Laitetaan nyt tännekin kun Potkun Whatsappissa kerroin. Näin edellisyönä unta että istuttiin @Jorge ja @Kari Aittomäki kanssa salakapakassa juomassa viskiä. Salakapakka oli Attendon hoivakodin (Hakalahti Kokkola) ruokasali jossa sälekaihtimet vedetty kiinni ja potilaat kupittivat pyjamissa ja ja rullatuoleissaan.
Ja edit sen verran että meillä siviilit päällä eikä asukkeina.

Heräsin aamulla 5 aikaan ja nukahdin uudestaan. Näin unta että istuin Jussi Häkkisen kanssa (vaikka en ole miestä koskaan tavannut) ja keskustelimme vastuuvapauslausekkeiden sanamuodoista ja tarkoituksena oli tuottaa sellainen kamppailulajiseuran käyttöön.

Noin viikko sitten raskaan siirtymän jälkeen saavuin päivällä Bangkokiin ja otin hotellissa 4 tunnin päikkärit.
Taustaa sen verran että juuri ennen reissua alkoi munuaiskivi vaivaamaan ja sitten nukutuksessa laitettiin "alakautta" munuaisen eteen "pigtail" silikonistentti estämään kiven liikkuminen jotta pääsen reissuun.
Reissun aikana munuainen oireili välillä, lähinnä rinkan kantamisen jälkeen siten että kusessa oli verta mukana.

No uni alkaa. Ensimmäinen asia mitä tajuan on se että munuainen oli matkalla alkanut oireilla ja kivut olivat kovat ja jouduin lähtemään lanssilla Bangkokilaiseen yksityissairaalaan operoitavaksi. Kivut kovenevat ja taju lähtee. Herään kliinisen näköisessä leikkaussalissa ja ainoa mitä näen ovat omat koukussa olevat jalkani edessäni. Olen sidottununa kiinni kynegologin tutkimuspöytään jalat leväällään ja näen että joku on kontillaan pöydän edessä jalkojeni välissä. Ylös nousee Myytinmurtajista tuttu Adam Savage kirurgin vaatteissa, virnistää huonoilla hampaillaan mielipuolisesti, pitää kädessään hvetin paksua rst-katetria ja sanoo että tämä operaati tehdäänkin sitten pitkän kaavan kautta ilman liukastetta ja puudutusta.

Tähän sitten heräsin hikoillen kuin sika hotellihuoneessa jossa oli varmaan yli 30 astetta lämmintä, kun olin unotanut ilmastoinnin laittaa päälle ennen nukkumaan menoa.

Aleksi T kirjoitti: Itse olen nähnyt unen, jossa makaan sängyssä ihan normaalisti ja näen huoneen ovella tumman hahmon, jolla on veitsi kädessä. Sitten se hahmo tulee lähemmäksi enkä itse pysty liikkumaan saati päästämään minkäänlaisia ääniä. Yleensä uni päättyy siihen, että se jätkä lyö minua veitsellä mahaan ja silloin herään säpsähtäen ja hikisenä. Kuitenkin uni on yleensä aika pitkä ja aikaväli, jolloin se jätkä kävelee ovelta sängyn vierelle on yleensä tosi pitkä ja ehdin tavallaan käydä kaiken mahdollisen läpi päässäni ja miettiä/yrittää pakokeinoja, mutta mikään ei vain onnistu, kun ei pysty liikkumaan.

Nykyisin olen huomannut, että näen tuota unta henkisen stressin vuoksi. Ala-asteella se uni itsessään oli ongelma, mutta esimerkiksi yläasteella sitä ilmeni ekan eron jälkeen ja silloin kun olin pahemmin masentunut. Heti kun tajusin tuon, niin en ole nähnyt sitä unta enää.

Sama vika Rahikaisella, siis että olen huomannut selkeän yhteyden stressin unien välillä. Stressi saa minulla aina aikaan tietyn tyyppisiä unia. Takaa-ajoa, siis minua ajaa takaa jossain pimeässä käytävässä jokin "paha" ja tunnen sen vahvemmin ja vahvemmin. Käytävä kapenee, haarautuu moneen suuntaan ja juoksen vain kovempaa ja paha tulee lähemmäs aina vain kunnes lopulta päätän pysähtyä ja kohdata sen. Juuri ennen kuin kohtaaminen tapahtuu, säpsähdän hereille, enkä ole vielä koskaan nähnyt mikä minua ajaa takaa.

Kaverini näkee aina stressantuneena unta että on mokillä ja kohtaa ison karhun joka hyökkää kimppuun ja puree kaveria päähän niin että nahan palat roikkuvat ja pää on täynnä reikiä. Herää sitten siihen.

Kaipa näistä stressiunista olisi aika helppo johtaa syy siihen mikä stressiä lopulta aiheuttaa.