Lasse Candé kirjoitti: Parempi painija veisi!

Totta parempi painija olisi ottanut paremman posen tuossa tilanteessa...

Toisaalta tuo varmasti nosti tätin itsetuntoa ja varmuutta aika paljon. "Selvisin äärimmäisen kovasta lyöntitreenistä missä iso mies kävi täysiä päälle..."

onko kyseessä vääränlainen itsetunto vai auttaako tuo tätiä puolustamaan itseään tosi tilanteessa on varmaankin sitten kysymys mihin ei vielä voida vastata. Ei ehkä ainakaan mene ihan paniikkiin jos joskus joutuu jonkinlaiseen mäiskintään...

Muistan tuon potkumiitin...

TOsiaan aloittelijoilla tuo menee monesti hihittelyksi varsinkin jos ovat kovin tuttuja toisilleen.
Parhaiten tuonlainen harjoitus varmasti sujuu jos maalimies on hieman kokeneempi eikä se kaikkein tutuin.

Toi on hyvä harjoite.
Olen teettänyt vastaavanlaista aiemminkin. Tai oikeastaan enemmänkin niin, että se on päätynyt joko tilanteen rauhanomaiseen purkuun tai vaihtoehtoisesti eskaloitunut käsikähmäksi.
Vaatii sen, että harjoitusporukka on oikella asenteella mukana ja varsinkin maalimies osaa ottaa homman tarpeeksi vakavasti, ettei mene hihittelyksi. Tärkeää on myös tilanteiden purku jälkikäteen. Tuosta voi ottaa kevytversion missä maalimies ei käy kaikkein rankimmin henkilökohtaisuuksiin.

Kerran vastaavanlaista harjoitusta tehdessä eräs harjoittelija murtui täysin ja alkoi itkemään. Siinä voi jo sanoa, että maailnainen pääsi ihon alle melko vahvasti. Treenaaja kuitnekin selvisi tilanteesta hetken rauhoittumisella ja jatkoi treenaamista senkin jälkeen. Kunnon sissi.

JOs ei ikinä treenaa sitä miltä se tuntuu kun joku oikein kovasti huutaa ja haukkuu ja uhkailee, niin se voi tulla mnelkoisena shokkina mahdollisessa oikeassa tilanteessa.

Itsepuolustuksen suurin ongelma on siinä, että niiden ihmisten pitäminen treeneissä kenen eniten tarvitsisi treenata näitä psykologisia ja fyysisiä ominaisuuksia itsensä suojelemiseksi on todella hankalaa. Olisi kiva treenata naminamia ja vähän jotain "itsepuolustusta" mutta realistinen treeni on aika rankkaa. Niin fyysiesti mutta varsinkin henkisestikkin...

Yksi asia mitä kannattaa myös miettiä on se, että jos joutuu lyöntihippasille, niin aivan varmasti käteen tulee sattumaan kun lyödään nyrkillä, mutta kun lyödään nyrkillä oikein voi omat vammat minimoida ja vastustajan vammat maksimoida. Eli taas tullaan siihen dilemmaan, että itsepuolustustilanteessa (tai tässä tapauksessa se lienee mennyt jo kamppailuksi) on tärkeämpää selvitä kun miettiä omia vähäisiä vammoja. VAmmoja tulee, mutta tilanteesta on selvittävä.

Rojola kirjoitti:

JanneM kirjoitti: Tässä keskustelu ehkä karkaa vielä vähän senshidosta, mutta kun puhutaan nyrkillä päähän lyömisestä, niin pitää ajatella sitäkin että mikä on luonnollista. Minun empirisen tutkimuksen pohjalta 95% miehistä lyö toista miestä nyrkillä. Oli opetellut lyömään tai ei. Jos pitäisi opettaa nopeasti itsepuolustustaitoja, niin kannattaako silloin opettaa lyömään avokämmenellä tai kämmentyvellä joka sotii sitä luontaista reaktiota vastaan vai vahvistaa sitä ja opettaa lyömään nyrkillä oikein?

