Taa on oikeestaan aika kallis mesta… siis verrattuna esim noihin Losin hoodeihin missa pyorittiin. Mutta ei taa mikaan hillittoman kallis ole. Ihan ihmisten hinnoissa asiat liikkuu ja oikeastaan vahan halvempaa kun suomessa. Johtuen tietenkin osittain heikosta dollarista ja vahvasta eurosta, mutta muutenkin varsin kohtuu hintainen maa tama Ameriikka. Tosin yks asia mika kaihertaa on se, etta kaikki maksaa erikseen… Ja verot paalle. Hotelli huone maksaa. Hotellin parkkipaikka maksaa (tietenkin enemman kun missaan muualla). Aamupala maksaa erikseen jne jne…
Mutta kaupunkina the City on kylla kiva. Todella kauiniita rakennuksia tuolta 1800-1900 lukujen taitteesta ja jopa pummit on melko ystavallisia. Eilen illalla kavin kulman viinakaupassa (taalla liquor storet on niinkun paikallisia Siwoja) ostamassa ilta ja aamupalaa, niin hetken jannitti, kun kulmilla notku paikallisia kovanaamoja ja varsinkin kun 2,5metrinen ladon oven levynen iso musta mies tuli huutaen sisaan kauppaan, mutta samassa hokasin, etta kaikki kuitenkin hymyili ja se kovanaama esitys oli vaan kuorta. Todella lepposa paikka.
eilen ajeltiin vanhan koulun ratikoilla. Ja vanha koulu tarkottaa sita, etta ekassa ratikassa luki “H. Bogart rode this cart circa 1946-1947″ Nyt siis puhutaan jo museo ikaisesta ratikasta. hienoja oli maisemat ja takas tullessa tietenkin ajoin kunnon leffa tyyliin vaunun ulkopuolella roikkuen. =) Ostin muuten pari todella mielenkiintoista Alcatratz aiheista kirjaa ratikan paattarilta. Niin ja molemmilla paattareilla oli trumpetisti. Se oli hauskaa. Lahto pysakilla oli vanha mustaihoinen mies tyylikkaassa puvussa soittamassa vanhoja veisuja. Kun naki Jaaronin niin oli ihan fileissaan (kuten kaikki taalla lapsista) ja soitti Jaaronille pikkusen patkan. Jaaron katteli ihmeissaan ja anto sedalle dollarin (iskan lompakosta tietty) Trumpetisti jannu oli otettu Jaaronista ja dollarista ja sano “I will never spend this dollar that kid gave. I’mma gona keep it forever”. Toisti sen myos perheelle joka tuli vahan meidan perassa. 
Se oli jotenkin liikuttavaa. ihan sama vaikka olis mennyt ostamaan silla mita, mutta se vaikutti jtoenkin todella vilpittomalta ja innostuneelta, kun Jaaron laitto sen dollarin sen taskuun. =)
Taalla Friscossa (tuosta termista on muuten aikoinaan saanut 25dollaria sakkoa. Sen on asettanut Ameriikan keisari. Hauska tarina…) ollaan paa asiassa kierrelty kaupungilla ja kaupoissa j shoppailtu vahan. Kateltu kauniita taloja, makia ja ratikoita. Tosi kivan tuntunen kaupunki. Yhtaan kunnon hippia vaan ei oo nakynyt. Eika nakynyt Hollywoodissa Forrestereitakaan. Ozzy Osbournen talon portilla kaytiin sentas. Se, etta San Francisco on “the gay capital of world” nakyy melko selvasti. Sateenkaari lippuja joka paikassa ja Prop8 feissareita joka kulmalla. Ma en nyt tieda pitaako sita olla sen prop8:n puolesta vai vastaan. Ma kun en tieda meinaako ne homoavioliittoja laillisiks vai laittomiks. Noh. Jokatapauksessa ihmeellista, etta jostain noinkin yksinkertaisesta asiasta kuin samaa sukupuolta olevien aviosuhteen rekisteroimisesta pitaa kinastella niin vahvasti. hieman ehka sulkeutunut kansakunta siina mielessa. Taalla San Franciscossa on myos jotenkin tosi vahvasti esilla luonnon ja varsinkin merien suojelu. Se on hyva juttu se. Tosin Greapeacen feissari ei ihan hiffannu mua, kun se kysy, etta ollaanko kuultu Greanpeacesta ja sanoin. Joo se on se porukka joka aina yrittaa tyontaa mut takas mereen kun makaan rannalla. 
Ajattelin kirjotella tahan viela vahan juttuja mita on tullut mieleen matkan varrella, mutta en ehka oo viela kirjottanut, mutta ei sitten tullutkaan mitaan mieleen just nyt. Luultavasti heti kun lahden koneelta, niin tulee mieleen se sata eri asiaa mita ois pitanyt kirjottaa tanne.
Maanantaina matkataan Vegasiin ja ma paasen treenaamaan. Treenit on sovittu Warrior Training Centerille. Kiitoksia vaan katukaupan JP ja Tuomas, kun hoiditten tamanKIN asian meikalle.
PO PO PO PO!!!
