Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 7 tulosta

mronkain
touko 13, 2008, 09.03
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 484
Luettu: 233798

Kari Aittomäki kirjoitti: Vanhana ninja-agenttina otin selvää missä ne huutelevat perslävet asuaa.
Aivan oikein, Jukkatalo-alueella ja aivan oikein, pihallaan pönkötti POSLIINITONTTUSIA!

Eli asentauduin strategisesti oikein ja odottelin aikani. Hipskukkuu, löyty.
Seurailin ja paikallistin.

Aion nämligen teurastaa ne posliinitontut.
En ole vielä päättänyt veänkö rankemmalla kädellä eli susihauleilla.
Juu-u, saan haltuuni laittoman haulikon jos viitsin nähdä sen vaivan..
Vai alanko paanariksi ryömin yön pimeydessä tihutöihin ja puukotan julmasti hihitellen kokot tonttujoukon.
Päät asennan tietenkin sauväkävelijöitten..
En nyt sänkyyn sentään mutta ainaki postilaatikkoon, Keskipohjanmaan seuraksi.
Tee sama kikka kuin Ameliessa: pistä piippalakit jonkun tutun matkassa maailmankiertueelle ja lähettelemään kortteja omistajille ympäri maailmaa. Sitten viimeisenä joku suttuinen lehitileikkeen kopio Jakartalta missä lukee suurin piirtein että "Tragedia turistikeskuksessa: maailmaa kiertänyt tonttujoukko menehtyi karmealla tavalla pudottuaan tulivuoren kraateriin!". Kuvien kera.

Paappa, tuo "Lipposelle avareita" -koulutusmetodi on ihan loistava! Lainaan ideaa heti kun jälkikasvu varttuu...

- Marko
mronkain
heinä 25, 2007, 11.54
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 484
Luettu: 233798

mronkain kirjoitti: Terva(s)tamppi on käsittääkseni tervasköyden pätkä, jonka päässä on solmu (apinannyrkki) painoa tuomassa. Tervaspamppu-nimitystä olen myös nähnyt.
Käväisin maakunnassa pyhiinvaelluksella, tässä kolme kuvaa aiheesta, Kauhavan puukko- ja tekstiilimuseosta:

Kuva

Kuva

Kuva

Kyseessä on yllättävän paljon sjambokia muistuttava kapine, jousto-ominaisuudet eivät varmaan yllä esim. Cold Steelin kumiseossjambokin tasolle, mutta eivät ne sitä toisaalta olleet myöskään sarvikuononnahasta tehdyssä sjambokissa.

Tervatamppi (ainakin tuo esillä ollut) on tosiaan paksu tervaköysi, jonka päässä on solmu, en nyt huomannut katsoa oliko tuossa apinannyrkki vai millainen kahvan päässä painona ja ohuemmasta tervanarusta tiukasti ympärille kierretty punos joustoa antamassa. Olisi mielenkiintoista saada moinen käsiinsä joskus, jos joku tietää valmistaako joku tuollaisia, tai olisiko jossain teko-ohjeet, saa kertoa.

- Marko
mronkain
loka 13, 2006, 19.50
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 484
Luettu: 233798

Laiskana ja kiireisenä en nyt ehtinyt kaivella oliko tämä jo mainittu, mutta Kansallismuseossa on parhaillaan puukkonäyttely, johon liittyy myös luentosarja, joista ainakin parilla ajattelin itse ehtiä vierailemaan:

http://www.nba.fi/fi/skm_vaihtuvat_nayttelyt" onclick="window.open(this.href);return false;

- Marko
mronkain
loka 5, 2006, 00.04
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 484
Luettu: 233798

diesel 64 kirjoitti: Oli kuulemma kuullut pikkupoikana paapalta,että Rannanjärvi oli tapettu heidän koto talon "savi kaivoon".Antti oli kuulemma heittänyt ylimielisenä jonkun miehen "savi kaivoon",mies oli tullut kaivosta ylös puukon kanssa ja pistänyt Antin hengiltä.

