Ole hyvä ja vastaa nopeasti kyselyyn Potkun kehittämisestä. Vastausten perusteella pohdimme keinoja uudistaa Potkua. Kiitos. :)

Haku löysi 16 tulosta

Eizei
syys 19, 2018, 21.56
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Jännä, että näätte ton rystypuolen iskuna. En tosiaan tajunnu homman olevan niin, vaan luulin sen olevan niinku tässä 0:40



Sen jälkeen esittelee sitten backfistiä. Näidenkin jälkeen näyttäytyy ittelle enemmän tuolta ensimmäiseltä. Ehkä tuo Karin mainitsema vajaaksijättö ja sitten tuo Lassen mainitsema suuntautuminen enemmän eteen selittävät osittain sokeuttani.

Lasse demomahdollisuudet on loistavat! Videokamera lähes jokaisella taskussa. :)
Eizei
syys 18, 2018, 22.55
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Onks tää ny sit kämmenpuoli vai ei... Ei mun mielestä ihan selkee rysty / backfist tyyppinen kuitenkaan. Näyttäs siltä omaan silmään, että joko näpy vasemmalta oikeelle, raapasu oikeelta vasemmalle tai sit tökkäsy suoraan, mikä tahansa näistä riippuen miten kohdistaa. Näyttää semisti kauhasulta palautussuuntaan minusta enemmän kuin iskulta rystysuuntaan.

Paha sannoo.

Eizei
syys 18, 2018, 21.00
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Kelailin vielä viestiäsi. Joo mun kontrolliajatuksen ja takaisin kimmahtavan kaman ei oo tarkotuksena todellakaan tuoda lisävoimaa vaan kuten ketjun alussa mainittua, riittävää voimaa ja parempaa hallintaa/spontaaniutta liikkeen lähdössä että jälkitilanteessa. Uskon, että sillä saadaan suhteellista hyötyä, yllättävän terävä isku yllättävän vähällä vaivalla. Mutta maksimivoimantuotto ei ole pointti ollenkaan. Heikon/vanhan miehen tapa... Terve tapa liikkua, hallintakeskeinen kestävä tapa iskeä. Sillä ajatuksella.

Ja tosiaan omaa tuntemus ja mielikuvahumppaa. On erittäin mukavaa, että tällaisellekin on näissä piireissä tilaa. Vähän abstraktia tuubaa mutta... :)
Eizei
syys 18, 2018, 14.44
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Kiitos Lasse! Tosi mielenkiintoista analyysiä ja vaatii pureksimista. Olen ihan varma, että saan tästä viestistäsi kehittäviä suuntaviittoja tekemiseeni.

Tekniikassa on varmasti parannettavaa paljon. Tosiaan treenailen paljon juuri tunteen ja liikkeen kautta ja koen, että oon vaan aina jossakin "vaiheessa". Tässä ei ole mitään valmista, matkalla ollaan ja tällä hetkellä homma näyttäytyy näin. Tuossahan teen aika monella eri tavalla korostaen eri asioita. Oon aika paljon yrittäny saada lapaseutua auki ja ymmärtää sen merkitystä. Voi olla että se näkyy ylikorostuneena kiertona, takaolkapään karkailuna. Uskonkin, että sulkeminen tuottaa paremmin tuloksia kun seutu on avattu versus että sulkee jumittaen. Tavallaan tavoittelee nontelegraphicia vain sillä itsellään, eikä ison liikkeen kautta.

Teen muuten joo kämmenpuolen iskun. Mun tietämys tosta fingerjabista on ihan siis nolla. Oon aatellu että Bruce on huidellu molemmilta puolilta. Kun vien sama ajatusta suoraan lyöntiin, yritän saada sen lähtemään tietysti suoraa, mutta tuossa latinkikorostuksessa haen kropan kiertoa kämmenpuolen iskua ajatellen. En rystypuolen. Käsi taas tekee ojentuessaan aika sellaisen rystypuolen iskun tyylisen ojentumisen suoraan. En kauhaise. Jos ajatellaan vain hämäyksenä ilman voima ajatusta isku voi tulla oikealta vasemmalta tai suoraan silmiin. Riippuen miten kohdistaa. Koukistuessaan menee kämmenpuolen suuntaan. Palautus on pyöreämpi kauhaisu korostettuna. Tavallaan keskittyminen lähdössä ja antaa kätösen lentää loppuun asti rentona.

Sulla oli tossa sentasoista järkiperäistä analyysiä ettei ihan omat aivot tahdo taipua. Mä kun teen tosiaan tunteesta hommaa niin yritän olla liikaa ajattelematta hommaa ja miettiä kokemuksellisesti homman toimivuutta kamppailussa. Kun ajelen ansoihin, teen sen tunneperäisesti, tuskin sitä kautta, että miettisin hommia vaikka järkeistäen fysiikan, fysiologian tms
näkökulmasta. Mulla ei taida olla nappuloita siihen.

Vielä kerran tattis.
Eizei
syys 9, 2018, 23.05
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

"Tarkoitatko tuota alkulatinkia, kiertoa vasemmalle? Vai sitä että vapautan liikkeen holtittomasti, eli kierrän liikaa lyönnin suuntaan?"

Äääärgh... Oikeallahan minä tuossa hutkaisin. Alkulatinkia, kiertoa oikealle! Piti sanomani.
Eizei
syys 9, 2018, 22.15
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Noista kelloista vielä. Vaikeaa tietysti sanoa, mitä tarkalleen tarkoitat, mutta juu ajatuksia herää. Tossa tietysti tuo venytysasia varmaan vastas tohon vasen lapaluuasiaan jollain tavoin. Mä yleensä oon keskittymishommissa kääntöpuolella siten, että jos vasen touhuaa ja on kontaktipinta, niin pyrin lähdössä pitämään sen rentona keskittyen vastapuolen eli oikean puoliskon liikkeeseen. Esim. Oikean jalan kiertopotkussa kelailen nyt vaikka potkupuolen lonkkaan nähden ristikkäisen eli vasemman olkapään taaksemenoa. Tällöin homma perustuu enemmän venytykseen ja vähemmän potkupuolen lonkankoukistajan jäpitykseen.

Tossa jabiräppäsyssä toi pään tutkiskelu antoi kyllä fiiliksiä. Jos räjäytys maasta ja pään kierto liikkeen mukana olivat synkassa tuntui saavan nopeimman aikaiseksi. Toi synkka on tavallaan aaltomaisessa liikkeessä aika hankala. Jos maasta lähdetään aaltona eteenpäin, pää on vasta akselin toisessa päässä. Toisaalta jos vain käännytään shakkinappulan notkeudella, ei liikkeessä ole energiaa. Sisäinen aalto vailla ulkoista aaltoa. Siinä ainakin itellä kroppatuomari on vallan tärkeä kaveri.

Kiitos osallistumisesta ja palautteesta.
Eizei
syys 9, 2018, 21.39
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Kiitos Lasse!

Tarkoitatko tuota alkulatinkia, kiertoa vasemmalle? Vai sitä että vapautan liikkeen holtittomasti, eli kierrän liikaa lyönnin suuntaan?

Tuon alkulatingin kautta yritin hakea oikeita suhteita jotka vapauttaa ja jolla lähettää liike. Eli sitä telegraphingia tosiaan ihan haen tuossa, jos tuota tarkoitit. Tossa vielä eilisestä jumpasta jäljempänä vielä koostetta josta näkee ton liikkeen lähtöasetelman, eli meikän katkokävelyn. :D Keräilen matskua privasessioista jotta näkee sitten omaa touhua ja voi analysoida ja ajoittain myös jakaa omaa taiteilua.

Mä tosiaan ajattelen homman siten, että tota telegraphingia pitää tehdä että se poistuisi. Uskon siihen, että lataamalla isosti venytykseen maksimiliikkeellä ja sen vapauttamalla saadaan aikaan hyvät lähtökohdat liiketason etenemiseen. Myös ihan venyttelemällä sitä, jotta saadaan se rentoutunut matsku venyneeltä matkalta mukaan. Esim. Etukädessä lataa sen vartalokierron etukäden suuntaan maksimivenytykseen ja antaa liikkeen lähteä siitä ja palata sinne. Eli avataan sitä jousimaisuutta. Sitten kun siellä on liikkuvuutta, supistetaan sitä venytystä lyhemmäksi. Sama idea, lyhyempi latinki. Pienennetään kunnes ei ladata enää ollenkaan, vaan lähdetään suoraan otteluasennosta. Eli käytetään suunnan jousimaisuutta pitkänä että lyhyempänä, lopulta paikaltaan. Ja sen jälkeen tyhjyydestä. Eli ettei tunneta siinä asennossa enää sitä jenkaa edes sisäisesti, vaan liike lähtee tunteesta.

