Vastuukantamisen sietämätön kankeus

 

Yleensä en puutu poliittisiin keskusteluihin, sillä minä olen monesti mielestäni väärässä. Jolloinsiis mielipiteideni laukominen ei ole kovin antoisaa.

Sen verran vain näiden viimeiaikaisten kohujen myötä on taas noussut mieleen asia jota olen pohtinut jo erittäin pitkään, joten jaan tätä ihmetystä tänne. Asia joka minnuu askarruttaa, on poliitikkojen/johtajien etc. reagointi siihen jos kylään tuleekin töissä Vituixmän. Kun se kakka iskee tuulettimeen ja pientä kakkanonparelliä on jokapuolella, normaalisti on paikallaan soittaa Uusixmän paikalle ja korjata mokat. Jos duunipaikalla ajaa traktorin ojaan, se on ihan yleinen ja hyväksytty toimintatapa käydä hommiin ja ajaa se vekotin poies sieltä ojasta.

Muttakunei.

Ajatellaanpas tilanne. Tilaan talolleni kattoremppaan peltimiehen, ja se sattuu vahingossa sahaamaan reiän kattoon ihan väärään kohti ja romauttamaan savupiipun siinä samalla. Sitten hän lähtee samointein sairaslomalle, eikä vastaa viikkoon puhelimeen. Viikon päästä peltimiehen renki tuo kirjekuoren jossa on virallinen lääkärintodistus vuoden sairaslomasta uupumuksen vuoksi. Kahden kuukauden päästä tämä peltimies lähettää renkinsä taas välittämään tiedon irtisanoutumisesta ja pahoittelut siitä että hän ei kyennyt hoitamaan tehtäväänsä kunnolla.

Kotosalla sitten istutaan sisällä vesisateessa ja pyyhitään liikutuksen kyyneleitä silmäkulmista kun se oli niin suoraselkäinen ja rehti se peltimies kun tuolla tavalla myönsi taitamattomuutensa ja ei koittanut sitä paljoa piilotella. Kyllä se on niin hyvä ja aito mies että kysytäänhän sitä tohon meidän putkiremppaankin hommiin enskuussa.

Pimpula sentäs.

Tästä muuten tuli sitten myös mieleeni se kun olin joskus pieni. Mitälienen ollut, semmoinen alle ovenrivan yltävä. Varsin kapeasta kokemusskaalastani huolimatta sukulaiset kävi aina kyselemään ”mikä sinusta tulee isona?” Se on minun mielestä aina ollut hieman hämmentävä kysymys noinniinku 5 vuotiaalle. Harva on siinä iässä niin päämäärätietoinen tai tavoiteorientoitunut että kovin varmaksi ammatinvalintaa osaa sanoa, joten en oikein ymmärrä mitä sukulaiset sillä kysymyksellä hakivat. Mikä minusta tulee isona? Tjaa… Viisvuotiaana olin huomannut sen jo monesti että minusta usein tuli kakkaa, mutta en usko että sitä tässä nyt haettiin. Joten vastasin: ”Minusta tulee isona ministeri, sillä minä en halua tehdä päivääkään oikeeta työtä.”

Sitten söin kaikki vohvelikeksit ruokapöydästä ja painuin pihalle työntämään marmorikuulan nenään.

Avainsanat:

Vastaa

Kirjoita koodi laatikkoon: