Kristian Hyvärinen kirjoitti: Tuosta "spermakilpailusta": ellen nyt väärin ole ymmärtänyt, eihän vahvin, nopein tai muuten onnekkain siittiö välttämättä kantane parasta geenipakettia tulevaa ihmisyksilöä ajatellen - ainakaan en tällaisesta ole koskaan kuullut. Olenko väärässä?

Et ole väärässä, mutta onkos sillä oikeastaan mitään merkitystä asian suhteen..

Juu, alan tutkimus on lisääntynyt ja mennyt eteenpäin valtaisesti viimeaikoina. Aika paljon on useitakin kansansairauksia (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, allergiat, ylipaino, autoimmuunisairaudet jne.) linkitetty vahvasti suolistobakteereihin, ja hoitopuolellakin on saatu paljon hyviä tuloksia.

Hoitoina siis esim. suolistobakteerien "resetointi" ja uuden suolistobakteerikannan istuttaminen. Kirjaimellisesti siis siirretään hyvän suolistobakteerikannan omaavan henkilön ulostetta henkilölle jolla on kannan kanssa ongelmia. Voi kuulostaa vähemmän houkuttelevalta, mutta jos sen rinnastaa siihen että sillä voi saada nopeastikin parannuksen vakavaan sairauteen joka on haitannut elämää vuosikymmeniä..

Mutta, good shit, niinkuin sanotaan.

Tuommoisessa nykyaikaisessa mikroprosessorissa on miljardeja transistoreja, joista muodostetaan noita erilaisia logiikkaportteja jotka käsittelevät niitä ykkösiä ja nollia. Saisi varmaan olla aikamoinen viritys jos jokaiseen tyrkättäisiin joku mittari väliin.. Voisi olla fyysiset mitat, tehonkulutuksen ja hitauden kasvu aikamoiset..

Kyseinen alkuaine on nimeltään arseeni, ei arsenikki. Arsenikki on molekyyli joka sisältää arseenia.

Paha Kani kirjoitti: http://www.dbem.ws/FeelingFuture.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Lueskelin tuota juttua ja se vaikutti minusta ihan asiallisesti tehdyltä tutkimukselta. Tuloksethan eivät ole mitään valtavan selviä, mutta kyllä siellä ihan tilastollisesti merkittävä ero tunnuttiin saavaan noissa piilotettujen eroottistenkuvien tulevaisuuden ennusteluissa. Se toteutustapa ja satunnaislukujen generointi oli ihan mielenkiintoista luettavaa, ja sinänsä kun noihin menetelmiin tutustui tarkemmin niin minusta se tosiaan vaikutti siltä että siinä on tehty ihan oikealla tavalla tutkimusta, vaikka tulos nyt ei olekaan järkeenkäypä..

Hesarihan uutisoi aihetta tänään näin (sisältää jokusen virheen tutkijan nimestä lähtien):

hs.fi kirjoitti: The Telegraph: Ihmisellä voi olla yliluonnollisia kykyjä

18.11.2010 19:48

Ihmisellä saattaa olla yliluonnollisia kykyjä, joiden avulla hän voi aistia tai ennustaa tulevat tapahtumat, kirjoittaa englantilainen sanomalehti The Telegraph. Lehti siteeraa tiedelehti The New Scientistin artikkelia ihmisen psyykkisestä kyvystä.

Yllättävät havainnot on tehty Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa tehdyssä kokeessa, johon osallistui tuhat vapaaehtoista opiskelijaa. Yhdessä kokeessa opiskelijoille näytettiin tietokoneen näytöllä kuva kahdesta verhosta, joista toiseen oli piilotettu eroottinen kuva.

Tutkimusta johtaneen professori Daryl Beamin mukaan opiskelijat valitsivat oikean verhon epätavallisen useasti. Verhokuvan järjestys ruudulla määriteltiin tietokoneen avulla sattumanvaraisesti sen jälkeen kun opiskelija oli tehnyt päätöksen. Tästä pääteltiin, että ihminen pystyi ennustamaan, missä oikea verhokuva tuli olemaan.

The New Scientist pitää tulosta järjenvastaisina, mutta toivoo, että tutkimus toistetaan, vaikka Cornellin yliopiston koe oli tehty luotettavissa olosuhteissa.

Mika kirjoitti:

Onko tuo kypärä jo nyt myynnissä? Mihin tarkoitukseen se on kehitetty?