Kuitenkin se sama jenka liikkeen tuottaa. Se vaan hyppää messiin tunteesta. Tavallaan kaks viimestä tasoa olis: 1. Homma lähtee nontelegraphisti otteluasennosta mutta kehossa on lähtökohtainen jengan tunne, sisäinen latinki, joka vapautuu ja laukaisee liikkeen. 2. Homma lähtee nontelegraphisti otteluasennosta, mutta sisäisesti keho on vapautunut, tyhjä. Tunne laukaisee liikkeen, eli snäpäyttää salamana tuon ykkösen jengan päälle vapauttaen sen samantien. Tämä, koska keho tietää jo, miten jenka toimii sillä se on telegraphannut sitä jousimaisuutta koko mitalta eri mittaisina ja paikaltaan. Se vaan tekee sen tunteesta. Se on venytetty auki että se voi supistua. Kireä paikka kun ei supistu vaan on jo jäkissä. Eli telegraphataan telegraphaus pois. Piilotetaan se ulkoisesti ja tavallaan vapaudutaan siitä myös sisäisesti. Mutta se on silti se sama jenka joka sen toteuttaa, toimien salamana.

Tällä ajatuksella ja tunteella yritän viedä omaa liikettäni eteenpäin. Mielikuvaa vain, ei mulla oo tähän mitään painettua lisätä. Sitä hullun uskoa, voi olla täyttä tuuttia.

Sitä mä tolla katkokävelyllä haen, pyrin täryttämään jalkoja nopeasti niin ettei paino pysähdy minnekään ja käärmeilemään kehoani ettei mikään kehon virta pysähdy minnekään ja löytämään sen ikkunan jolloin homma pitää hoitaa, jolloin tähdet on oikeessa asennossa. Eli yritän liikkeestä löytää sen tyhjän fiiliksen kun en paikoillani sitä aadeehoodeena todellakaan tuppaa saamaan oikein missään. Mutta ehkä joku päivä.

Semmosii ajatuksii ja uskomuksii. Tossa videolla pyrin viemään tota fiilistä sitten säkkihommiin hanskoilla ja ilman ja pyrin siihen että homma lähtis pelaamaan ottelutekniikoin siitä otteluasennosta. Kunnes eräs lajipersoona soittelee...

Tämmöstä self-studyä.

Eizei
syys 9, 2018, 15.24
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Kävin eilen hutkimassa issekseni. En tiedä mistä tuli mieleen, mutta lähdin fiilistelemään Brucen fingerjabia. Hajuakaan mikä siinä on idea mutta omasta oppimateriaalista käsin tutkiskelemaan. Siitä sitten yritin siirtää ajatusta säkin naputteluun hanskoilla ja ilman. Aika vaihtelevaa tekemistä tuli. Tarkkaa fiilishommaa. Välillä herkempää, välillä ei. :P



Mutta saipahan taas joitakin makupaloja. Edelleen olis kiva kuulla korealaishojoilun näkökulmia lyömiseen. Hiljaista on.
Eizei
tammi 22, 2018, 10.58
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Tässä esimerkki tuosta lyönninomaisen liikkeen harjoittelusta. Tavoitteena ei ole simuloida tuntumaa kohteen lyömisestä tai ylipäätään ajatuksena lyödä, vaan toteuttaa lyönninomainen liike mahdollisimman harmoonisesti. Kohteeseen osumisen ajatus joutaa pois yhtälöstä tässä. Liike menee ja se palaa. Hyvästä tasapainosta, kevyestä olosta, lähtee merkittömästi, tuntuu painottomalta, kulkee jousimaisesti alusta loppuun saakka, tuntuu painottomalta, palaa tasapainoisesti kevyeen olotilaan, pysähtyy jarruttamatta. Silti se huomaamattomasti pompautettu energia on siellä ja potentiaalisesti käytössä. Tuohon se räjäytys päälle ja niiden kontaktin luomien muutosten handlaaminen siten, ettei liiketaso kärsi, mukaan, niin puhutaan jo lyömisestä samojen prinsiippien johdolla.

