Kävin tänään hyvän naamakirjakeskustelun Sensei Björnin kanssa. Aikani valiteltuani treeniajan hukkumista lähinnä vetohommiin ja oman kehityskäyrän laskemiseen minulle ilmoitettiin ihan suoraan, että aikasi koettaa vielä. Nyt sulla on poika tärkeämpääkin tekemistä lajin eteen. Ensimmäisenä tuli mieleen, että kiukkarin mustaa remmiä saa siirtää kymmenellä vuodella eteenpäin. Saapi nähdä. Ainakin lajin eteen tehty työ on tunnustettu ja pitäisi kuulemma puskea eteenpäin. Jotta saisi lajia ja porukkaa eteenpäin. Pitää kuulemma puskea.
Liedossa on osittain käynyt kato. Stöffö haastoi pumppukärrin kamppailuun ja röllellä on nikamavaivaa. Molemmat treenaavat vaparia kiukkarin kakkoslajina. Veikkaisin kiukkarin asennevamman pitävän miehet lajissa. Ja ristiinharjoittelu ei koskaan ole pahasta. Kunhan on joku päälaji, oli se mikä tahansa. Aika usein taustalla on kiukkari.
Treenimetodiikkana laji on pettämätön. Ei se tarjoa ihan kaikkia avaimia. Tai oikeastansa tarjoaa, jos olet avoimin mielin ja ymmärrät karaten perusfunktiot. Ja ymmärrät sen, että kyseessä on hybridilaji. Kyokushin karate on se perinteisempi koulu siihen kaavaan, jota nykyisin markkinoidaan “Old school training”. Ja lopunviimeksi molemmat markkinoi samaa asiaa. Älä koskaan luovuta.
Henkilökohtaisesti olen ylpeä Stöfföstä ja Röllestä. Kaverit ovat löytäneet kamppailun ja useita treenimetodeja. Huomioiden vielä sen, että alunperin kyseltiin, onko tää sitä karatea missä heitellään kärrynpyöriä. Ei se ollut. Se olikin sitä paljasnyrkkitappelua. Treenimetodeineen.
Stöffö ja Rölle ovat oma lukunsa ja haluan muistuttaa, että olen pirun ylpeä kaikista seuran treenaajista. Yksi pääsi juuri johonkin puolisotilaalliseen valmiusporukkaan suorittamaan varusmiesaikaansa ja ainakin haluaisin uskoa, että valmennuksellani on ollut myös jokunen sana sanottavana kaverin kuntopohjaan. Stöffö ja Rölle myös kovasti vaativat oikaisua, Eli pojat saattelivat hyvin juopuneen sempain kotiin varpajaisistaan. Tai pikemminkin kantoivat. Mutta sen rähinän alun estin.
Työrintamalla puhaltaa tuulet. Maanantaina minua haastatellaan. Koska en ole tyhmä ja osaan kaivella asioita, tiedän että seura on aika kovaa. Lisäksi on eriasteisia projekteja, joista saa lisätäppiä CV:hen. Sen pitäisi olla nytkin jo aika vakuuttava. Missä vaiheessa se riittää?
Jottei tekeminen loppuisi, menee tämä yö osittain pääsykokeisiin lukemiseen..
-Lehe