Joo kaveri siis osti tuollaisen ($299). Näyttävät tosin olevan nyt loppuunmyyty: http://www.emotiv.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

En oikein osaa sanoa että mihin tarkoitukseen se on kehitetty, kyseessä sinänsä on köyhänmiehen versio normaalista EEG-laitteesta (joka on tietysti vähän eri hinta- ja kokoluokkaa). Kaipa tuolla voisi olla jotain käyttöä tutkimuspuolellakin, mutta enemmänhän tuo vaikuttaa tuommoiselta kivalta lelulta. Ehkäpä siitä jotain hyötyä voi taviksillekin olla kunhan harjoittelee käyttöä. Vaikkapa nyt sitten pelaamisessa tai jossain.. Kyseessä lienee nyt kuitenkin tuommoinen välimallin tuote matkalla kohti tarkempia ja parempia "joka-kodin-versioita"..

Tuolla on jotain esittelyvideoita: " onclick="window.open(this.href);return false;

Tuo on ehkä vähän realistisempi kuvaus tuosta käytännössä: " onclick="window.open(this.href);return false; niinkuin kommenteissa sanotaan niin itse esittely alkaa 10:35 vaiheilla.

Mutta tosiaan olihan se aika hauskaa ohjailla tietokonetta ajatuksenvoimalla, harjoitusta tuo tosiaan vaati jonkunverran, ja semmoista kliseistä "ajattele kovasti ilman että ajattelet että ajattelet" fokusoitumista

Testailin muuten tuossa vähän aikaa sitten kuluttajamarkkinoille tarkoitettua "aivokypärää". Kohtuupienellä harjoituksella pystyi jotenkuten ohjailemaan näytöllä näkyvää objektia ja saamaan sen tekemään haluttuja temppuja ainoastaan ajattelemalla ko. tehtävää. Erityisen näppärän tuosta sai kun yhdisti mukaan hallinnan kasvojen & päänliikkeellä, niitä kun oli vähän helpompi oppia hallitsemaan.

Mika kirjoitti: Kuulostaa kyllä hieman erikoiselta. Oletteko tavanneet moista ennen?

Siis mitä, sitä että uudelleen käytetään samoja tekstiosuuksia eri julkaisuissa, vai että sen johdosta vedetään julkaisuja pois?

Etenkin tuo aineistojen, menetelmien jne. kuvauksen uudelleenkäyttäminen on hyvinkin yleistä. Jos sinulla on vaikka joku potilasaineisto joka on kerätty vaikka 10 vuotta sitten tietyllä menetelmällä, ja tästä aineistosta on tehty 100 julkaisua jotka käsittelevät eri asioita, niin uskoisin että suurimmassa osassa noista julkaisusta kuvataan tuo aineiston keruu aikalailla sanastasanaan samalla tavalla ("kerättiin sveitsiläisiä miehiä ja naisia satunnaisotannalla rekisteristä x ja kutsuttiin ne paikalle jossa tutkimushoitaja y suoritti toimenpiteet x"). Sama tietysti menetelmissä, "käytettiin valmistajan x tekemää laitetta y, ja näiden mittausten perusteella luokiteltiin aineisto organisaation z suosittelemilla kriteereillä" jne.

Suurin osa tutkimusryhmistä kuitenkin käyttää suurimmassa osassa tutkimuksiaan samoja aineistoja, menetelmiä, ja kohdealue ja siihen liittyvät taustatkin pysyvät samoina ("tutkimme syöpää koska se on yksi yleisimmistä kansansairauksista")..

Pitkään odoteltu askel elämän luomisessa.

Craig Venter kavereineen rakensi alusta alkaen merkki kerrallaan tarvittavan pätkän DNA:ta elämän ylläpitämiseen (ja piilotteli joutessaan sinne väliin sähköpostiosoitteita jne.) ja siirsi sen onnistuneesti soluun.



Seuraava askel on sitten tuottaa kokonaan uusi elämänmuoto jolla on mahdollisimman lyhyt pätkä DNA:ta joka sisältää ainoastaan pakollisen minimin verran toimintoja elämän ylläpitämiseksi, ja sen jälkeen sitten tarkoitus lisäillä siihen uusia ominaisuuksia, esimerkiksi liittyen energiantuottoon.

