En pidä baareista enkä kännissä häröilystä. Siinä mun mielestäni ei vain ole mitään mieltä. Yksinään viihtyvää sorttia kun muutenkin olen. Se on parhautta pistää joku hyvä leffa tai peli pyörimään, ottaa jotakin hyvää murkinaa ja jälkiruuaksi vetästä joku yksi hyvä paukku.
Toisaalta... Mun pitää jo kokoni takia omasta mielestäni pitää huoli, että kontrolli säilyy itelläni ja järki päässä. Toinen asia on sitten se ojaan sammuminen. En oleta, että kenenkään pitäisi jaksaa mua montaa kilometriä raahata lämpimään sammuneena. Poliisejakaan en haluaisi vaivata niinkin turhan syyn takia kuin sen, että olen itse juonut liikaa...
Vielä silloin kun join yhtään enempää nuorempana niin ne kaksi kertaa, kun olin yhtään enempää juovuksissa olivat myös ne kaksi kertaa, jolloin meinasi kunnolla olla vaaratilannetta päällänsä.
Se oli viimeinen kerta kunnolla juomista mulla, kun olin turvallisessa ja tutussa ympäristössä ja yritin keskittyä maasta ylösnousemiseen ja kaverit kertoivat (en muista itse mitään muutakuin siitä, että vaikeeta oli päästä jaloilleen), että samoihin aikoihin oli pultsari tullut verisen puukon kanssa vastaan ja varoitellut, että vähän matkan päässä on rähinää...
SIlloin päätin, että juon korkeintaan sen yhden seuraksi ulkona ollessa mikäli ulos on tullut lähdettyä kavereiden seuraksi... Ja muutenkin juomisesta enemissä määrin on mennyt maku.
Päätös on pitänyt nyt jotakuinkin 7 vuotta. Yhtään krapulan päivää tai muistamatonta päivää ei ole takana sen keikan jäljiltä.
Valinta on osittain tietoinen, osittain tiedostamaton. Kuten jo ylhäällä mainitsin niin bilettäminen ei ole se mun juttuni sitten ollenkaan. Korkeintaan maun takia se yksi tai kaksi paukkua vähän rentouttamaan ja kruunaamaan iltaa.