Paappa kirjoitti:
Varmaan on niin kuin sanoit, että suuri osa aseista saatiin sotasaaliina. Joku kuitenkin oli jossain vaiheessa ostanut sen ensimmäisen kerran. Minulla on se käsitys, taas jostain lukeneena, että suurimmalla osalla vaikkapa viikingeistä oli enimmäkseen aseena kirves, keihäs ja veitsi, koska miekat olivat hyvin kalliita. Pelkästään hyvän teräksen hankkiminen ei ollut pikkujuttu. Toisaalta nuo mainitut tarvekalut oli kaikilla.
tää on tää vanha debaatti, josta voidaan olla montaa mieltä.
Asia on monimutkaisempi kuin ihan aluksi voisi kuvitella.
Ensiksi pitäisi määritellä "viikinki." Tarkoitetaanko tällä niitä pääasiassa ammattisotureita, jotka seilasivat merten yli ryöstöretkille, vai kaikkia Pohjoismaiden alueella eläneitä ihmisiä mukaanlukien naiset, lapset, orjat ja talonpojat? Lienee selvää, että ammatti- ja vapaaehtoissotureilla varustelutaso oli aivan toinen kuin jollain kasvimaataan viljelevällä tavis-Pertillä. Miekka, joka on Pertille "hyvin kallis", on päällikön kokopäiväisenä soturina työskentelevälle Ragnarille ilmainen (lahja tai ryöstösaalis) tai korkeintaan hieman hintava (viidesosa viime Yorkin keikan saaliista?). Kyllähän hyvään aseeseen nyt kannattaa silti sijoittaa, se on kuitenkin henki kyseessä siinä hommassa.
Viikinkiaikaisia miekkojahan on (lukemani mukaan) löydetty jo pelkästään Skandinavian alueelta yli 2000 kappaletta. Kun ottaa huomioon että nämä tähän päivään selvinneet täytyvät olla vain murto-osa siitä määrästä joka oikeasti oli käytössä, ja kun lisätään vielä nämä muut viikinkien vaikutuspiirissä olleet alueet, kuten Britannia, Irlanti, Ranska, Ukraina ja niin edelleen, niin lienee aika selvää että miekat eivät olleet mitenkään älyttömän harvinaisia - toisin kuin jotkut aina haluavat väittää. Lisäksi arkeologisissa viikinkihautakaivauksissa on todettu miekan olleen ylivoimaisesti suosituin hautaanlaskettava ase - kirves ja keihäs tulevat vasta perässä.
Materiaalin saatavuudesta sen verran, että ymmärtääkseni "viikinki"miekoista ja sekä muista aseista suuri(n) osa on itse asiassa mannereurooppalaista tuontitavaraa, juuri sen vuoksi että niissä on teräs (tai useammin rauta) parempilaatuista. Kahvoja tehtiin sitten enemmän lokaalisti pohjoismaissa ja koristeltiin paikalliseen kulttuuriin sopiviksi. Puhtaasti työkaluiksi tarkoitettuja kirveitä varmasti valmistettiin paljon myös Pohjoismaissa, niiden kun nyt ei tarvitse olla ominaisuuksiltaan niin kovin ihmeellisiä.
Mutta ennekuin minut ristiinnaulitaan aivan täysin, sanon että kirveitä ja keihäitä sekä muita halvempia aseita lienee silti käytetty lukumäärällisesti enemmän kuin miekkoja tai muita kalliimpia aseita. Vähän niinkuin 7 miehen jääkäriryhmässä jokaisella on rynkky, mutta vain yhdellä on kk.