Kaivelin Rannanjärvestä tietoja ja kyllä Antti näköjään kuoli Prännin Erkin puukosta.
Erkki veti puukkonsa esille ja iski Rannanjärveen kuolettavan haavan. Se oli Antti Rannanjärven elämänkaaren surullinen loppu.
Tarina ainakin on suurin piirtein tosi, vaikkakin Rannanjärvi kuoli verenhukkaan paikalta poistuessa.
Mainittakoon vielä että Rannanjärvellä oli Prännin kannssa ollut jo aiemmin riitaa ja muistaakseni homma meni niin että oli vielä uhonnut näyttävänsä tälle. Tästäkin löytyy kuvaus tuosta Ylikankaan kirjasta (Härmän häjyt ja Kauhavan herra).

- Marko
mronkain
syys 25, 2006, 21.07
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 484
Luettu: 233798

Questao kirjoitti: Huomenta.

Olisiko tuosta "rytkypolkasta" saatavissa jostain lisätietoa? Kiinnostukseni heräsi.
Heikki Ylikankaan "Härmän häjyt ja Kauhavan herra" (löytyy esim. Kirjatorilta edullisesti) ja Ilmari Kiannon "Puukkojunkkarit" (Project Guttenbergin etext-version linkki löytyy potku.netistäkin).
Eli esim. Rannanjärven rytkypolkka oli tosiaan eräänlainen ripaska, ilmeisesti noissa oli aika paljon variaatioita, joku muistutti suurin piirtein pogoamista (ref. Sid Vicious), toinen kyynärpolkkaa, tehtiin joko soolona tai yksin.
Täytyy kaivella itsekin lisää, tuossa alkuun.

EDIT: Kuten korjattu, Santerin Alkion "Puukkojunkkarit" tietty, ei Kiannon. Linkki löytyy varmaan täältä haulla.

- Marko
mronkain
syys 25, 2006, 00.55
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 484
Luettu: 233798

Häjyistä joitain tiedonrippeitä.
Ylikangas yhdistää puukkojunkkarikulttuurin synnyn Pohjanmaalla elinkeinoelämän muutoksiin, tarkemmin sanottuna tervanpolton radikaaliin vähenemiseen. Jäi suuri joukko työttömiä ja toimettomia nuoria miehiä, joilla oli tarve päteä muilla keinoin. Lisäksi häjyt ovat puukkojunkkarikulttuurin osajoukko pikemminkin kuin sama asia.
Tappelukulttuurista sen verran, että vaikka sivullisiakin joutui mukaan tappeluihin, pääsääntöisesti tapeltiin niiden kanssa, jotka olivat siihen valmiita. Tuossa jo tulikin mainittua "rytkypolkka", eli eräänlainen tanssin muodossa esitetty soidinkutsu tappeluun. Lisäksi tappeluaikeista voitiin ilmoittaa etukäteen, että "tullahan tappelemahan" häihin tai muihin juhliin. Silloin sivulliset tiesivät varoa. Jos etukäteisilmoitusta ei ollut tullut, viimeistään rytkypolkan alkaessa ne, joilla ei ollut tappeluhaluja, tiesivät väistyä. Tosin tappelu tietysti saattoi alkaa muutenkin, kun kerran oltiin herkkiä kunniasta ja maineesta, ja viina maistui. Jossain vaiheessa häjyilyn ollessa pahimmillaan puukon kanto kiellettiin ja siitä rangaistiin, jolloin tuli tarve pitää sitä piilossa, joskus esim. naisten hallussa.
Häjyilyyn kuului myös "lainailu" ja "ajelu", eli otettiin (luvatta) laitumelta hevosia ja ajeltiin niillä pitkin kylänraitteija lauleskellen ja uhoten. Myös lampaita saatettiin "lainailla" paisteiksi, maksusta ei niin väliä. Häjyt itse eivät tuntuneet pitävän tätä varkautena, tai edes rikollisena, ja suuttuivat herkästi jos niin väitettiin.
Puukoista tavallisimmat olivat tosiaan kaksineuvoiset helapäät (kutsuttiin myös nimellä tuppiroska tai helahoito), joita esim. Iisakki Järvenpään mallistosta löytyy edelleen: http://www.iisakkijarvenpaa.fi/products.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Puukon käytöstä sen verran että sitä tunnutaan käytetyn aika paljon lähietäisyydeltä, itse asiassa sylipainissa, juuri tuo "niskasta kiinni ja puukolla pitkin selkää" kertoo siitä aika paljon. Myös Kiannon Puukkojunkkareissa (muistaakseni) puhutaan siitä miten esim. sormea pidettiin terän kyljessä niin ettei puukko uponnut liian syvälle, tarkoitus oli saada aikaan haava ja kipua, ei tappaa. Yksi syy tähän oli se, että siitä olisi seurannut kuolemanrangaistus, joka tosin käytännössä tarkoitti elinikäistä karkoitusta Siperiaan. Elinikäinen karkoituskaan ei tosin aina ollut elinikäinen, esim. kuuluisa murhamies Matti Haapoja karkasi Siperiasta ja palasi kotimaahan. Liian vakavaa vahingoittamista pidettiin jopa amatöörimäisenä.