Jo sen ymmärtäminen, ettei tässä harjoitella lyöntiä, vaan liikettä, on ollut meidän harrastajakunnassa omasta näkökulmastani hankalaa ja harjoituksen pointti on siksi ollut hämärän peitossa. Toisin sanoen se, että lyömisen harjoittelu on eri asia, kuin lyöntiliikkeen harjoittelu. Moni lyömisen ongelma on siellä liiketasolla ja voi ajatella niin, että lähdetään korjaamaan sitä liikettä sen sijaan, että jatketaan vain lyömistä kehitystä odotellen. Ehkä tämä on nyt sitten se "sisäinen tie". Ja koska tuo lyömisen taso nyt ei ole ollut mitään hirveän hyvää piireissä, on kyseenalaistettu, mihin tällaista sisäistä näkökulmaa tarvitaan, kun sillä ulkoisella saataisiin tässä vaiheessa huomattavasti enemmän kehitystä, kunhan tahkoo vain.

Mutta oma viisautensahan tässä on ja sen viisauden jakaminen lieneekin enemmän isännällä mielessä, kuin polkupyörän keksiminen uudestaan hanmoodon sateenvarjon alla. Koko homma voidaan nähdä keräilynä eri lajien tekniikoita tai sitten sinä mielestäni melko omaperäisenä viisautena joka kulkee punaisena lankana siellä pinnallisten tekniikkakokonaisuuksien sisällä. Jälkimmäinen on tuon miehen elämäntyö ja juuri se jos jokin erottaa lajin muista vastaavista.

Eizei
tammi 17, 2018, 17.58
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Lasse, olipa kiva lukea tuo. Mulla alkoi Karatesta mitään tietämättömänä pyöriä silmissä kuinka vasemman käden veto ja olkapään taakseveto heijastuu suoraan ristikkäiseen lonkkaan jonka läheisyydessä se seuraava pyssy asustaa. Mutta yritän olla nolaamatta itseäni enempää. XD

Palautus on puolikas kolikkoa ja oon sitä mieltä, että yleensä jengi lukkiutuu liiaksi tuohon toiseen puolikkaaseen ja palautuksen handlaamisen tuomalla harmonialla saadaan pakettiin juuri Lassen mainitsemia etuja.

Mulle on nää valmiiksi annetut opetuspolut hieromistasolla olleet niin tylsää kamaa, että se on ajanut etsimään omia reittejä samansorttista asiaa. Kuitenkin tuolta on sitten tullut takaisin opetettuun, kun onkin löytänyt ensin jotain itsensä kautta. Nämä opetetut on sitten olleet niitä mitä vyökokeissa on tarkasteltu. Eli on niitäkin korjannut vaikka oma polku lienee se tärkeämpi. En siis oikein tiedä onko juuri tämä systeemiepäonnistuminen tavallaan sen onnistuminen koska pistää oppilaan pureksimaan itse. En ehkä usko että tällä saralla kovin suoraan omaksuttavaa ja suoraa menestyksellistä oppimispolkua on edes mahdollista tehdä. Aika hyvän opettajan kanssa plus itsensä kanssa ja rimpuilu siinä sitten syvyyksiin lienee ihan keskeinen juttu.

Mystistä meininkiä.
Eizei
tammi 17, 2018, 16.14
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Okei! Eli siellä on Alioppilaan hommissa tätä liiketason touhua taustalla. Varmaan tietysti vähän kaikessa mutta näistä puhutaan eri nimillä. Esim. Epäilemättä nyrkkeilytreeneissä on juuri nyrkkeilyn oppimista edistäviä alkulämmittelyliikkeitä jne. Tätä jos laittaa vertailuun tän Hanmoodohommelin kanssa niin tuntuisi varmaan aika hassulta jos nyrkkeilytreeneissä tahi Amin Asikaisen pitämällä leirillä mestari laittaisi oppilaansa tekemään vaikka jotain pelkkää ruoskakäsiliikettä koko leirin ajaksi jonnekin salin seinustalle. Omassa lajissa tämä kuvio on hyvinkin mahdollista. Lyömisen harjoittelun sijaan näprätään jotain yksittäistä lyönninomaisen liikkeen osasta, joka ei välttämättä edes muistuta lyöntitekniikkaa. Siinä voikin repiä homman mielekkyydestä huumoria. Pitää olla aika kieroutunut kaveri että jaksaa tahkota. Rinnalla on pakko sitten etsiä sitä mielekkyyttä monipuolisella takomisella mitä mestarin aika yleensä ei ole. Ja vaatii paljon uskoa, jossa riskinä on koijatuksi tuleminen. Mutta syvällisemmän kehontuntemuksen saavuttaminen vaatii mielestäni tätä tuntemattomaan pyrkimistä ja se ottaa aikaa.

