Viimeviikon lööpit ja monet kolumnit ovat kirjoitelleet Audi-miehen kommenteista, jotka johtivat eroon.  Työpaikasta. Kukaan ei kerro, onko Audi-mies naimisissa tai avoliitossa. Aina yhtä temperamentinen vaimoni ilmoitti koko mediaspektaakkelin pyöriessä aika suoraan;  “Jos minua verrattaisiin Audiin olisin aika ylpeä. Minähän en mikään Samara ole”. Ugh! Nainen on puhunut.

Mutta nyt mielipiteitä ei kysytty perusrouvalta. Jolla on pitkä kokemus ensihoitotyöstä ja vahvat mielipiteet siitä, mikä on miehen ja naisen rooli. Ja tytöt, vaimoni ajelee kuorma-autoa, rekkaa tai pienoislinjuria paremmin kuin monikaan poikanen. Itseasiassa ne kuskit, joiden kyydissä osaan nukkua ilman sitä miesmäistä “minun pitää olla tilanteen tasalla” ovat molemmissa sukupuolissa harvassa. Vaimo osaa ja pystyy.

Olen naimisissa ihmisen kanssa, jolla ei ole harhaluuloja. Matilla on enemmän fyysistä suorituskykyä, kuin Maijalla. Entäs urheileva Maija? Urheileva Matti pesee sen mennen tullen. Jos ajatellaan väkivallan uhkaa, niin Matti on saanut nokilleen niin paljon enemmän pienestä pitäen, jotta omaa paremman pelisilmän kuin Maija.  Maijan suorituskykyä taas kutsuttiin aikoinaan mediaseksikkäästi tunneälyksi.

Vaan mihin se äly hävisi uhkatilanteissa. Asia josta ei saisi puhua, koska Audimies. Äly palaa siinä vaiheessa kun osoitetaan syyllistä ja syillä ei ole niinkään väliä. On totta, että miehet johtavat edelleen väkivaltatilastoja. Tulevat myös johtamaan. Kari Aittomäki kirjoitti aikoinaan ilmiömäisen hyvän artikkelin aiheesta naisten itsepuolustus. Ja kurssit. Lehti taisi olla Budo-express ja vuosia liennee mennyt viitisentoista. Edelleen samat faktat pätevät. Jopa vielä paremmin, koska nyt naiset vaativat oikeuksiaan enemmän kuin koskaan. Nykykansalaisella oikeuksia on enemmän kuin velvollisuuksia. Mikä se jälkimmäinen oli? Miessika. Heitä takkisi vesilätäkköön ja ole elämäni ritari. Puolusta minua, tein sitten mitä tahansa. Vaikka aiheuttaisin tappelun, minua ei saa lyödä. Olet huono mies, jos sanot “sitä niittää, mitä kylvää.”

Naisten tekemä impulsiivinen väkivalta lisääntyy hiljaksiin. En puutu tässä nyt sen enempää naisten johdosta suorittamaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön, johon muutamakin kansanedustaja on viitannut. Asioita joista ei saa puhua. Koska naisen tekemälle väkivallalle on oltava aina oikeutus. “Se oli päätös monta vuotta jatkuneelle parisuhdeväkivallalle”. Usein näin onkin. Nykytrendiä katsellessa, ei mene kauaa, jotta päästään ihan miesten idioottiväkivallan määrään ilman tekosyitä. Koska siitä voidaan avoimesti puhua, en tiedä. Ei tämän tasa-arvon aikana.

Audi-mies irtisanoutui. Useampi Audi-nainen olisi ollut uranuurtaja ja edelläkävijä. “Se on niin rohkee ja sanoo asiat just, niinku ne on”. Minä haluaisin miehenä olla mieluummin Audin A8 (nelivedolla) kuin Volkkarin Passat. Vaikka samasta tehtaasta tullaankin.  Kamalaa olisi olla joku Skodan halppisvariaatioista.

Vaimoni vihaa feminismipotaskaa urakalla. Mies on mies ja Nainen on nainen. Piste. Ainakin näin väittää asian olevan. Silmiini sattui sivusto, jossa kerrottiin feministisestä itsepuolustuksesta. Siellä mainittiin myös Polyamoria ja ihastuminen. Ehdottelin vaimolleni Megan Foxia. Olis muuten kuulemma ollut jees, mutta tytöt ei kiinnosta ja minua ei haluta jakaa. Se siitä voileipäperiaatteesta.

Feministisessä itsepuolustuksessa periaatteet ovat sinänsä kohdillaan, jotta naisille itsepuolustusta opettaa nainen. Paitsi, että jos nainen on kunnolla treenannut kamppailija, niin silloin ollaan treenattu miesten kanssa ja vedelty ukkoja ympäri korvia. Eräs naispuolinen julkkisnyrkkeilijä tulee tästä nyt heti mieleen. Mutta tyttöjen kesken tehty kiva ei tule toimimaan tosipaikassa, varsinkin jos ahdistelijana on reilusti parikymmentä kiloa painavampi Matti, joka on impulsiivisen määrätietoisesti päättänyt ottaa haluamansa. Siinä ei sotaraiskausfaktoihin perustelut auta.

Meillä feministinen itsepuolustus menee siten, jotta olen vaimoni mukaan ensimmäinen mies, joka on uskaltanut sanoa vahvatahtoiselle naiselle tiukassa paikassa “Nyt ämmä perkele”. Asia toimii myös toisin päin, Vaimo on joskus ripustellut minut kauluksista kaapinoveen ja todennut “Nyt ukko rotia”. Painittu ei juurikaan ole. Tai on, mutta se on johtanut yleensä tupakointiin ja jälkikasvuun. Linjaus on selkeä. Minä olen perheen pää, joka sanoo viimeisen sanan. Vaimoni on kaula. Pää kääntyy sinne, minne kaula käskee.

-Lehe

Viesti kirjoitettiin Sunnuntai, Syyskuu 6, 2009, 23:32 ja se on kategoriassa Aiheeton. Voit seurata vastauksia RSS 2.0-syötteen kautta. Voit kommentoida tai voit käyttää paluuviitettä omilta sivuiltasi.