...ja kun siirrytään sinne luonnollisuuteen, niin pitää myös pohdiskella missä mielentilassa toimitaan. Olen samaa mieltä, että esimerkiksi aggressiivinen ihminen puristaa helposti kätensä nyrkkiin ja myös lyö nyrkillä. Tämähän on usein hyökkääjän mielentila. Puolustajan taasen lähtökohtaisesti tulisi pyrkiä hillitsemään itsensä ja kontrolloimaan aggressiivisuuttaan (ja tietysti myös lisäämään aggressiivisuuttaan tarvittaessa hallitusti). Helpommin sanottu kuin tehty - toki.

Tässä on isosti pointtia.
REalistisen itespuolustuksen harjoitteleminenhan on kaikkein ongelmallisinta juuri ohjaajille. Oppilaat kyllä tekevät mielellään mitä erinlaisempia harjoitteita ja omaksuvat moninaisia tapoja, mutta on järkevän ohjaajan tehtävä tehdä siitä sekä mielenkintoista, turvallista, että tehokasta. Helpommin sanottu kuin tehty - toki.

Jos pitää opettaa nopeasti, tai edes hitaasti, pelkästään itsepuolustustaitoja niin en opettaisi kehälyöntejä laisinkaan. Tarkoitan siis etusuoraa, takasuoraa, koukkuja jne. vaan enemmänkin Shredderin kautta nopeita lyhyitä iskuja tilanteeseen mukautuen lähietäisyydeltä. Tälläinen lähestymistapa iskemiseen ei vaadi "kehälyöntien" tekniikkaa saatikka ymmärrystä niiden lainalaisuuksista.
Mikäli lyöntioppia haluaa syventää, lienee aiheellista tutkia myös erilaisia tapoja lyödä
nyrkittelyetäisyydeltä ottelumaisesti, kuten myös kämmensyrjälyöntejä jne.

JOs otetaan lähtökohdaksi Defendo minkä opetuksesta minulla on eniten kokemusta puhuttaessa realistisista itsepuolustustjärjestelmistä (musita yhteensä 0h opettajakokemusta), niin lähtökohtaisestihhan ratkaisut ovat hyvin painillisia ja näin ollen minun mielestä lyömisen opetteleminen alkuun on enemmänkin kuriositeetti ja perus taitojen opettamista. Jos opetan jotain lyhyt aikaista ryhmää tai kertaluontoista, niin en opeta lyömistä ollenkaan.
Itsepuolustuksen opettamisesta lyhyessä ajassa ja niistä riittävistä taidoista voisi käydä ihan oman keskustelunsa myös.

JanneM kirjoitti: Kumpikaan tapa ei ole mielestäni toistaan parempi vaan itse ainakin opetan lyömään sekä nyrkillä että avarilla.

Meillä muutama on oppinut kantapään kautta lyömään avokkaalla. Kun on pari kertaa vetänyt pleksikypärän kupuun paljaalla nyrkillä, alkaa muistumaan miksi se avokas on turvallisempi.

Mitä muita etuja näet suljetun nyrkin käytössä kuin tuon luonnollisuuden?

Koetko, että tuossa sanomassasi on ristiriitaa jos 95% empiriasi todistaa suljetun nyrkin puolesta, mutta opetat kuitenkin vetelemään myös avokkaalla ympäri korvia?

Paremman voimantuoton näen selkeänä etuna jos puhutaan suorista lyönneistä. Koukut on jotenkin luonnollisempi mäjäyttää avokkaalla kuin suorat. Tämän vuoksi siis en myöskään koe, että opettamani on ristiriidassa. SUoria lyöntejä en opeta lyömään avokämmenellä ollenkaan. Pois lukien pumppulyönti, mutta sekin on joko a) oma tekniikkansa joka opetellaan tai b) uhkan työntäminen etäälle joka on hyvin luontainen reaktio. Itse kallistun vaihtoehtoon b sillä olen opettanut silloin 6 vuotiaalle pojalleni pumppulyönnin jota hän on käyttänyt menestyksekkäästi itsepuolustustilanteessa.

Muuuuuttta.... Tämä on taas uuden keskustelun aihe jos haluaa lähteä pumppulyöntiin syvemmin.

Summa summaarum. MIelestäni kannattaa lyödä miten sattuu ja minne sattuu... If you get my drift.

