Salvadorin keskustan laitamilla Pelourinhon kaupunginosan vieressä on Forte do Santo Antonion linnoitus. Kyseessä on vanha vankila Pelourinhon kukkulan kupeessa. Nykyään valkoiseksi maalatut seinät hohtavat uutuuttaan ja vessat tuoksuvat vielä desinfiointiaineelle, mutta vielä muutama vuosi sitten sisäpihalla kasvoi heinää ja käymälöiden hygienia oli vähän niin ja näin, kuten itse asiassa Brasiliassa melko usein.

Santo Antonion linnoitus oli kuitenkin rappeutuvasta kunnostaan huolimatta käytössä. Siellä harjoittelivat sekä mestre Moraesin että mestre João Pequenon oppilaat, vastakkaisissa saleissa, jotka ilmeisesti ennen palvelivat vankityrminä. Capoeiraryhmät, Moraesin GCAP(Grupo Capoeira Angola Pelourinho) ja João Pequenon CECA(Centro Esportivo da Capoeira de Angola) olivat toimineet talonvaltausperiaatteella ja ottaneet tyhjän ja ränsistyneen mutta hyvällä paikalla sijaitsevan tilan käyttöön ilman mitään lupia. Toisaalta, Brasilian legendaarisen hidas byrokraattinen koneisto ei myönnäkään lupia mitenkään erityisen kiivaalla temmolla…

Joka tapauksessa toissa vuonna Salvadorin kaupunki teki suorastaan hämmentävän päätöksen. Santo Antonion linnoitus kunnostettiin ja vielä käyttämättömänä olleet tilat jaettiin vanhoille capoeiramestreille. Yhteen isompaan tilaan rakennettiin capoeira-aiheinen kirjasto(josta löytyy esimerkiksi Regon Capoeira Angola-kirja…). Tila on juuri avattu kokonaisuudessaan yleisölle vain vähän aikaa sitten ja sarkastista sinänsä, sisään päästäkseen täytyy kulkea portinvartijan luoa ja suostutella tämä aseistettu mies avaamaan painava rautaportti. Täytyy olla siistit vaatteet ja täytyy kertoa kenen harjoituksiin olet menossa, muuten eivät ovet aukene capoeiristapololle.

Kuulostaa hyvältä, mutta Santo Antonion linnoituksessa on eräs omituinen ongelma. Siitä on tullut capoeiratavaratalo, sanan ikävässä merkityksessä. Sisäpihalla capoeirista törmää nimittäin outoon ongelmaan: kenen harjoituksiin menet, kenen rodassa pelaat? Vanhan vankilan capoeiramestret eivät ole mitään eilisen teeren poikia ja lista on kunniotusta herättävä. Nenel, Boca Rica, João Pequeno, Bola Sete, Moraes ja Curío pitävät harjoituksia osapuilleen päivittäin. Minkäänlaista jatkuvuutta ei minun treenimentaliteetissani ollut nähtävissä. Kävin joka päivä eri harjoituksissa tai eri mestren rodassa.

Paitsi Curión. Mestre Curiólla oli sääntö: jos haluaa harjoitella hänen kanssaan, ei saa harjoitella kenenkään muun kanssa. Tämä johti omalla kohdallani Curión academian välttelyyn, sillä olin kiinnostunut tutustumaan vähässä ajassa moneen eri mestreen. Kuitenkin, juuri minunkaltaisiltani academialta toiseen hyppelijöiltä Curiókin halusi varmaan välttyä. Jatkuvuus on nimittäin varmasti yksi itsestäänselvä tekijä capoeiran harjoittelussa.

Harjoitukset Santo Antoniolla olivat koko maailmankin mittakaavassa todella kalliita. Esimerkiksi Moraesin harjoitukset maksoivat 35 realia/kerta. 35 realia on suunnilleen 15 euroa, joka olisi Suomessakin aika kova hinta capoeiratunnille.

Harmillisinta oli kuitenki se, että yhteistä rodaa ei oltu saatu ainakaan toistaiseksi aikaiseksi henkilökemioista johtuen. Jos yllämainitut mestret järjestäisivät yhteisen rodan, ei kukaan Salvadorin capoeirista voisi siitä jättäytyä pois. Nykytilanteessa joinain päivinä saattoi olla kolmekin päällekkäistä rodaa kolmenkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, ja jokaisessa rodassa oli hieman liian vähän väkeä. Tilanne oli sama harjoitusten kanssa.

Niinpä tämä tavaratalomainen tila siisteydestään huolimatta ei ole saanut aikaan mitään erityistä parannusta capoeiran tilanteessa Salvadorissa. Voisi sanoa, että capoeiran henki oli kadonnut Santo Antonion linnakkeesta sen restauroinnin myötä. Myöhemmin lähdimmekin pitkälle retkelle etsimään alkuperäisempää, spontaania capoeiraa. Olisiko sitä vielä jossain?

Avainsanat: Boca Rica, capoeira, Curio, João Pequeno, Moraes, Nenel, Pelourinho, roda, Salvador, treenit

Viesti kirjoitettiin Maanantai, Marraskuu 30, 2009, 0:20 ja se on kategoriassa Aiheeton. Voit seurata vastauksia RSS 2.0-syötteen kautta. Voit kommentoida tai voit käyttää paluuviitettä omilta sivuiltasi.