Maailma muuttuu mutta muuttuuko ihminen? Yksi ikiaikaisia luonnonlakeja on että kun puhutaan laihduttamisesta/terveydestä niin ihmiset muuttuvat täysin höynäytettäviksi uunoiksi. Jos joku keksisi huomenna että hevosen paskalla on terveysvaikutuksia niin ihmiset jonottaisivat sitä luontaistuotekaupoissa niin että Madonnan konsertin lippujonot näyttäisivät lähinnä kommunistien vappukulkueelta niiden rinnalla.
Viimeisin innostus lienee nämä superruoat (en tiedä onko sen jälkeen tullut jotain uutta, en ole niin hip että kuulisin näistä aina tuoreeltaan vaan joudun lukemaan niistä fitness- lehdistä). Kun toiselta puolelta maailmaa rahdataan jotain eksoottisen nimen omaavia kuivattuja marjoja tai tiesmitä ja sopivasti lehdissä puffataan niin myynti luistaa. Kukaan ei vaivaudu miettimään että mitä järkeä on rahdata jostain jumalan selän takaa marjoja maahan jossa on metsää naapurinkin tarpeisiin sekä joutilaita mummoja marjoja keräämään ellei maahanmuuttajat niitäkin varasta. Niitä marjoja siis, ei mummoja.
Minulla ei suinkaan ole mitään Gojimarjoja tai muita vastaavia vastaan enkä missään nimessä väitä että ne olisivat jotenkin huonoja syötäväksi, päinvastoin. Mietin vaan että kannattaako jostain marjasta nyt volttia alkaa heittämään kun niitä on tai ainakin olisi pitänyt olla ruokavaliossa vuosikaudet. Suuri huolenaihe näissä muotivillityksissä on aina se että se saa ihmiset kuvittelemaan kaikenlaista. Täysin onnettomasti jollain einesruoilla elävä perheenäiti kuvittelee syövänsä terveellisesti kun aamulla heittää vähän superruokaa sen mustan kahvin ja aamunortin ohessa naamariin.
Ravinto on iso kokonaisuus ja isoja puutteita ei korjata millään pienillä hokkuspokkuskonsteilla ja toisaalta kun kokonaisuus on kunnossa niin mistään muotivillityksistä ei tarvitse villiintyä.
Avainsanat: Voi hyvä isä, yksinkertaiset ihmiset
ei lisättävää