Tässä keskustelu ehkä karkaa vielä vähän senshidosta, mutta kun puhutaan nyrkillä päähän lyömisestä, niin pitää ajatella sitäkin että mikä on luonnollista.
Minun empirisen tutkimuksen pohjalta 95% miehistä lyö toista miestä nyrkillä. Oli opetellut lyömään tai ei. Jos pitäisi opettaa nopeasti itsepuolustustaitoja, niin kannattaako silloin opettaa lyömään avokämmenellä tai kämmentyvellä joka sotii sitä luontaista reaktiota vastaan vai vahvistaa sitä ja opettaa lyömään nyrkillä oikein?
Kumpikaan tapa ei ole mielestäni toistaan parempi vaan itse ainakin opetan lyömään sekä nyrkillä että avarilla.

Lybeck kirjoitti: Tässä muutama järkevältä kuulostava pointti polvipotkuista ip-jutuissa:
" onclick="window.open(this.href);return false;

Muuten ihan hyviä ideoita, mutta ei osaa niskapainia sitten pätkääkään tuo kaveri...

Pitää musitaa, että minun tapani opettaa ja käsitellä asioita on värittyneet minun aikaisempien harrastamieni lajien kautta... Defendon sisällä joku muu voi tehdä toisin.

Lasse Candé kirjoitti: Kun tässä keskustelussa on jotenkin oudosti ikäänkuin laitettu naaman repiminen ja painiminen toisiaan poissulkevana vastakkain, herää muutama kysymys.

Mitä mieltä JanneM on siitä onko naamapaini tai jokin vastaava ketjussa esitetty tapa hyvä tapa aloittaa vai kannattaako esim alkaa kelailemaan positioita? Miten lähikamppailussa kannattaa lähteä liikkeelle jos tarkoitus on ensimmäisestä kerrasta alkaen antaa valmiuksia?

Hyvä pointti.
MIssään nimessä naaman repiminen tai muutakaan repimiset ja paini ei itsepuolustustilanteessa ole toisiaan poissulkevia.

Itse lähden liikenteeseen perus painillisista liikkeistä niin pystyssä kuin matossakin. Näihin lisätään sitten törkyily ja varsinkin pystyssä kasvoista alasvieminen ja naaman repiminen. Näihin voi mennä hyvinkin nopeasti kun perusteet ovat jossain mittakaavassa hanskassa...

Rojola kirjoitti:

JanneM kirjoitti: Semmonen asia mulle tuli mieleen, että onko Shreddauksen tai senshidon käyttämisestä elävässä itserpuolustus- tai voimankäyttötilanteessa jotain dataa? Onko tällaista kerätty tai onko sellaisen keräämistä katsottu tarpeelliseksi?

En tiedä. En ole kuullut, että näitä olisi varta vasten kerätty mihinkään tietojärjestelmään analysoitavaksi mutta ainahan näitä nuotiotarinoita on. Itse olen kuullut ja lukenut "positiivisia kokemuksia" niin siviilien kuin viranomaisten toimesta sekä Suomesta että maailmalta.

Nuotiotarinoiden merkitys on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta niillä on (olevinaan) todistusvoimaa homman toimivuudesta, mutta toisaalta ne saattavat tuottaa vääränlaista itseluottamusta ja ylimielisyyttä. Uskoisin, että vaaran edessä olisi hyvä olla nöyränä kaaokselle ja mieli tyhjänä.

Usein kokemukset systeemin käytöstä ovat mitä ilmeisemmin olleet luokkaa "liian helppoo - rahat takas" mutta jokainen tilanne on omanlaisensa, joten palaamme taasen ylempään kappaleeseen.

Kyselen tuosta datan keräämisestä.

Tarinoissa on yleensä se huono puoli, että ne ovat nimenomaan tarinoita.
Erittäin hyviä vahvistamaan sitä mielikuvaa tai tuhoamaan sen, mutta kuvaus on aina jotenkin värittynmyt.

Ehdotankin siis, että kaikille maailman ihmisille kiinnitetään GoPro kamera minkä tuottamaa kuvamateriaalia tutkitaan selviittääkseen miten itsepuolustus toimii missäkin tilanteessa...

