Moi! Luo tili ja ota osaa iloiseen keskusteluun. 🙂

Haku löysi 6 tulosta

Jussi Häkkinen
syys 16, 2020, 23.24
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta
Vastaukset: 106
Luettu: 9396

Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta

Andy kirjoitti:
syys 16, 2020, 21.35
Jussilla on tietysti etuna vielä se, että on "ex-urheilija". Vaikka ei siis kilpaurheilija, niin on treenannut karatea varsin tosissaan. Tällöin se irtiottokyky harjoituksissa on aivan erilainen kuin jollain aloittelijalla, joka ei ole 40 ikävuoteen mennessä tehnyt sohvalta nousemista rasittavampaa liikuntaa. Tämä tietysti näkyy myös kehityksessä.
Minä tein koko kouluikäni säännöllistä yleisurheiluharjoittelua, joten tuli ihan valmentajien taholta se oppi, miten treenataan ja kuunnellaan kehoa. Tietää myös hyvän ja huonon kivun erot jne.

Se tosiaan on erilainen lähtökohta.
Jussi Häkkinen
syys 16, 2020, 12.29
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta
Vastaukset: 106
Luettu: 9396

Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta

MikaM kirjoitti:
syys 16, 2020, 12.18
Tuosta polvi-varvaslinjasta. Otan itseni esimerkiksi. Taustaa, aina liikkunut, usein miten sattuu. Ikää kohta 52. Vasen polvi leikattu trauman takia kolmasti. Vivutukset aika erikoiset, eli todella lyhyet jalat.
No niin. Nivelsiteet mulla ilmoittaa kyllä melko nopeasti, jos polvi menee yli. Näin voi siis helpoimmin käydä askelkyykyssä. Ei takakyykyssä.
Tuon pystysoutuohjeen näkisin mielelläni.
Jep, lyhyillä jaloilla tuo polvisääntö on erittäin validi.

Pystysoudussa käytännössä kyynärpäät eivät ylitä olkalinjaa ja jos on herkempi pinteelle, voi olla fiksumpaa tehdä taljalla ja köydellä siten, että nostossa vetää myös sivuille suoran yläsuunnan sijaan (vähentää samalla myös koukistajien sekaantumista asiaan). Kaikki maininnat hyvästä coresta ja muista ryhtitekijöistä tietenkin tähän.

Pystysoutu on ainakin itselleni ainoa tapa, jolla todella saa tehtyä ylikuormitusta (sivu) olkapäille kunnolla ja hallitusti. Pystypunnerrus ottaa enemmän ylärintaan ja etuolkiin (ja ojentajiin tietty).

Ohjelmoin itse pystysoudun toistoiltaan suhteellisen alas (5-8) ja kuormataan korkealle.
Jussi Häkkinen
syys 16, 2020, 11.54
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta
Vastaukset: 106
Luettu: 9396

Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta

Puni kirjoitti:
syys 16, 2020, 11.46
Jussi Häkkinen kirjoitti:
syys 16, 2020, 10.57
Tästä on tullut aika paljon lisää Darren Candow'n ja muiden kreatiinitutkijoiden puolelta. Nykyisellään alkaa näyttää siltä, että kreatiinista olisi hyötyä kaikille myös aivoterveyden kannalta. Samoin annostusta on täsmennetty entisestä 3-5g vuorokausimäärästä 0,1grammaan per painokilo -määrään, ylös pyöristäen. Ja tietysti myös se, ettei kreatiinia tarvitse syklittää, on jossain määrin "uusi" juttu.
Siis hetkinen, 103kg esimerkkimiehemme saanti 10,3g/vuorokausi?
11g, pyöristettynä. Itse otan 9g.

Ja ruoasta irtoavaa ei tarvitse laskea. Jos et syö lihaa paljon (5kg/d) ja raakana, et saa ravinnosta merkittäviä määriä kreatiinia.

Candow on tehnyt tutkimusta huomattavasti isommillakin määrillä (25+g) ilman huonoja vaikutuksia ja noissa vatsavaikutusten takia käsittääkseni mennään jaetuilla annoksilla, mutta kyllä - näyttäisi vähemmän yllättäen siltä, että myös kreatiini on kehonpainoriippuvainen.
Jussi Häkkinen
syys 16, 2020, 11.20
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta
Vastaukset: 106
Luettu: 9396

Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta

Ah, lisänä harjoitustaustasta jne.

Tästä on ihan anekdotaalista sanottavaa. En ollut käytännössä treenannut tavoitteellista lihasharjoittelua ennen viime vuotta. Salilla sitten alkoi tulla kommentteja nopeasta kehityksestä (otin roinaamisherjat kehuna - vieläkin kleen ja pysyn) ja uusien harjoittelijoiden ja PT-sakin ihmettelyä. Sanoin sitten valkuille, että älkää mainostako, että olen treenannut sen X kuukautta ja että asiakkaillaan olisi mahku samaan. Koska ei ole.

