaan murtunut, revähdyksiä sattunut aimo liuta, polvet vääntyilly, kyynärpää rusahtanut jujigatamessa ja niskan oon käyny kuvauttamassa, kun mattopainissa käännyin niskan päälle...
Jatkuvia ongelmia aiheuttavat yliliikkuvat nivelet eli koska lukkoja mun raajoista ei ihan helposti saa, joutuu olemaan tosi tarkkana, ettei kanssatreenaajat (mun avustuksella) riko niitä (tiedän, että mun pitää jossain vaiheessa taputtaa siitä huolimatta, ettei lukko tunnu missään, mutta kun en aina ole varma, missä vaiheessa muilla lukotus tuntuisi = on oikea aika taputtaa). Yliliikkuvuuden takia nilkat, olkapäät, kyynärtaipeet ja ranteet rutisee, paukkuu ja kipuilee. Pahin ongelma on vasen ranne, joka ei kestä enää pahemmin iskuja eli esim mitseihin lyödessä ja joissain kaatumisissa täytyy pitää rannetukea.
Mutta tämähän on lajinvalintakysymys (vähän niinkun kutsumusammatti)
Jatkuvia ongelmia aiheuttavat yliliikkuvat nivelet eli koska lukkoja mun raajoista ei ihan helposti saa, joutuu olemaan tosi tarkkana, ettei kanssatreenaajat (mun avustuksella) riko niitä (tiedän, että mun pitää jossain vaiheessa taputtaa siitä huolimatta, ettei lukko tunnu missään, mutta kun en aina ole varma, missä vaiheessa muilla lukotus tuntuisi = on oikea aika taputtaa). Yliliikkuvuuden takia nilkat, olkapäät, kyynärtaipeet ja ranteet rutisee, paukkuu ja kipuilee. Pahin ongelma on vasen ranne, joka ei kestä enää pahemmin iskuja eli esim mitseihin lyödessä ja joissain kaatumisissa täytyy pitää rannetukea.
Mutta tämähän on lajinvalintakysymys (vähän niinkun kutsumusammatti)