Semmonen asia mulle tuli mieleen, että onko Shreddauksen tai senshidon käyttämisestä elävässä itserpuolustus- tai voimankäyttötilanteessa jotain dataa? Onko tällaista kerätty tai onko sellaisen keräämistä katsottu tarpeelliseksi?

En ole opettanut shredderiä, kun en sitä oikeasti osaa. Siksi sanoinkin vasaavaanlaista testiä...

Rehellisesti sanottuna en usko shredderin tuo mitään niin mullistavaa testiin etteikö se edelleenkin pitäisi paikkansa painitilanteessa.

Millä tahansa kasvoihin käymisellä ja törkyilyllä on hyvä ostaa aikaa sille omalle painimiselle tai pakenemiselle.

Monesti mennään metsään kun kuvitellaan jonkun asian olevan niin absoluuttinen totuus että se kosjaa kaikki virheet ja keittää kahvitkin päälle... (En tarkoita tässä ROjola nyt sinua.)

T-T kirjoitti: Eniten tässä kiristää se, kun nämä asiat olisivat havainnollistettavissa ja siinä samalla sanoiksi puettaviksi livenä paljon helpommin. Ehkä potkumiitti, tai joku olisi hyvä paikka käydä näitä asioita läpi.

Kyse ei ole meinaan ole isoista eroista.

Ja palataan aiheeseen, elikä naaman raapimiseen. Tehtiin testi (oltiin taas tyhmiä) minä vastaan 120kg mutta lyhyempi kaveri. Homma mentiin aikas täysiä. Minä saan painia vain naamasta ja kaveri saa painia miten haluaa. no sikailu.

Ensimmäinen reaktio kaverilla oli ei v1ttu. pää meni alas, eikä otteita meinnnut löytyä, mutta päälle tultiin lujaa, ja menin seinään vasten. Mulla oli mahdollisuus myös tunkea sormet oikeasti syvälle, mutta tätä en tehnyt. En saanut henkilöä päästä tonttiin, mutta olisin mahdollisesti voinut irrottautua tässä vaiheessa. Tämän jälkeen (hän kertoi jälkeenpäin) että hän muisti, että tässä ei kuulu kuunnella omaa kehoaan joka haluaa mennä pois, alas tai kyyryyn, vaan pitää jatkaa. Hän siis tiesi omat reaktionsa ja tappeli niitä vastaan. Meni hetki ja T-T lensi kädet kaverin naamalla hienon kaaren sellaisesta raivolonkkaheitosta. Kädet pysyi silti naamalla ja pyörähdin tästä meidän yhteistä vauhtia käyttäen päälle. Tässä vaiheessa mulla oli taas mahdollisuus irrottautua, mutta jatkoin naaman murjomista...kunnes alettiin kattoa toisiamme, ja miettiä että kummasta tämä kaikki veri tulee.
Mä en tiedä mitä tuolla yritin todistaa, mutta kertoilinpa kuitenkin. Haluttiin kokeilla.
Perhana kun ei otettu nauhalle.

edit.

L.K.: lle oli tuo aloitus mun viestistä.

Mä oon teettänyt vastaavanlaista testiä useammassa eri maassa ja kaupungissa eri tasoisten harrastajien kanssa ja joka kerta se kumpi on parempi painimaan on voittanut tilanteen.
Eli summa summaarum. Jos tilanne menee painiksi on hyvä osata painia.

Tää keskustelu Senshidosta on ihan älyttömän hyvä ja asiallinen jos tästä vaan poistais kaikkien muiden paitsi ROjolan kommentit...

Mitä taas tulee itse aiheeseen, niin mä näen, että Senshidon tapa harjoitella on täysin oikea ja sillä tavalla varmasti oppii itsepuolustusta. Samaa treenitapaa käyttävät huippuopettajat muissakin IP lajeissa. Esim Defendossa, Krav Magassa ja vaikkapa Blauerin sysrteemissä. Kieli ja tavat toimia tilanteisa voivat olla eriäviä, mutta harjoittelutapa on varmasti hyvin lähellä toisiaan silloin kun harjoitellaan itsepuolustusta realistisesti ja hyvin.