Craigin vaatimattomiin tavoitteisiinhan kuuluu elämän luomisen lisäksi myös maailman energiateollisuuden syrjäyttäminen.

Kemian Nobel-tuli aika lailla samanlaisesta tutkimuksesta kuin tuo laaketieteenkin. Aika janna sinansa etta mielestani molemmat tutkimukset olivat mielestani enemman biokemiaa, kuin laaketiedetta tai kemiaa, mutta kuka naita nyt erottelee nykyaan (Nobel-akatemian lisaksi).

Taidan kirjoitella vaikka tastakin uutisoinnista pikkaisen analyysia myohemmin kun paasen kotiin ja esim aeaekkoeset toimivat 8)

HS kirjoitti: Yhdysvaltalainen biokemisti Roger Kornberg, 59, saa tämän vuoden kemian Nobel-palkinnon solukemiallisista tutkimuksistaan, Ruotsin tiedeakatemia ilmoitti keskiviikkona.

Kalifornialaisessa Stanfordin huippuyliopistossa professorina työskentelevä Kornberg on tutkinut miten solut kopioivat ja siirtävät geeneissä olevaa kemiallista informaatiota.

Tutkimuksissa hän on keskittynyt erityisesti ribonukleiinihapon eli rna:n tuotantoon.

Kornbergin molekyylitasoiset tutkimukset eivät ole kohdistuneet bakteereiden soluihin, vaan aitotumallisten eliöiden soluihin. Aitotumallisia eliöitä ovat muun muassa ihmiset ja muut nisäkkäät, kasvit, sienet ja hiivat.

Tutkimustuloksia pidetään erityisen merkittävinä lääketieteen – varsinkin syövän, sydäntautien ja erilaisten tulehdusten – hoidon kehittymisen kannalta.

Tauteja syntyy, kun solussa tapahtuu virheitä informaation kopioinnissa ja siirrossa. Ruotsin tiedeakatemia totesikin palkintoperusteluissaan, että geneettisen informaation kopioitumisprosessin ymmärtäminen on perustavan tärkeää lääketieteelle.

Tiedeakatemian mielestä Kornbergin tutkimustuloksista on apua myös kantasolututkimukselle.

Kornberg on ensimmäinen tutkija maailmassa, joka onnistui laatimaan kuvia soluissa tapahtuvasta informaation siirrosta.

Kornbergin poikkeuksellisen tarkat kuvat ovat paljastaneet miten solun perimään koodattu tieto siirtyy solun valmistamiin proteiineihin. Kuvien laatimistekniikka ei ole helppoa, sillä solujen molekyylejä ei voi nähdä mikroskoopilla.

"Kornberg on erittäin merkittävä lääketieteen perustutkija", arvioi Helsingin yliopiston molekyylibiologian ja biokemian professori Tomi Mäkelä.

Mäkelän johtama tutkimusryhmä Meilahden Biomedicum-keskuksessa tekee hyvin samanlaista lääketieteellistä perustutkimusta kuin Kornberg.

"Olemme taistelleet samoista tutkimusrahoista", Mäkelä kertoo. Yhteisistä intresseistä kertoo myös se, että ensi maanantaina yksi Kronbergin oppilaista tulee Biomedicumiin esitelmöimään.

Kornbergin tutkimukset liippaavat Mäkelän mielestä hyvin läheltä tämänvuotista lääketieteen Nobelia, jonka saivat geenitutkijat Andrew Fire ja Craig Mello. Kun Kornberg on tutkinut rna:n tuotantoa, niin Fire ja Mello tutkivat rna:n häirintää.

Joulukuussa Tukholmassa pidettävä Nobel-seremonia ei ole Kornbergille ensimmäinen, sillä Kornberg on toisen polven nobelisti.

Hänen isänsä Arthur Kornberg sai lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1959. Isä-Kornberg tunnetaan tutkimuksista, jotka käsittelevät geneettisen informaation siirtymistä yhdestä dna-molekyylistä toiseen.

Kornbergien ohella nobeleiden historiassa on viisi aiempaa isä-poika-paria. Isä-tytär ja äiti-tytär pareja on vain yksi eli Irene Joliot-Curie, jonka vanhemmat olivat Marie ja Pierre Curie. Nobelin palkinnon arvo on kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli 1,1 miljoonaa euroa.