Omassa hommassa voisin kuvailla erilaisia lyöntiharjoittelun syvyystasoja seuraavasti. Osa on suoraa lyöntiteknistä harjoittelua ja osa sitten epäsuorempaa liiketason kehittämistä joka sitten tukee juuri lyömistä:

1. Seuratason/perusleirien tahkontaa: Lyöntitekniset speksit, perustekniikka, välineharjoittelu, erilaiset pari ja otteluharjoitukset jne.

2. Lajin perustajan leiritystä, dan asiaa: Syvällistä liike- ja tunnetason tahkontaa. Pääosin itse ilmaan tehtävää kehonkäyttöasiaa. Vakiintuneita liikkeitä, mutta voi olla myös jotain hatusta temmattua uutta tarpeen mukaan. Voi olla hankala ymmärtää osasten merkitystä lyöntitekniikan kehittymisessä, mutta jännästi vuosien saatossa havahtuu niistä koituneeseen hyötyyn. Luonnollisen kehon käytön/liikkeen kautta tapahtuvan voimantuoton harjoittelu. Ilmaan ja kohteeseen. Voi olla lyönninomaista tai sitten hankalampi nähdä linkkiä lyöntitekniikkaan. Ohjausta rentouden kokemuksen syventämiseksi, kehon ongelmakohtien tunnistamiseksi, oikean tunteen saavuttamiseksi. Ohjausta siihen suuntaan että liike tapahtuu tuntuman jatkeena luonnollisen kautta, eikä "mitään" tehdä itse. Täältä saatu hyöty pitäs alkaa näkymään kehityksenä tasolla 1 ja antaa kehittymiseksi suuntaviittoja tasolle 3.

3. Henkilökohtaista tahkontaa: Henkilökohtaisten ongelmakohtien ratkomista kehossa ja miksei ihan kokonaisvaltaisesti. Syvällistä menemistä itseen ja ongelmakohtien jumppaamista kuntoon keinolla millä hyvänsä mikä vaan toimii. Tämän seurauksena tasolla 2 pitäisi kajahdella ajansaatossa siellä kehitykseen viittaavaa palautetta, mikä ajallaan poikii danin lisää. Voi näyttäytyä lyömisenä tai lyönninkaltaisena liikkeenä (avattavan/avatun paikan tunnustelu ja aktivointi juurikin lyödessä) mutta suurimmalti varmasti yksittäisen lyöntiprobleemia aiheuttavan kehonosan nytkyttelyä/venyttelyä tms. By any means necessary.

Tollasta karkeeta Hanmoodosta mun suotimen läpi erilaisista tasoista millä lyöntiä trenataan meillä (Muutakin samalla meiningillä). Kaikille ei tuo korkealla haihattelu maistu eikä tarviikaan. Nauttivat sitten enemmän tuolla ykkösosastolla. Ite yritän koutsina jalkauttaa myös tuolta kakkoselta ykköselle mutta kieltämättä lähtee välillä käsistä ja sahaan omaan nilkkaan. Parasta on se jos onnistuu purkamaan jotain supervaikeesti hiffattavaa hiffattavaan muotoon muttei liiaksi. Tuota sekamelskaa kun lukuisista eroista johtuen riittää harrastajakunnan ja opettajan välimaastossa.

Mielenkiintosta on ollu korealaishommissa se että mun Haedong Kumdo opettajalla ja Young Sukilla on molemmilla tosi suuri emphasis juuri liiketason harjoittelussa dan tasolla. Tekeminen on kaukana minkään sortin jäykistelystä. Luonnollinen liike keskiössä. Mutta ei oo kyllä mikään niemimaan kattava piirre kun katsoo eri touhuajia ja siksi myös tämä keskustelu itseä kiinnostaa. Lähimpänä YSn tapaa opettaa lyöntiä ja muutakin olen törmännyt herran nimeltä DK Yoo videoilla. Vahva periaate/liiketason painotus tekemisessä tekniikkalistojen sijaan. Koreasta hänkin, ei taida olla hänestä vielä ketjua, mutta juuri miehen liiketaso on poikkeuksellista. Luonnollisen liikkeen tutkijalle tutustumisen arvoinen tapaus ainakin omien lasieni lävitse.