Syyt ovat selvät. Olen treenannut hyvin pienestä asti. Rakennettiin mummolan pihalle hyppytelineitä risuista ja hypittiin pituushyppyä rannalla jo alle nelivuotiaina, heti kun urheilukenttä oli lähellä, se oli leikkipaikka - ja leikki oli mahdollisimman hyviä suorituksia. Kiipeiltiin puissa. Siitä urheiluun ja kamppailulajeihin, skeittaukseen ja lumilautailuun ihan koko elämän ajaksi. Ja vaikka läskiä yhdessä vaiheessa kertyi ja sitten traumaattisesti suli ja jätti heikoksi, ei se kokemus mihinkään huuhtoudu.

Toinen syy oli treenimäärä. Treenasin viime vuoden 6-12 kertaa viikossa salilla, söin optimaalisesti, jaoin harjoittelun tutkimusten mukaan ja tuon päälle nostin kestävyyskuntoa juoksemalla. Minulla oli tähän sairasloman takia mahdollisuus. Opettelin tekniikat pilkun päälle elämän aikana kasattua kehonhallintaa käyttäen. Koko vuoden aikana tuosta seurasi vain yksi bursiitti, yksi onneksi nopeasti ohi mennyt olkapinne ja yhdet levolla ohi menneet ylikunto-oireet. Olin mentaalisesti sellaisessa tilassa, että treeni oli ainoa mielekäs tekeminen minulle - ja täällä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, että kykenen olemaan erittäin ehdoton asioissa, joihin mieleni laitan - tuo piirre vielä korostui äärimmilleen. Treenasin siis kovaa ja kurinalaisesti. Mielentilassa, joka ei ole useimmille saavutettavissa.

Joo. Kekosin aikaan nähden ihan törkeästi lihaa yli nelikymppisen kroppaan. Mutta se ei todella tarkoita, että siihen pystyisi kuka vain. Todennäköisesti myös genetiikkani suosii tätä.

Joten allekirjoitan ihan kaiken tuossa sanomasi. Nyrkkisäännöt ovat tärkeitä turvallisuudelle, anekdootit valehtelevat ja jokainen on yksilö historioineen (jolloin nyrkkisääntöjä voi tarkistaa tai olla tarkistamatta).
Jussi Häkkinen
syys 16, 2020, 10.57
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta
Vastaukset: 106
Luettu: 9396

Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta

Elina kirjoitti:
huhti 16, 2011, 13.23
Kreatiinia ei muutenkaan ole mieltä ottaa "varmuuden vuoksi", koska a) kreatiinilisästä on pääsääntöisesti hyötyä vain nopeus- ja voimalajien harrastajille, ja b) joidenkin ihmisten elimistö ei kykene hyödyntämään kreatiinilisää.
Holy thread resurrection...

Tästä on tullut aika paljon lisää Darren Candow'n ja muiden kreatiinitutkijoiden puolelta. Nykyisellään alkaa näyttää siltä, että kreatiinista olisi hyötyä kaikille myös aivoterveyden kannalta. Samoin annostusta on täsmennetty entisestä 3-5g vuorokausimäärästä 0,1grammaan per painokilo -määrään, ylös pyöristäen. Ja tietysti myös se, ettei kreatiinia tarvitse syklittää, on jossain määrin "uusi" juttu.

Mikalle: Aamen - mikään muu kuin vipunosto sivulle ei ole pakollinen (alan sisäinen vitsi, muistaakseni Schoenfeld totesi noin harjoitusten korvattavuudedta). Polvista on viime aikoina puhuttu paljon, koska ylityksen välttäminen toi joillekin tekniikkavirheitä ja toisaalta kehojen mittasuhteet eroavat ja esim. pitkäraajaisen on mahdotonta turvallisesti kyykätä reisi vaakatasoon asti ilman ylitystä.

Toinen vastaava on pystysoutu, jota on satanisoitu olkaharjoitteena aika paljon olkapinneherkkyyden vuoksi. Nykyisin se on tehnyt paluun, mutta suoritustapaa on entrattu.

Aika terveellä tavalla alalla on alettu miettiä kiveen hakatun säännön sijaan enemmänkin, mitä sääntö lopulta tarkoittaa. Asiat siis ovat lähinnä täsmentyneet, ei romuttuneet. Samoin korvaavia harjoitteita on pohdittu ihan kunnolla. Eniten päkimistä on monelle aiheuttanut "big 3:n" ehdottomuuden kyseenalaistaminen. Nykyisin ne nähdään teknisesti vaativina ja usein risk/reward -suhteeltaan hieman kyseenalaisina, ellei tarkoitus ole todella panostaa aikaa ja vaivaa harjoitteluun.

Eli olemme täysin samalla linjalla, lopulta. :)
Jussi Häkkinen
tammi 18, 2011, 13.19
Keskustelualue: Voimistelusali
Aihe: Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta
Vastaukset: 106
Luettu: 9396

Urbaanilegendoja liikunnan ja ravitsemuksen saralta

http://www.aitoterveys.fi/Mikroaaltouuni.php" onclick="window.open(this.href);return false;

"Mikrouuni saa ne värähtelemään miljardeja kertoja sekunnissa. Tämä vimmattu värähtely tekee tuhoa myös vesimolekyylin ympärillä, muuttaen esim. proteiinien rakennetta ja tuhoten valtaosan ruoan vitamiineista, entsyymeistä ja antioksidanteista."

:smt082