MarkkuT kirjoitti: Peruskoulussa olin todella kiinnostunut biologiasta, mutta innostus lopahti lukiossa, kun geenit tulivat mukaan kuvioihin.

Polvi kirjoitti: Sama. Samoin lopullinen päätös tekniikan alalle suuntautumisesta söi motivaation nollaan.

Heh, niinkuin tuolla toisessa threadissa jo mainitsin, niin itse kävin tuota biologiaa minimimäärän lukiossa, ja luistin vielä suurimmalta osalta pakollisistakin. Minnekään geeneihin asti en siis ikinä siellä päässyt. Ja miksipä turhaan edes aihetta opiskelemaan koska olin jo tehnyt päätöksen tekniikan alalle suuntautumisesta

Noh, niin sitä vaan tosiaan tietsikkanörtti sitten parin vuoden opiskelun jälkeen rupesi tarkemmin pohtimaan että mihinkähän tätä vuosien tietokoneiden/tietojenkäsittelyn kanssa räpläämistä oikein haluaisi soveltaa, ja loppujen lopuksi tässä on jotenkin oudosti ajauduttu tekemisiin bioinformatiikan, biolääketieteen ja genomiikan kanssa. Mutta en minä noista asioista tosiaan vieläkään hirveästi tiedä.

Noh, pitänee kait sitten tännekin tulla häiriköimään kun tuolla jo toisaalla lämmittelin epämääräisellä tiedekeskustelulla. Työkaveri Suomessa tekee väitöskirjaa RNA-interferenssistä (RNAi), ja sitä kautta itsekin ollut sivuosassa muutamassa RNAi projektissa. En kyllä oikeasti hirveästi aiheesta tiedä, mutta pitänee nyt piruuttaan korjata muutama tuossa uutisessa oleva virhe (toivottavasti korjaukset menevät edes sinnepäin). Tuota Nobelia RNAi porukalle on kyllä jo jonkun aikaa povattu, ja suoraan sanottuna itselle ei kyllä olisi edes tullut mieleen muita saajaehdokkaita. Eli eiköhän tuo ihan hyvään osoitteeseen mennyt, jos nyt noista Nobeleista perustaa.

He löysivät kokeissaan RNA-interferenssiksi kutsutun perustavanlaatuisen mekanismin, joka estää viallisia geenejä toimimasta.

RNAi tosiaan "hiljentää" geenien toimintaa, toisin sanoen DNA:ssa olevan geenin pohjalta valmistetaan RNA:ta, ja tämän RNA:n pohjalta valmistetaan proteiineja (jotka sitten ovat näitä geenien toiminnan lopputuotteita/"näkyviä" osasia). RNAi tulee mukaan siinä vaiheessa kun geeni on hommansa hoitanut ja valmistanut RNA:ta, RNAi estää proteeinin valmistamisen ko. RNA:sta. Se mikä tuossa lainatussa lauseessa sitten on onkelmana, on se että RNAi on oleellinen säätelymekanismi myös ihan normaaleille "ehjille" geeneillekin.

Toinen ongelma on myös tämä "viallisen geenin" käsite. Minun mielestäni viallinen geeni on geeni, joka ei toimi niinkuin geenin pitäisi (eli siis esimerkiksi tuota RNA:ta). Se että jos geenin toiminta aiheuttaa vaikka ihmisille epätoivotun vaikutuksen, ei tee geenistä viallista. Esimerkkinä vaikka että jos joltakulta "löytyy geeni", joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, niin ei se tarkoita että kyseinen geeni olisi viallinen (saattaisi jopa olla parempi jos geeni olisi viallinen ja ei toimisi ja näin ollen ei altistaisi ko. taudeille).

Yksi yleinen harhaluulo on myös että eri ihmisillä on eri geenit. Korjattakoon tässä tätä harhaluuloa, käytännössä kaikilta ihmisiltä löytyvät samat geenit. Poikkeuksena lähinnä Y-kromosomissa olevat geenit (jotka löytyvät siis vain miehiltä) ja erittäin vakavat mutaatiot joissa osa DNA:ta on tuhoutunut/kopioitunut väärään paikkaan. Käytännössä aiheuttaa lähestulkoon aina sikiön kuoleman, mutta joissain harvoissa tapauksissa aiheuttaa "pelkästään" vakavan vammaisuuden (esim. Downin syndrooma, MS). Lonkalta heitettynä joltain marsullakin on jotain 80% samoja geenejä kuin sinulla. Eli kun seuraavan kerran luet vaikka Iltasanomista että "homouden geeni löydetty" ni sen sijaan että mietiskelet että keneltähän kavereistasi ko. geeni löytyy, niin voit säästää aikaa miettimiseltä, koska ko. geeni löytyy tod.näk. yli 99.9% ihmisistä ja suurella todennäköisyydellä naapurin kissalta ja ehkäpä myös pihalla kasvavalta voikukalta.