Sellasta paatosta.
Eizei
tammi 15, 2018, 17.50
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Ja tosiaan kun tuo rentous on subjektiivinen kokemus. Paljon ohjataan tekemään rennosti. Kuinka paljon ohjataan syventämään rentouden kokemusta? Ei auta rentous jos rentouden ymmärrys on heikko. Tässä tää ongelmakohtien availu voi olla jollekin erittäin iso asia jo alkumetreiltä mutta on niin hirvee kiire ja into lyömään. :)
Eizei
tammi 15, 2018, 16.43
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Haha. No onpa mukava jos jotain joku tästäkin ammentaa.

Mä aattelen kans, että jos joku tässä on yhtään painotukseltaan erilaista niin se on todnäk juuri tuo välitön rentous ja jatkovalmius iskun jälkeen joka johtuu siitä että siellä kehossa on jotain jumia osumahetkellä esim nyrkin puristus joka jää sinne ja katkoo kulun. Omaan silmään näyttää että kokeneempi takoja yleensä oppii lyömään suht rennosti ja kovaa kohteeseen asti mutta osumahetkessä on jotain missä homma jumahtaa. Mä ratkoin tätä pitkään sillä ajatuksella että siinä jälkitilanteessa itsessään pitäs muuttaa jotakin mutta se ei auttanut. Päädyin siihen että muutos pitää tehdä ihan sinne tekemisen alkuvaiheeseen ja muuttaa koko ketjua niin että se energia lähtee läjähtää ja palaa.

Mutta joo. Mä en muuten osaa nyrkkeillä. Se kerrottakoon, jos nyt edes tarttee. Tää on tällaista kehontutkiskelulähtöistä tekniikkahifistelyä. Olis kiva kuulla myös aiheen sisältöä Taekwondon, Hapkidotyylien ja muiden edustajilta. Kiinnostaa mikä on tekemisen tapa ja anti siellä.
Eizei
tammi 15, 2018, 14.08
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Kiitos vastauksestasi Sami. Saman asian ympärillä tanssitaan eri käsittein. Juuri nämä hitusen erilaiset vinkkelit kiinnostavat.

Hanmoodossa ihmetystä on aiheuttanut se, että ymmärryksen puutteesta johtuen olemme luulleet treenaavamme lyöntiä, kun oikeasti herra on opettanut vain liikettä. Ja siksi sitten ollaan ihmetelty mitä mystisempää käytännön funktiota hänen esittämilleen harjoitteille. Luultu että hän haluaa että pitäisi alkaa lyömään ruoskakäsillä the ultimate tekniikkana, ihmetelty miksi ukko opettaa vuodesta toiseen pelkkää käden palautusta jne. Young Sukin idea tuon lyömisen tai minkä tahansa "tason" parantamiseksi ei ole itse lyömisen/tekniikan harjoittelu vaan liikkeen harjoittelu/parantaminen. Pilkotaan hommaa osiin. Esim. Näkymätöntä lähtöä, rentoa flowta, jousimaisen liikkeen ääripään hakemista, räjäytystä osumahetkellä, oikeaa tunnetta, pelkkää käden palautusta ja liikkeen välitöntä pysähtymistä. Tämän taustalla taas sitten liikettä parannetaan keskittymällä oman kehon ongelmakohtiin, mikä on jokaisen henkilökohtainen kehontuntemusasia. Syystä että nämä ongelmakohdat, esim. Huono liikkuvuus alaselässä, katkaisevat tai haittaavat tuota energiavirtaa. Ja kas ollakaan ollaan aika hemmetin kaukana lyöntitekniikan treenaamisesta. Mutta kuitenkin ollaan siellä sitä edistävällä alueella. Sellasta venkoilua.
Eizei
tammi 15, 2018, 11.14
Keskustelualue: Dojang
Aihe: Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?
Vastaukset: 26
Luettu: 4392

Lyöminen korealaisperäisissä lajeissa?

Tässä vielä videon alussa lyöntihommaa Young Sukin tekemänä niin ei jää mun hölmöilyjen varaan.



Lyöntihommat niin kuin keskustelu ylipäätään korealaisninjailujen ympärillä tuntuu olevan kiven alla. Olis kiva kuulla kaikuja muualtakin sieltä peruskalliosta ihan haihatteluihin.