Terva(s)tamppi on käsittääkseni tervasköyden pätkä, jonka päässä on solmu (apinannyrkki) painoa tuomassa. Tervaspamppu-nimitystä olen myös nähnyt. Puntarihan on sellainen rautatangon päässä oleva paino, jota siis on käytetty vaakana (ja tappelussa nuijana, joka painostaan johtuen saattoi tehdä pahaakin jälkeä). Tervastamppia näkee esim. elokuvassa "Härmästä poikia kymmenen", joka on löyhästi Isontalon Antin ja Rannajärven & kumppaneiden tarinaan perustuva elokuva. Myös venhempi elokuva "Pohjalaisia" liittyy aiheeseen.

- Marko
mronkain
syys 24, 2006, 10.18
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 484
Luettu: 233798

Erittäin hyvä kirjoitus, paremmalla ajalla kommentoin tarkemminkin. Sen verran noista lauluista ja niiden tarkkuudesta, että mm. Heikki Ylikangas on tehnyt aika mittavaa työtä häjyjen historian selvittelyssä käyttäen vertailevina lähteinä lauluja, lehtijuttuja, oikeuden pöytäkirjoja ja muita aikalaiskertomuksia ja selvästi osoittanut että kyllä noissa lauluissa usein nimen omaan tapahtumat ja henkilöt ovat yleensä hyvinkin tarkasti kuvattuina EDIT: vaikkakin liioiteltuina, aina meno ei ole ihan niin veristä ollut. Myös tekniset yksityiskohdat ovat yllättävän usein kohdallaan. Tosin sen kuuluisin laulu (Isontalon Antti ja Rannanjärvi) sisältää kyllä virheitä.
Usein häjyjen joukossa oli lauluntekijöitä, tai sepitettin jopa itse lauluja omista teoista, tai sitten vain kylän lauluniekat niitä sepittivät. Kuitenkin sanoitukset perustuivat tekijöiden omiin havaintoihin.

Moskula on käsittääkseni ollut samantapainen ase kuin nykyinen patukka, joka tunnetaan englanniksi nimellä sap.

EDIT: jossain tekstissä sitä kuvattiin "nahan sisälle ommelluksi metallinpalaksi", mikä sopii hyvin yhteen tuon pannunvarren kanssa.

Ilmari Kiannon Puukkojunkkarit-kirjassa (muistaakseni) mainitaan myös malmari, minkä olen käsittänyt olevan sama asia.

- Marko