DaNjA kirjoitti: Ja se, kuka määrittelee lapin?!?!?!?

Jyväskylä on lapin ensimmäinen kaupunki. Siitä pohjoiseen kaikki on lappia (välimatkojen takia).

"Kui" on ainoa läntinen ilmaus joka täällä nähtävästi kaikille - jopa meille savolaisille, puhtaimman inhimillisen ilmaisun herrakansalle - tarttuu väkisinkin. Hämmensi kovin kun huomasin sen sujuvasti livahtaneen kielenkäyttööni.

Muutoin paikallinen puhe on hilpeää. "Ketä se noi sanosis?" Sei ei ota päähän kuten pääkaupunkiseutulaiset puheenparret (sielläkin sitä varsinaista stadin slangia kuulee vähänlaisesti), mutta hymyilyttää sopivasti.

Turkuun muutettuani luulin kyllä parin vuoden ajan, että syntyperäiset turkulaiset ovat legenda. Sittemmin olen tavannut pari täällä syntynyttäkin. Mielenkiintoisia olentoja.

Alioppilas kirjoitti: Mihin tämä maailma on menossa kun TURKULAINEN kritisoi ihmisten puhetapaa?

Kuule, ei syytä huoleen - olen vain Turussa asuva savolainen.

Kritiikkini on siis ehdottoman neutraalia.

Turkulaiset ne vasta kummallisesti puhuvatkin (ja tämän sanottuani osa heistä kysyy, että "kui?" ja loputkin hämmästelevät tyyliin "ai ketä puhuu?").

Kari Aittomäki kirjoitti: Kaikki Suomen murteet on kauniita.

Nyt ei ole kyse murteesta - ihan aito stadinmurre on hauskaakin kuunneltavaa. Nyt on enemmänkin kyse puhujan asennevammasta tai tiettyyn puhetapaan ajautumisesta - sellaisesta "ahistavan iisii" -tyylistä.

Mika kirjoitti: Ai se, okei. Mahtavatko näin puhuvat ihmiset (yleensä nuoria, kaiketi) itse tietää, miltä se puhetapa kuulostaa muun Suomen kollektiiviseen korvaan?

Kuvittele tämä sanotuksi kommenttina tuohon juuri sillä äänellä: "Emmä oo kelannu. Miks niiden pitäis olla nii erilaisii?"


Joo, eivät tiedä.

Mika kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti:Lisäksi helsinkiläinen vinkukiekaisusaundi puheessa ei ainakaan bonuksia anna.

Tarkoitatko sellaista hidasta, puoliäänistä narinaa? Se ajoi minut nuorempana hulluuden partaalle ärsyttävyydellään, mutta nykyään naurattaa koko lailla paljon.

Sekin (itse puhun tuosta "räikköstämisenä"), mutta myös se lopputympäännyskiekaisu jokaisessa sanassa, erityisesti korostuen lauseiden lopussa. Ihan kuin olisi jotenkin tukala olla. Ei vahingossakaan anna avointa - tai edes fiksua - mielikuvaa ihmisestä.

Ei oikeasti kykenisi naaraksessa moista sietämään.