Noh, mitä sillä nyt sitten tarkoitetaan että jollakulla on vaikka lihavan ja toisella laihan geenit? Kuten jo totesin, niin käytännössä kaikilta ihmisiltä löytyvät samat geenit. näissä geeneissä (tai geenien ulkopuolella niiden säätelyalueissa) voi olla pieniä mutaatioita, jotka (esimerkiksi ympäristön) ohella vaikuttavat geenien toimintaan ja säätelyyn. Eli, nyt vaikkapa se "lihavuuden geeni" löytyy sekä laihoilta että lihavilta, mutta se vain käyttäytyy eri tavalla eri yksilöillä (ympäristön ja näiden pienten mutaatioiden vaikutuksesta).

Tutkimuksen ansiosta tulevaisuudessa on mahdollista kehittää lääkkeitä vaimentamaan sairautta aiheuttava viallinen geeni tai lyömään virus, joka aiheuttaa solussa sairauteen johtavan proteiinisynteesin.

Monet sairaudet johtuvat geenien viallisesta toiminnasta. RNA:n rooli on toimia välikappaleena, kun soluissa valmistuu kromosomien sisältämän DNA:n ohjeiden mukaisia proteiineja.

Jeps, elikkä tosiaan RNAi:tä voidaan käyttää vaimentamaan tiettyjen geenien toimintaa. Jos nyt vaikka jatketaan tällä lihavuuslinjalla (niin, joku liikalihavuuden tutkimus varmaan onkin tuottoisimpia tutkimuskohteita, noin niinkuin rahan kannalta ajatellen. Etenkin tietty jos mainetta on jo vaikka Nobelin muodossa). Eli jos vedettäisiin hatusta vaikka tämmöinen esimerkki ja tehtäisiin vaikka oletus että ihmisillä olisi geeni, joka tuottaa RNA:ta, joka tuottaa jotain sopivaa hormoonia (eli proteiinia) joka säätelee erilaisten vuorovaikutusten kautta vaikkapa aineenvaihduntaa. Tästä geenistä löytyvät tietyt mutaatiot vaikuttaisivat geenin ilmentymiseen niin, että joillain yksilöillä kyseinen geeni toimisi aktiivisimmin kuin muilla, ja tästä johtuen joillakin aineenvaihdunta olisi nopeampaa ja toisilla hitaampaa, ja lopputuloksena joillakin yksilöillä olisi lihavuus (teen tässä nyt olettamuksen että aineenvaihdunta vaikuttaa lihomiseen). RNAi:llä voitaisiin sitten hiljentää tuota ko. geenin toimintaa niin että vaikka geenin pohjalta muodostettaisiin normaalisti RNA:ta, niin RNAi blokkaisi osan tästä RNA:sta, ja lopputuloksena tuota hormoonia valmistettaisiin solussa vähemmän. Ja tätä kautta sitten olisi saatu lihominen kuriin. Samaa voisi nyt sitten soveltaa johonkin vähän hohdokkaampiin tauteihin, tai no mikseipä vaikkapa siihen "homouden geenin" säätelyyn.

Nojoo, tuo teoria on siis suurinpiirtein tuossa, se että miten tuosta oikeasti saataisiin toimiva lääke/hoitomuoto onkin sitten ihan eri asia. Tällä hetkellä RNAi:n suurimmat edut ovatkin lähinnä geenitutkimuksessa, eli kyseessä on erittäin näppärä työkalu geenien toiminnan ja vuorovaikutusverkkojen tutkimiseen. Vähän niinkuin on/off nappula jolla voidaan aina hiljentää haluttu/halutut geenit ja tarkkailla muiden geenien ilmentymistä.

Tulipa taas tietokonenörtiltä naputeltua paljon biologiaa, nyt vaan odotellaan että joku biokemisti korjaa asiavirheet 8)