lähinnä on muuttunut se vaatimus että poliisi ei saa ammuskella sivullisia. Sanghaissa oheistappiot oli tuohon aikaan varmaan ihan hyväksyttäviä jos tulikohtuullisessa määrin. Toinen on rikollisliigojen rauhoittuminen. Tuon kuvauksen mukaan liigojen väliset ammunnat oli likipäivittäisiä. Samatane poliisi uhrien määrä oli aivan toista luokkaa. Ja tuossa kirjassa eka harjoite on lonkalta miltei kosketus matkalta mutta sitten tulee se ammunta pidemmälle matkalle ojennetulla kädellä. Mikä on se point shooting varsinaisesti. Point shootingin idea olihyödyntää sitää jos osoitat jota kuta sormella niin osaat tehdä sen varsin luontevasti ilman harjoittelua. Applegatedn kirjassa "kill or get killed" on ensin esitelty tuo osoita suoralla kädellä ja lonkalta ampuninen sitten vaihtoehtoisena tapana. Sitä arvon everstin kirjaa mulla ei oo.

Jolloin kohtuullisella määrällä harjoittelua voidaan ampua sellaisille etäisyyksille kun on tarpeen. Se että miksi koulutuksen piti poliissa nopeaa en tiiä, oisko ollut budjettirajoitteita

Ja tuo moderni valmius asento on varmasti ja hyvä ja parempi. eiköhän noita ole tutkittu aivan tarpeeksi jotta asiat kehittyy.

Se minkä uskon yhä olevan totta jos joutuu yllätetyksi ihminen menee kyyryyn ja täysin vaiston varaisesti heittää vähintään toisen käden jonkun matkaa sivulle stabiloidakseen. vaikka olis miten koulutettu. vasta kun analyysikone on hetken hyrrännyt toiminta voi palata harjoiteltuun.

sinappi kirjoitti: ↑heinä 6, 2020, 10.51
Point shootingia eli suunnatun laukauksen ampumista kannattaa kyllä minusta tehdä ampumaotteesta kädet tai käsi ojennettuna. Minusta noissa Fairbairnin perusteluissa ei ole mitään järkeä. Miten se vie yhtään enempää koulutusaikaa tai patruunoita, jos harjoituksissa ammutaan sama määrä suunnattuja laukauksia tuomalla ase samaan otteeseen kuin tähtäimien läpi ammuttaessa? Eihän kukaan sormellakaan osoita asioita siten, että käsi pidetään lantiolla, vaan sormella soittava käsi tuodaan ojennettuna omaan näkökenttään.

Perus point shooting laukaus on ojennetulla kädellö. Se lonkkalaukaus on jos matkaa on alle metri. Jolloin käden ojentaminen mahdollistaa siihen tarttumisen.
http://index-of.co.uk/Tutorials-2/Shoot ... 12-81.pdf
Tuoss opuksessa vaikka kuva 4 kertoo mitä haetaan. Perus point shootin on että osoiteta aseella kuten osoittaisit sormella ja laukaiset.

Ampuasento on oletuksena kyyry koska yllättävässä tilanteessa ihminen menee hieamn kyyryyn suojatakseen itseään. Ja yhdellä kädellä ampumisen perustelu on tasapaino. koetappa mennä nopeasti kyykkyy pidellen ojennetuissa käsissä esinettä. Saman saavuttaa tietty sillä ettäse ase on lähellä vartaloa

Modernissa poliisityössä noin ei varmaan oo perusteltu tilanne Shangaissa oli kovin eri.

YJT kirjoitti: ↑heinä 6, 2020, 09.02
W.E. Fairbairn opetti WWII:n aikaan OSS:n operaattoreille nimenomaan lonkalta ampumista lähitaisteluetäisyydeltä, perustellen sillä että täten saatiin tiukkojen koulutusaikojen ja rajallisten harjoituspatruunamäärien puitteissa ukot nopeiten oppimaan riittävän hyviksi ampuji

Koetin löytää tuohon viitettä. Aino mikä löysin kirja https://books.google.fi/books?id=nTq3Cw ... ng&f=false

Jossa ainakin poliisikoulutuksessa oli pointshooting käytössä. Lonkalta ampuminen on varmaan sellainen alle kahden metrin tekniikka.

Tuollaisen lainauksen löysin wikipediasat:

While Applegate did cover firing handguns from the hip (from a position he called the "1/2 hip" position), he was careful to point out that this method only worked on targets at the same level as the shooter, and only at very close range.